Arvostelussa Breck Eisnerin The Crazies -elokuva.
Kaikki zombi-skenen elokuvat tuntuvat kätkevän vahvan yhteiskunnallisen viestin tekoveren alle. Usein elävien kuolleiden taustalla on sotavoimien tai vastuuttomien suuryritysten vallanhimo. Tai tiedemiesten moraalittomuus. Tai kauppakeskuksessa haahuilevat zombiet esittävät meille kuluttaja-kansalaisille peilin, josta reflektoida omia ostosparatiisiriippuvuuksiamme.
Alkujaan zombit olivat kuolleista heränneitä epäkuolleita. Nykyään zombeina tarjotaan usein myös ei-zombeja, eli mielettömiksi murhakoneiksi muuttuneita, mutta eläviä ihmisiä. Nämä ei-epäkuolleet henkipatot kuitenkin edustavat tuota zombi-skeneä yhteiskunnallisen viestinsä osalta. Näin myös tuore The Crazies.
Perinteiden kunnioituksella ei kuitenkaan pääse pitkälle, jos elokuvan logiikka on yhtä reikää ja päättömät ratkaisut seuraavat toisiaan. Kun loppuhuipennus vielä tekee elokuvan tapahtumista tarkoituksettomia, on pakko palata genren klassikoiden pariin.
Breck Eisner: The Crazies. Ensi-ilta 30.6. 2 tähteä.
Jari Tamminen
