Mitä Rakel Liekki tekee reilun kaupan banaanilla?

Rakel Liekki, viimeksi taidettiin tavata Turun erotiikkamessuilla. Kun lähdin sieltä pois, juttelin erään sosiaalialan naisen kanssa, joka päivitteli sitä, kuinka kuluttavaa työsi täytyy olla, koska näytit hänen mielestään niin paljon ikäistäsi vanhemmalta. Minusta olet kyllä juuri 23-vuotiaan näköinen, sehän on ikäsi nykyään?

Olen nyt 24. Kyseinen nainen oli kaiketi itse alistunut ympäröivän yhteiskunnan ulkonäköpaineisiin jollain tavalla. Olen lakannut kiinnittämästä huomiota ulkonäöstäni annettuihin julkisiin kommentteihin sen jälkeen kun samalla viikolla Iltalehdessä minua sanottiin lihavaksi ja vanhan näköiseksi ja City-lehden mukaan olin anorektisen teinin näköinen.

Minusta näytät terveeltä. Ehkä terveiksi mainituilla elintavoillasi on siihen jotain osaa…

Ainakaan en juo, enkä tupakoi.

Et ilmeisesti käytä muitakaan päihteitä? Olet siis täysin raitis?

Niin olen. Nykynuorten kielenkäytössä streittari.

Oletko aina ollut?

Joskus teininä olen juonut vähän ja polttanut muutaman tupakankin, mutta nykyään en koe tarvitsevani päihteitä. Kahvinkin olen jättänyt väliin, koska se on turhaa eikä yleensä reilun kaupan tuottamaa, puhumattakaan jostain tupakasta, jonka tuotantotavat ovat kaik-ea muuta kuin reilut.

Pitääkö kaiken kuluttamasi olla reilun kaupan tuotetta, luomua tai muuta eettistä?

Ei välttämättä. Vedän vain siihen suuntaan, eli pyrin mahdollisuuksieni mukaan ostamaan eettisesti tuotettua, luomua ja läheltä, sekä välttämään tarpeettomasti ylipakattuja tuotteita.

Niin, en minä itsekään osta toiselta puolelta planeettaa kuljetettuja omenia, jos kotimaisia on saatavana.

Aivan. Ja vaatteet voi usein ostaa kierrätettynä, puhumattakaan joistain kulumattomista esineistä. Mitä järkeä on ostaa vaikka veitsiä ja haarukoita uusina, kun niitä saa kirppareiltakin, samoin kaikenlaisia astioita.

Tyttöilyynhän kuuluu se tietty veto turhuuden markkinoille, eli ostamaan kaikkea sellaista, mikä ei ole välttämätöntä, ja tiedostan tuon omassakin käytöksessäni. Mutta ostaessamme jotain turhaa voisimme tietysti yrittää selvittää, missä ja miten se on tuotettu. Ikävää on se, ettei esimerkiksi nuorille suunnattujen vaateketjujen liikkeissä yleensä ole mitään eettistä vaihtoehtoa tarjolla, eivätkä myyjätkään osaa kertoa, mistä maasta tuote tulee. Itseäni ainakin kiinnostaisi, käytetäänkö valmistusmaassa lapsityövoimaa, onko ammattiyhdistysvapaus ja minimipalkat kunnossa.

Tavallisimminhan eettiset tuotteet löytyvät perustarpeista, kuten ruuasta.

Niin, yleensä kaikki reilun kaupan kama ja eettinen tavara on jotain ruokaa tai juuttikasseja. Kuitenkin me kaikki kulutamme jotain hömppääkin, jossa olisi kiva löytää eettisempiä vaihtoehtoja. Jos meillä on kylmä, hakeudumme lämpimään ja sitten muistamme nälän. Kun ollaan saatu leipää suuhun, aletaan kaivata jotain tekemistä, eli tarvitaan viihdettä.

