Kuplettilaulut elävät & voivat hyvin Karri ”Paleface” Miettisen uudella levyllä. Harppaus poliittiseen sisältöön oli reaktio yhteiskunnan muutoksille.
Suomenkielisessä räpissä politiikalla ei ole varsinaisesti mässäilty, vaikka se perinteisesti räppiin kuuluukin. Valonpilkahduksia on viime vuosina näkynyt. Viimeisin lisäys tähän skeneen tulee Palefacelta. Jo keväällä julkaistu Vaalirahakynytys-sinkku on häpeilemättömän populistinen kannanotto keskustavetoiseen politiikan rahoitusskandaaliin. Poliitikkojen rypiessä Paleface puki kansan syvien rivien tunnot herravihaa tihkuvaksi kolmen minuutin räjähdykseksi. Sama linja jatkuu uudella täyspitkällä.
Poliittisen sisällön kanssa käsi kädessä kulkee uudella levyllä myös esityskielen vaihtuminen suomeksi. Englannintaidoillaan briljeeranneen Palefacen suunnanmuutos ei jäänyt yleisöltä huomaamatta.
”Realiteetti on se, että englanninkieliset sanoitukset menevät snadisti hukkaan, mutta suomenkielisiä sanoituksia ei pääse haneen.”
Suomalaisia kupletti- ja protestilauluja kansainvälisiin vaikutteisiin yhdistävä levy poikkeaa totutusta hiphopkaavasta, keinotekoiset erottelut menettävät merkityksensä. Poliittinen agitaatio elää sanoituksissa ja tekee kunniaa esikuvilleen, muoto määrää sisällön myös musiikissa.
”Kupletti on vain kauniimpi sana kuvailemaan vanhoja kappaleita, joissa kritisoitiin aikansa poliittisia ilmiöitä ja isoa karhua tuossa naapurissa. Alkujaan niitä kutsuttiin ryssänpilkkalauluiksi”, Paleface sanoo.
VR:n makasiinit Eduskuntatalon edustalla roihuavat Palefacen uuden levyn kannessa. Marginaali- ja valtakulttuurin välinen jännite on harvoin ollut yhtä näkyvästi esillä kuin makasiini-keskustelussa.
”Makasiinit päätyivät levyn kanteen, ei pelkästään palon takia, vaan siksi, että me oikeastaan eletään makasiinien palon jälkeistä aikaa”, Paleface selventää.
”Silloin Stop töhryille -kampanja oli vahvimmillaan ja oli Smash ASEM. Heräsi kysymykset yksilön ja vastakulttuurien paikasta yhteiskunnassa. Porvarihallitus ja sen suuntaviivat lähtivät samoista ajoista liikkeelle.”
”Samalla kun Newsweek kehuu Suomea, mä listaan miksi näin ei ole. Stubbien ja kataisten hymyt ovat entistä leveämpiä, kun olemme maailman paras maa. Kyllä, meillä on helvetisti vähemmän sosiaalisia ongelmia kuin monessa muussa Euroopan maassa tai maailmalla, mutta aina on parantamisen varaa. Meillä on myös suurtyöttömyys ja valtavasti ongelmia.”
Kuten niin usein, marginaalikulttuureista puhuessa poliisien ja vartijoiden tekemiset nousevat esille.
”Toki haluan sanoa jälkikasvulle ja pikkuveljelle, että poliisia ja palomiestä pitää totella, ja se on ihan ookoo. Mutta ongelmat kasaantuvat, kun tänne tulee koko ajan lisää vartijoita ja järjestyksenvalvojia.”
Virkavallan ja vartijoiden tähtäimeen joutuneet tarranliimaajat ja talonvaltaajat saavat rakkautta Palefacelta.
”Ikään kuin nämä olisivat yhteiskunnan suurimmat uhat. Esimerkiksi talonvaltaukset ovat helvetin hyvä taistelu, ja sen pitäisi olla suurempi osa tätä yhteiskuntaa.”
Kun keskustellaan talonvaltauksista, on puhuttava myös romanikerjäläisistä. Helsingin Sompasaaressa sijaitseva sosiaalikeskus Satama on kutsunut pihalleen romanien teltta- ja asuntovaunukylän.
”Nämä kerjäläiset ovat osa EU-hegemoniaa. Jos me kerran ollaan eurooppalaisia, niin meidän pitää kantaa vastuu näistä suurista kysymyksistä”, Paleface toteaa.
Paleface: Helsinki–Shangri-La. Exogenic Records 2010.
Nieminen & Litmanen & Paleface: Vaalirahakynytys/Taxfree 7”. Grandpop Records 2010.
Lue lisää Fifistä.
Jari Tamminen
