Lukuaika: 3 minuuttia

Sinivalkoista mediasotaa

Israelin viimeisintä taistoa käytiin Haitissa.

Tuskin tieto Haitin tammikuun maanjäristyksestä oli levinnyt, kun media kertoi Israelin armeijan perustaneen kenttäsairaalan Port-au-Princeen. Maailmalle tulvi lehtikuvia, joissa Israelin sotilaat olivat pelastustoimissa Punaisen Ristin ja humanitaaristen järjestöjen kanssa. Mikä kiire Israelilla oli rientää Haitiin?

Syitä on ainakin kaksi. Israel ja Haiti ovat kansainvälisen yhteisön hylkiövaltioita, joissa ei piitata ihmisoikeuksista ja demokratiasta. Niinpä Israelilla oli läheiset suhteet ”Papa” ja ”Baby” Duvalierin diktatuureihin 1956–86. Duvalierien pelätty salainen poliisi Tonton Macoutes oli Israelin aseistama. Kun Jean-Bertrand Aristide syrjäytettiin vuonna 1991 CIA-vetoisessa kaappauksessa, siinä käytettiin The Independent -lehden mukaan israelilaisia aseita. Haiti on niin pieni, että Israel pystyy aseistamaan siellä sopivan eliitin saaden vastineeksi diplomaattista tukea.

Toisaalta Port-au-Princen sairaala oli Israelin tiedotus- ja julkisuuspolitiikkaa. Hyökkäyssodat, ihmisoikeusloukkaukset ja sotarikokset ovat ryvettäneet kuvaa maailmalla. Humanitaarinen toiminta Haitissa nosti mukavasti profiilia Gazan ja Libanonin sotien sekä Palestiinan muurin jälkeen. Sairaalaoperaatiota on jo kutsuttu nimellä Port-au-Hasbara. Heprean kielessä hasbara tarkoittaa selittämistä.

Israel onkin melkoinen selittäjä. Harva pieni maa sijoittaa yhtä paljon tiedotus- ja pr-toimintaan. Israelilla on normaaliin tapaan hallituksen tiedotustoimisto GPO (Government Press Office). Se hoitaa ulkomaisten kirjeenvaihtajien akkreditoinnit ja jakaa hallituksen tiedotusaineistoa.

GPO:lla on noin 30 työntekijää, jotka toimivat erityisen aktiivisesti sotien ja terrori-iskujen aikana. GPO:n mukaan Israelissa työskentelee vakituisesti journalistissa tehtävissä noin tuhat ulkomaalaista 300 mediatalosta sekä noin 2 500 vierailevaa journalistia vuosittain.

Israel on armeijavetoinen valtio. Siksi tiedotustoiminta on tosiasiassa sotilaiden käsissä. Israelin armeijan IDF:n tiedotusyksikkö on Spokesperson Unit. Sen palveluksessa on 60–70 kantahenkilökuntaan kuuluvaa tiedottajaa. Lisäksi se on suosittu palveluspaikka varusmiehille, joiden asevelvollisuus Israelissa on pitkä. Spokesperson Unitissa on koko ajan palveluksessa noin 460 asevelvollista.

Luvuista näkyy siviili- ja sotilastiedotuksen suhde Israelissa. Palestiinalaisten presidentillä on ollut yksi päätoiminen tiedottaja.

Armeijan tiedotusyksikkö jakautuu kahdeksaan haaraan. Strategiaosasto valmistelee tutkimuksen avulla tiedotusstrategian. Filmiyksikön kuvausryhmät ovat koko ajan valmiina tuottamaan propagandalevitykseen aineistoa palestiinalaisten iskuista ja toiminnasta. Julkisen palvelun ja viestintäosastot hoitavat armeijan julkisuuskuvaa ja tuottavat materiaalia koti- ja ulkomaisen lehdistön käyttöön.

Koulutusyksikkö opettaa esiintymistaitoa armeijan ylemmille komentajille radio- ja tv-harjoitusstudioissa. Siksi terrori- tai kostoiskun jälkeen Israelin tekemisiä selittää aina esiintymistaitoinen, hyvää englantia puhuva upseeri.

Operaatioyksikkö on toiminnassa 24 tuntia vuorokaudessa välittäen tiedotteet ja kuva-aineistot usein reaaliajassa kansainväliselle lehdistölle. Spokesperson Unit on mukana sosiaalisessa mediassa. Sen aineistot ovat YouTubessa ja Facebookissa. Kaikkea täydentää IDF:n oma radioasema Galei Tzahal.