Niin se käy. Otetaan esimerkiksi vaikka jotkut seksilelut, joita alan liikkeissä myydään. Kukaan ei oikein tiedä, mistä ne tulevat ja miten ne on valmistettu. Paitsi sm-puolella alkaakin löytyä jo monta pientä suomalaista tuottajaa, jotka tekevät kahleita kotikäyttöön tai nahasta mitä vain.

Näitä eettisiä juttuja käsitellään tiettävästi myös kotisivuillasi?

Ilmaisilla kotisivuillani. Maksulliset sivuni ovat erikseen. Niillä ilmaisilla sivuillani ei ole ns. hardcore-materiaalia. Ilmaiset sivuni toimivat lähinnä keskustelufoorumina sekä minulle tärkeänä palautelaatikkona. Välillä siellä käydään tiukkaakin keskustelua eri asioista.

Kuten mistä esimerkiksi?

Viimeksi siellä joku keski-ikäi-nen herrasmies aloitti keskustelun siitä, että minusta tulee joskus vielä hyvä äiti ja vaimo. Väittelin hänen kanssaan pitkään siitä, onko naisen tärkein yhteiskunnallinen funktio jäädä kotiin hoitamaan lapsia. Kaikki kunnia tietenkin koti-äideille! Onhan hienoa, että joku vielä näinäkin aikoina hoitaa lapsensa tarhaamisen sijaan itse. Se vaan ei juuri nyt kuulu minun suunnitelmiini. Tulevaisuus on eri asia.

Mitä muuta niillä sivuilla sitten on?

Sieltä löytyy myös uutispalsta ja linkkilista minulle tärkeistä asioista.

Minne sieltä on linkkejä?

Amnestyn sivuille, Vegaaniliiton sivuille, Luonnonsuojeluliiton ja Setan sivuille. Voisi olla mukana joku sm-toiminnan yhdistyskin, mutta se on Suomessa hajanaista tällä hetkellä, enkä halua suosia yhtä muiden kustannuksella.

Oletko aktiivisesti mukana näissä järjestöissä?

En. Jäsenenä olen ainoastaan Amnestyssa, joka tekee todella hienoa maailmanlaajuista työtä tuottamatta mitään voittoa, paitsi yksittäisiä voittoja joidenkin ihmisten elämän pelastamiseksija hidasta inhimillisyyden voittoa maailman eri maissa.

Olen laittanut linkit nettisivuilleni siksi, että itse teen leipätyöni viihteen puolella eikä siis kaikki tekemäni työ voi olla yhteiskunnallisesti merkittävää. Eli koen, että sitä mediahuomiota, jonka työlläni saan aikaan, pitää käyttää tärkeiden asioiden esilletuomiseen. Olen koulutukseltani kuvataiteilija, ja minusta myös kuvataiteilijan velvollisuus on vuorovaikuttaa yhteiskunnassa.

Käytkö mielenosoituksissa?

Nykyään aika harvoin. Mehän nähtiinkin ydinvoiman vastaisessa. Sittemmin olen käynyt myös Irakin sodan vastaisessa.

Pidätkö itseäsi aktivistina?

Jotain sinne päin. Tiedostavat nuoret, jotka haluavat parantaa maailmaa, eivät yleensä luota kankeisiin, toistensa näköisiin puolueisiin, vaan lähtevät mukaan yhden asian liikkeisiin ja rupeavat aktivisteiksi. Niin toimin minäkin nuorempana.

Aktiviteettini on nyt hieman laantunut, johtuen osaksi siitäkin, että aktivistiporukoissa jouduin eräiden taholta aika kaltoin kohdelluksi työni ja ulkonäköni takia. Osa siitä porukasta on ulkonäkörasismissaan verrattavissa joihinkin pankkiireihin, jotka kelpuuttavat vain omannäköisensä ihmiset jengiin. Kuitenkin tärkeän asian ajamiseksi pitäisi ottaa mukaan kaikki ne, jotka haluavat toimia.

Jotkut vain kokevat, ettei ajattelutoiminta ole ”vahingollisen” viihteen tekijöitä varten, vaikken itse työssäni mitään vahingollisuutta näekään.

