Lukuaika: < 1 minuutti

Kuka mitä häh?

kuka mitä häh?

Opettajamies Torniosta soitti ja pohdiskeli köyhyyden määrää. Uutisissa oli kerrottu, kuinka suuri osa Yhdysvaltojen asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella, ja opettajalla heräsi kysymys, että kuinka suuri osa kotimaamme Suomen asukkaista pinnistelee köyhyysrajan alapuolella. Miten on, voisiko Voima kenties selvittää?

Kiitos kysymyksestä, kyllä voi. Mutta ensiksi pari lukemaa muualta. YK:n kehitysjärjestön UNDP:n mukaan koko maailman väestöstä noin viidesosa, eli 1,2 miljardia ihmistä, elää köyhyysrajan alapuolella. Afrikan väestöstä reilu puolet, yli 350 miljoonaa ihmistä, elää köyhyysrajan alapuolella. Yhdysvaltojen väestönlaskentaviraston mukaan taas Yhdysvalloissa 35 miljoonaa ihmistä, 12 prosenttia väestöstä, elää köyhyysrajan alapuolella. Suomessa köyhyysrajan alapuolella elää Tilastokeskuksen mukaan 14, 11 tai kahdeksan prosenttia asukkaista, siis yhteensä 700 000, 550 000 tai 400 000 ihmistä.

Kuten viimeisistä luvuista arvata saattaa, köyhyysraja voidaan määritellä – ja määritellään – monella eri tavoin. UNDP:n köyhyysrajana ovat yhden dollarin päivätulot, eli noin 26 euron tulot kuussa. Yhdysvalloissa köyhyysmääritelmä on varsin monimutkainen ja köyhäksi luokitellaan esimerkiksi kolmihenkinen perhe, jonka kuukausitulot ovat alle tuhat dollaria, noin 870 euroa.

Suomen Tilastokeskus käyttää kolmea eri köyhyyden mittaustapaa. Teollisuusmaiden talousjärjestön OECD:n määritelmään perustuva suhteellinen köyhyysaste tarkoittaa sitä, että kotitalouden käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien mediaanituloista. Näin köyhyysrajan alla elää 11 prosenttia suomalaisista. Kun köyhyys määritellään kysymällä ihmisiltä itseltään, riittävätkö rahat kuukausittaisiin menoihin, köyhyysasteeksi saadaan 14 prosenttia. Jos köyhiksi lasketaan kotitaloudet, jotka ovat saaneet vuoden aikana toimeentulotukea ainakin yhdessä kuussa, on köyhiä kahdeksan prosenttia väestöstä.

Lähde Markku Lindqvist: Monenlaisia köyhyysasteita. Hyvinvointikatsaus 1/2003. Tilastokeskus.

Voima

  • 9.9.2009