”Luuletko, että filosofit syövät banaaneja?”
Normaalisti Lontoon metroradan viimeinen pysäkki Cockfosters tunnetaan ivallisesti ”verhonkurtistelijoiden” paratiisina. Se kuuluu Barnetiin, joka on kaupungin itsenäisistä hallintoalueista lähinnä konservatiivien sydäntä. Täällä asuu myös itse Margaret Thatcher.
Vain kilometrin päässä jalkapallovaimojen bussittomasta paratiisista sijaitsee Middlesexin yliopiston puistokampus keskellä entistä kuninkaallista kettumetsää.
Opiskelijajoukon iskulausebanneri ”Lakko! Valtaus! Yliopisto on tehdas!” näyttää käsittämättömältä kevytmetallivanteiden häikäisevässä välkkeessä. Pihapalstaansa haravoiva, kolmelitraisen Range Roverin omistaja John sanoo, etteivät paikalliset pidä opiskelijoista.
”Asuntojen hinnat putoavat. Ihmiset tulevat Cockfostersiin nimenomaan ollakseen rauhassa. Yliopiston sijainti alueella on yksinkertaisesti häiriötekijä.”
Sanon, että mielenosoittajien raivon kohteena on päätös lakkauttaa yliopiston filosofian osasto kokonaan, koska se ei kuulemma ole taloudellisesti tarpeeksi tuottava.
”Ikävä kuulla”, John sanoo ja kumartuu kitkemään pelargonioita. Hän ei salli itseään valokuvattavan.
Filosofian laitoksen lakkauttamispäätös on herättänyt Cockfostersissa ennennäkemätöntä vastustusta. Filosofit päättivät vallata yliopiston päärakennuksen, kun dekaani Ed Esche ei lupauksista huolimatta ilmestynyt paikalle kertomaan, mistä on kysymys.
Filosofian laitoksen lakkauttaminen on vain osa korkeamman koulutuksen uudelleenrukkaamista Britanniassa. Viime kuukausina samanlaisia leikkauksia ja lakkoprotesteja on nähty Leedsin yliopistossa, Lontoon Metropolitan yliopistossa, Westminsterin yliopistossa ja King’s Collegessa.
Opiskelijoiden mielestä humanististen alojen alasajo heijastelee yritystä tehdä yliopistoista lihakarjakomplekseja, jotka keskittyvät tiedon sijasta taitoihin.
Yllättäen tapaan mielenosoittajajoukon hännillä myös kuusikymppisen Raymondin. Hän kuuluu International Workers of the Worldin paikalliseen haarakonttoriin.
Hän tuntuu olevan positiivisesti yllättynyt, että Cockfostersin ympäristössä tapahtuu kerrankin jotain radikaalia. Hän tuo ruoka-apua kampuksen keskelle linnoittautuneille filosofeille.
”Luuletsä että ne syö banaaneja? Mulla on myös viinirypäleitä ja vissyä.”
Yhtäkkiä matka asemalta maisemapuiston halki tuntuu jopa miellyttävältä. Kampusaluetta ympäröivä Trent Park on keskiluokkainen paratiisi, jossa voi vaikka työnnellä lastenrattaita ja suunnitella antavansa rahaa hyväntekeväisyyteen ja nauttia hyvin ansaitusta tyytyväisyydestä viheriöivän nurmen keskellä.
Pastoraalimme keskeytyy yliopistolle johtavan puistotien päädyssä. Päärakennuksen eteen kerääntyneiden mielenosoittajien ja opiskelijoiden keskelle kaartaa ambulanssi.
Eräs yliopiston palkkaaman yksityisen vartiointiliikkeen jäsenistä on menettänyt hermonsa valtauksen yhteydessä ja joutunut sokkiin. Häntä raahataan ulos ikkunasta. Hänen hikoilevaa hahmoansa avustaa roteva kollega, joka puhuu ärjy ilme naamaalla kännykkään piittaamatta opiskelijoiden suosionosoituksista.
”Se on vallattu. Yliopisto on turvattu. Ilman turvamiehiä”, sanoo mies ironisella äänellä megafoniin. Lisää taputusta. Samalla joku osoittaa sormella megafoniin tarttuvaa miestä. Hän on kuulemma itse filosofi Peter Hallward, mies joka vastaa Alain Badioun englannintamisesta.
