Näen usein painajaista, jossa todistan jonkun ihmisen hengenvaaraa ja yritän soittaa hätänumeroon, mutta siitä ei tule mitään. Puhelin ei pysy kädessä, näppäilen väärää numeroa tai numero ei toimi.
Näen usein painajaista, jossa todistan jonkun ihmisen hengenvaaraa ja yritän soittaa hätänumeroon, mutta siitä ei tule mitään. Puhelin ei pysy kädessä, näppäilen väärää numeroa tai numero ei toimi.
Joudun todellisuussa melko usein soittamaan poliisin talooni, sillä alakerrassani asuu hullu, joka aika ajoin yrittää murtautua omaan asuntoonsa päästäkseen hakkaamaan naisystävänsä ”ihan vitun pahasti”.
Mies huutaa tappouhkauksia. Hän potkii ovea ja kampeaa sitä auki metalliesineillä. Kerran hän heitteli huonekaluja pitkin rappusia. Joskus hän myös paiskoo hissin raskasta metalliovea herättäen infernaalista meteliä, joka kaikuu jokaisessa seitsemässä kerroksessa. Tämä ahdistaa.
Soitin eilen hätänumeroon kertoakseni vastaavasta tilanteesta alakerrassa. Jouduin aluksi puhumaan aika hiljaa, koska minua pelotti, että jos mies kuulee minun soittavan poliisille, se tulee hakkaamaan minutkin ”ihan vitun pahasti”.
Nainen hätäkeskuksessa pyysi minua puhumaan lujempaa, kun hän ei kuullut mitään. Kerroin kovemmalla äänellä, että alakerran naapurini yrittää murtautua asuntoon ja uhkaa hakkaavansa siellä olevan naisen.
Hätäkeskuksen nainen ei tuntunut ottavan pelkoani vakavasti, hän kysyi: ”Siis joku hakkaa ovea?” Äänensävystä kuulin, että hän ei pidä sitä kovin ihmeellisenä tai raportoimisen arvoisena asiana.
Nainen keskeytti selostukseni ja kertoi, että itse kohteesta on jo tullut soitto, joten he toimivat sieltä tulevien tietojen mukaan. ”Kiitos kuitenkin soitosta”, hän sanoi, muttei kuulostanut kiitolliselta. Enkä minä toki hänelle palvelusta ollut tekemässä vaan sille naiselle, joka kohta muuten hakattaisiin.
Poliisi ei koskaan tullut. Mies kyllästyi ja meni ulos huutamaan lisää uhkauksia. Ulko-oven rikottu lasi tultiin korjaamaan vartissa, mutta poliisi ei piipahtanut. Johtuiko se siitä, että soittoja kohteesta tulee usein? Vai siitä, että pariskunta ehkä käyttää huumeita. En kertaakaan elämässäni ole saanut poliisia tulemaan paikkaan, johon mahdollisesti liittyy alkoholi tai huumeet.
Sörnäisissä esimerkiksi Vaasantori on poliisin siinä missä lukuisten nistien, mustalaisten ja teinialkoholistien leirintäalue. Olen joskus miettinyt, että olisi helpompaa jos poliisi pitäisi asuntovaunua torilla, niin ei tarvitsisi ravata edestakaisin.
Poliisin, asukkaiden ja sivullisten ärsyyntyminen toistuviin häiriöihin lisää vihaa häiriökäyttäytyjiä kohtaan. Viha on käsinkosketeltavaa.
On ihmisryhmiä ja alueita, joissa ongelmat näennäisesti pesivät. Muodostuu harhaluulo, että poistamalla alue kartalta tai poistamalla ihmiset langan päästä ongelmat irroitetaan hyvinvointivaltiosta.
Sörnäisten narkomaanit, alkoholistit, ongelmanuoret ja rikolliset ovat vain muuttolintuja, joiden pesimäalueet ovat pitkin poikin. Pesät ovat syvällä rakenteissa.
Ruusu Haarla
