Vapo tekee turpeesta törkybisnestä. Keskusta komppaa.

Turve on kivihiiltäkin voimakkaampi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Sen poltto tuottaa Suomessa isommat päästöt kuin liikenne, mutta ongelmaa hyssytellään. Alasajon sijaan valtionyhtiö Vapo jatkaa uusien turvekenttien ostamista ja ”kunnostamista”, alan omaa slangia käyttäen.

Vapo aloitti huhtikuussa ojitustyöt Parkanon Rukonevalla. Suolle asteli myös karpalonpoimijoiden, lintuharrastajien ja muiden luonnonsuojelijoiden lapiojengi.

”Teimme symbolisesti padon yhteen kaivurin kaivamista ojista. Tämä oli tiettävästi historian ensimmäinen turvetuotannon vastainen suomielenosoitus”, kertoo Juho Kytömäki.

Lähes luonnontilainen Rukoneva oli yksi Etelä-Suomen harvoja jäljellä olevia riekkosoita. Paikalle saapui Vapon ympäristövastaava, joka korosti yhtiön toimivan lain sallimalla tavalla.

Suomi on ainoa maa, joka on päättänyt jatkaa turpeen laajamittaista käyttöä energiana. Kytömäen mukaan ympäristöluvissa tarkastellaan lähinnä turpeenoton vesistöpäästöjä laajemmat ilmastoa tai biodiversiteettia koskevat kysymykset ohittaen.

”Vapolla on käynnissä mainoskampanja, jossa se vaatii lisää soita haltuunsa. Samaan hengenvetoon se väittää kannattavansa soiden mittavaa lisäsuojelua. Esimerkiksi Rukonevasta näkee, että jälkimmäinen on huijausta.”

Vapo yrittää luoda turpeesta kuvaa eräänlaisena mustana kultana. Keskustaministerien aikana turpeenpolton verotusta on kevennetty ja tukia lisätty. Aataminaikaiseen aluepolitiikkaan on sorruttu siitäkin huolimatta, että työllisyys kohenisi maaseudulla myös hake- tai biokaasuvoimaloilla.

”Turvetta käytetään meillä paitsi pelkiltään myös puun kanssa seospolttoaineena lämpöä ja sähköä tuottavissa voimaloissa. Vapo väittää siihen, että pelkän puun käyttö voimanlähteenä ei onnistu. Ruotsissa sellainen polttotekniikka toimii kuitenkin hienosti ja meilläkin pienemmissä voimaloissa”, Kytömäki sanoo.

Pirkanmaan soista on ojitettu metsätalouskäyttöön miltei 80 prosenttia. Vapo havittelee parhaillaan turpeenottoon useita soita, joilla tiedetään olevan erityisiä luontoarvoja.

”Kaikki tutkimustieto on meidän puolellamme. On selvää, että turvetuotannon vastainen toiminta jatkuu”, Kytömäki sanoo.

Päivi Mattila