Filosofian opiskelija Reham, 29, on saapunut Trent Parkiin Egyptistä. Rehamin mukaan Middlesexin yliopiston filosofian laitos on ainoa Lontoossa, jossa voi opiskella mannermaista filosofiaa.
”Ne yrittävät johtaa yliopistoa kuin liikeyritystä. Meidän vetoomuksessa on 11?235 nimeä. Chomsky, Alain Badiou…”, Reham listaa kansainväliset älykkötähdet, jotka puolustavat laitosta sen Facebook-sivuilla. Hän toteaa, että lopetuspäätöksen julkistaminen lopputenttien aikana oli strategisesti harkittu. Sen tarkoituksena oli varmistaa, että opiskelijoilla on muuta tekemistä.
”Kyseessä on korkeimmalle luokiteltu tutkimusyksikkö Middlesexin yliopistossa. Sen lakkauttamisessa ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä”, sanoo eräs opiskelija. Dekaani Ed Eschen argumentti rahapulasta tuntuu olevan kakkapuhetta. Viime lukukaudalla yliopisto sai huomattavaa rahallista tukea, ja 46 opiskelijaa aloitti maisterintutkinnon.
Eräs peruskurssia opettavista professoreista toteaa myös, ettei lopettamispäätöstä voi selittää rahan puutteella. Reham kertoo, että dekaani on jättänyt tulematta tällä viikolla töihin julkistettuaan lopetuspäätöksen. Opiskelijoiden oli määrä tavata rehtori Margaret House ja dekaani Ed Esche kokouksessa, mutta kokoushuoneessa olikin vain vartiointiliikkeen miehiä.
”Hän välttelee meitä”, sanoo Reham. Samaan aikaan Stella Stanford, eräs yksikön tutkijoista, saapuu paikalle. Hänellä on mukanaan viinirypäleitä.
Eräs nälkäinen filosofi ojentaa kätensä.
_______________
Suomi tulee perässä
Lontoolaisessa Middlesexin yliopistossa on alkanut leikkaustalkoot. Yliopisto on kuuluisa nimenomaan filosofian laitoksestaan. Se on ollut yliopiston parhaiten rankattu laitos ja yksi parhaista Englannissa. Laitos kuitenkin lopetetaan, koska leikkaukset ovat helpoiten osoitettavissa humanistisiin, yhteiskuntatieteellisiin ja kriittisiin laitoksiin.
Ehkä tämä on esimerkki tulevasta myös Suomessa.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK vaatii uudessa pamfletissaan, että ”korkeakoulujen maksullista toimintaa pitää lisätä ja ottaa käyttöön lukukausi- tai opintomaksut”. Seuraavalle hallitukselle osoitetussa ohjekirjasessa EK vaatii, että ”työelämäyhteydet tulee nostaa kehittämisen painopisteeksi” kaikilla koulutusasteilla.
Mallina tässä pamfletissa häilyy maksulliset yhdysvaltalaiset tai brittiläiset huippuyksiköt, joista erilaiset Sitran ja EK:n lobbausjärjestöt ovat kirjoittaneet 2000-luvulla jo kymmeniä raportteja.
Lobbaaminen on tuottanut myös tulosta. Akateeminen vapaus alkaa haihtua.
Suomessa yliopistojen itsenäisyys on rikottu tarjoamalla niille rahoituksellinen autonomia, joka pakottaa ne hakemaan rahoituksensa yritysmaailmasta, joka taas sanelee linjat yliopistojen toiminnalle.
Voisi kysyä, missä määrin suomalaista – yhtä maailman tasa-arvoisinta ja tehokkainta – koulutusjärjestelmää voidaan parantaa ottamalla mallia Lontoosta tai Kaliforniasta. Silti maksullisen koulutusjärjestelmän vetovoima suomalaisiin elikeinoelämän päättäjiin on ehtymätön.
Kimmo Jylhämö
Menestyvä ja hyvinvoiva Suomi. Kohti eduskuntavaaleja 2011. Elinkeinoelämän keskusliitto 2010.
Pamfletin voi ladata ilmaiseksi EK:n sivuilta. www.ek.fi
_______________
Kimmo Laakso
