Arvostelussa Daniel Barberin Harry Brown -elokuva.

Vuonna 1998 Englannissa säädettiin Anti-Social Behaviour Order -laki, joka kieltää ”epäsosiaalisen” käytöksen. Lain kohteena ovat nuoret. Muutama vuosi sitten etelälontoolaisen Cherry Boyz -jengin jäseniltä kiellettiin hupparit. Oikeus perusteli päätöstä sillä, että hupparit herättävät pelkoa ja vaikeuttavat rötöstelijöiden tunnistamista.

Harry Brown kuvaa pelon ilmapiiriä eteläisessä Lontoossa, jossa jengiläiset terrorisoivat sivullisten elämiä. Uskon – ilman omakohtaista kokemusta – että elokuvan kuvaus slummin vaarallisuudesta on liioiteltu. Tällä ei kuitenkaan ole väliä, elokuva nimittäin kuvaa pelkoja. Se piirtää lohduttoman kuvan urbaanista syrjäytyneisyydestä. Pelko kulminoituu huppareihin. Subjektiivista pelon ilmapiiriä kuvatessaan elokuva voi olla hyvinkin paikkansapitävä.

Kaikesta syyllistämisestä huolimatta elokuvan viesti taitaa olla, että vanhemmat ja yhteiskunta ovat lopulta vastuussa lapsistaan. Se usein unohtuu nuorisohulttioita kauhistellessa.

Daniel Barber: Harry Brown. Ensi-ilta 4.6. 4 tähteä.

Jari Tamminen