_______________

Israelin apartheid

Israelin tiedotustoiminta on tehokasta, mutta tosiasioita ei voi vääristellä loputtomiin. Puolustusministeri Ehud Barak sanoi yllättäen helmikuun alussa, että Israel ajautuu Etelä-Afrikan apartheid-hallinnon kaltaiseen tilaan, ellei palestiinalaisten kanssa sovita.

Israelin mediasodasta väitöskirjaa tekevä Tapio Kujala pitää Barakin puhetta kiinnostavana, mutta varoittaa optimismista.

”Länsimaat tuomitsivat Etelä-Afrikan, mutta Israelin tekemisiä katsotaan läpi sormien. Esimerkiksi Palestiinan muuri on hyväksytty.”

”Eivät palestiinalaisetkaan viattomia ole. Siellä osataan myös temppuja”, Kujala jatkaa.

Hän on huolissaan mediatalojen ulkomaantoimitusten irtisanomisista. Toimittajien työtahdin kiristyessä tiedotustoimistot lisäävät valtaansa. Niiltä tulee valmista aineistoa.

”Israel ja sen suomalaiset ystävät käyttävät tätä hyväkseen.”

Hänellä on omakohtaisia kokemuksia. Sähköpostiin tulee tasaisesti viestejä Israelin Ystäviltä, kun Kujala antaa aiheesta haastatteluja. Muodollisesti Israelin Ystävät on kansalaisjärjestö, mutta Kujala ihmettelee sen tekemisiä.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

”On aika erikoista ’ystävyysseuratoimintaa’ levittää sanasta sanaan käännettynä IDF:n tekstejä.”

Tapio Kujalan mielestä Israelin tiedotusylivoima kaventui huomattavasti, kun satelliittitelevisiokanavat Al-Jazeera ja Al-Arabiya perustettiin.

”Al-Jazeera on tasonsa takia pakko ottaa huomioon. Kanavan johdossa on myös palestiinalaisia, jotka satsaavat sosiaaliseen mediaan”, Kujala kertoo.

_______________

Kahdeksan teemaa Israelin julkisuusstrategiasta

Israel vääristelee historiaa. Maan aggressiivinen tiedotus tuottaa tulosta. Useimmille länsimaille se on osa ”meitä”, etuvartio siellä jossain vihamielisten muslimien keskellä. Eurooppalaisilta unohtuu, ettei nyky-Israel ole raamatullisen Israelin seuraaja. Silti Israel on Aasian maana mukana Euroviisuissa ja jalkapallon EM-kisoissa.

1. Israel pyrkii osoittamaan, että kaikki siihen kohdistuva kritiikki on antisemitismiä. Jopa presidentti Jimmy Carter sai leiman otsaansa arvosteltuaan Israelin väkivaltaa palestiinalaisia kohtaan.

2. Jos eurooppalainen media kiinnittää ”liikaa” huomiota palestiinalaisiin, Israel muistuttaa holokaustista. Se siirtää keskustelun pois omasta etnisestä puhdistuksesta ja Israelin muurista.

3. Terrorisminvastaisen sodan avulla voidaan perustella palestiinalaisten kurittamista. Israel pitää itseään terrori-iskujen kohteena tarjoten koulutusta ja apua tässä taistelussa.

4. Islamofobia on keskeinen osa Israelin media- ja selviytymisstrategiaa. Se oikeuttaa ylläpitämään huippumodernia armeijaa, ja tästä muistutetaan jatkuvasti länsimaailmaa.

5. Israel haluaa olla länsimaiden etuvartioasema. Se on Yhdysvaltojen ja Euroopan liittolainen. Israel suojelee ”meitä” länsimaissa primitiivisen ja väkivaltaisen islamin vaaroilta.

6. Israel on juutalaisten luvattu maa. Tämä oikeuttaa palestiinalaisalueiden miehityksen ja maan anastukset sekä arabipuolueiden kieltämisen vaaleissa.

7. Israel tarjoaa kaikille kristityille kohtaamispaikan. Rauhallinen turistikohde -imago pyrkii edistämään Israelin vetovoimaa ja talouden kehitystä kristityille liittolaisille. Turismin merkitys Israelille on suuri, ja se on tärkeä tulonlähde.

8. Nykyinen Israel uskottelee olevansa raamatullisen Israelin seuraaja. Samalla unohdetaan ja tuhotaan lähihistoriaa 200 vuoden ajalta. Israel vetoaa maailmanlaajuisesti uskonnollisiin piireihin saadakseen myötätuntoa. Yhteistyökumppanit osallistuvat julkiseen keskusteluun heti, jos ilmaantuu jotain Israelille kielteistä.

Lähde: Israelin julkisuusstrategiaa tutkinut Tapio Kujala.

Jorma Mäntylä

  • 1.3.2010