Lukuaika: 2 minuuttia

mikä maksaa?

Milla Rinne arvioi pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksia.

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy täyttää tänä vuonna 13 vuotta. Aika tuntuu lyhyeltä siihen nähden, kuinka hyvin yrityksen liikkeet ovat tulleet tunnetuiksi. Myös toiminta on kehittynyt sitten alkuvuosien. Yritys tarjoaa nykyään esimerkiksi ympäristöneuvontaa ja -konsultointia kouluihin ja päiväkoteihin. Työvoimapoliittista koulutusta kierrätyskeskus on antanut vuodesta 1995. Liikevaihto olikin noussut vuoteen 2000 mennessä noin 100 000 markasta yli neljään miljoonaan.

Vuosia olen kuitenkin hieman hämmentyneenä seurannut kierrätyskeskuksen tuotteiden hintojen nousua. Alussahan kaikki annettiin ilmaiseksi haluaville, mutta tänä päivänä ilmaisia tuotteita on vaikea löytää. Ja mikäli löytää, niin kotiinsa niitä ei huolisi kirveelläkään. Hinnat ovat tuntuneet nousseen samalle tasolle muiden käytettyjä tavaroita myyvien liikkeiden kanssa. Soitin Lönnrotinkadun liikkeeseen tiedustellakseni myyjättäreltä mielipidettä hintojen nousuun. Hän vastasi, että asiakkaat ovat olleet toistaiseksi ihan tyytyväisiä.

Onko siis mahdollista, että ihmiset vain maksavat mukisematta sen mitä pyydetään? Että jos kerran muuallakin hinnat nousee, niin kai se sitten on ihan sallittua.

En kuitenkaan ymmärrä sitä, miksi kierrätyskeskuksen tuotteiden hinnoittelun pitäisi olla kilpailukykyistä muihin käytettyjä tavaroita myyviin liikkeisiin nähden. Ainakin oma mielikuvani yrityksestä on ollut se, että tavaroita myydään nimelliseen hintaan niitä tarvitseville. Tuskin ainakaan työttömillä on varaa ostaa Espoon kierrätyskeskuksessa myytävää, mahdollisesti antiikkista nojatuolia, 350 eurolla.

Mikäli lahjoittaja olisi halunnut tuotteestaan rahaa, hän olisi luultavasti myynyt sen antiikkiliikkeeseen. Olisiko siis mahdollista, että kyseisen tuotteen lahjoittaja olisi halunnut antaa jotain köyhemmänkin kotiin? Tällaisella hinnoittelulla se ei ainakaan onnistu. En myöskään ymmärrä, miksi ihan peruskahvikupista pyydetään parhaimmillaan euro, tai täysin räjähtäneestä sohvasta 35 euroa.

On toki myönnettävä, etteivät ihan kaikki tuotteet kierrätyskeskuksissa ole ylihinnoiteltuja. Löysin Espoon kierrätyskeskuksesta esimerkiksi erittäin siistit vitriinikaapit 20 euron kappalehintaan. Pääosa tuotteista maksoi kuitenkin sen verran paljon, että jo periaatteen vuoksi en suostuisi niitä ostamaan. Minulle kerrottiin, että rahaa pitää pyytää muun muassa siksi, koska työntekijöitä on tullut lisää. Mutta niin on käsittääkseni myös liikkeitäkin. Onkin suuri sääli, että näin hyvästä ideasta syntynyt yritys jättää suuhun rahastuksen maun. Varsinkaan kun mitään tulostavoitteita ei ole.

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen liikkeet löytyvät Helsingissä osoitteesta Lönnrotinkatu 45 & Kyläsaarenkatu 8, Espoon keskuksessa osoitteesta Asemakuja 3 & Vantaan Tikkurilassa osoitteesta Horsmakuja 6.

Milla Rinne

  • 9.9.2009