Samaa olen kuullut itsekin. Minultakin kysellään, kuinka sama tyyppi voi kirjoittaa jotain ihmis- ja kansalaisoikeuskamaa ja juttuja seksilehtiin. Itse en näe siinä mitään ristiriitaa.

Jostain syystä juuri Suomessa vasemmalle kallellaan olevat ihmiset vastustavat pornoa enemmän kuin monissa muissa maissa, tutustumatta alaan itse. Hoetaan mantrana jotain naisen alistamista pystymättä kertomaan, mikä alistaa ja miten. Väittelen mielelläni naisen alistamisesta sellaisen kanssa, joka on perehtynyt aiheeseen, mutta eipäs-juupaskeskustelu tympii.

Kaikilla aloillahan on epäeettisesti toimivia tyyppejä. Vaan mitä avoimempaa porno yhteiskunnassa on, sitä paremmin se on myös valvottu.

Joku Kauniit ja rohkeat on minun silmissäni täysin sisällyksetön ohjelma, mutten halua kieltää muita katsomasta sitä. Tupakka on jopa vahingollista, mutta minun puolestani aikuiset polttakoot, jos haluavat. Samoin voisivat muut suhtautua pornoon.

Olet joskus puhunut myös eettisen pornon tuottamisesta.

Kyllä. Toivoisin yhteistä säännöstöä, jonka noudattajille annettaisiin eettisen pornon tunnus. Oma tuotantoni noudattaa sellaisia standardeja, jotka toivoisin luotavaksi.

Mitä siihen kuuluu?

Samapalkkaisuus. Nythän miehiä sorretaan. He saavat samasta mallin, näyttelijän tai stripparin työstä vain kolmasosan siitä, minkä naiset saavat. Vastanäyttelijät on voitava valita itse. Eikä rahasta saa tehdä sellaista mitä ei halua, vaan alalle on oltava kutsumus. Itse en tee myöskään passiivisia naisrooleja.

Passiivisia naisrooleja! Kuka näitä elottomia lötköjä vielä haluaisi filmiltä katsoa!? Mutta onko Suomessa sitten törmätty pornoalalla joihinkin räikeisiin epäkohtiin?

En ole koskaan kuullut, että täällä olisi kenenkään ihmisoikeuksia alalla loukattu. Mutta jos tämä toiminta kiellettäisiin, se loukkaisi minun oikeuksiani aika pahasti. Katson nimittäin olevani etuoikeutettu, kun harrastuksesta on tullut työ.

Eräät nimeltä mainitsemattomat naispoliitikot puhuvat kameran ulkopuolella kanssani aivan toiseen sävyyn kuin julkisuudessa. He keräävät alan vainoamisella ääniä niiltä, jotka eivät alasta mitään tiedä.

Mitä sinä tiedät alan ulkomailla tapahtuvasta riistosta, ja tuleeko riistopornoa Suomeenkin?

Olen työskennellyt alalla myös muissa pohjoismaissa, jenkeissä ja Japanissa. Oma kokemukseni on se, että ihmisiä kohdellaan asiallisesti.

Kyllähän kaikessa kaupallisessa toiminnassa, jossa pyritään tuottamaan voittoa, esiintyy myös riistoa. Mutta jos aikuisviihteen riistolla tarkoitetaan laittomuuksia, niin sellaista materiaalia ei valvonnan ansiosta kyllä pysty myymään Suomeen, koska kaikesta tuontimateriaalista täytyy olla asialliset todisteet.

Yleensä se mielikuva, jota riistosta puhuttaessa tarjotaan, ei aikuisviihdealalla vastaa todellisuutta. Jos joku ehdottomasti haluaa ostaa riistotuotantoa, kannattaa hankkia ulkomaisia tomaatteja, kahvia ja tupakkaa. Kuluttajahan voi tehdä paljon omaa arvomaailmaansa vastaavia valintoja.

Mitä muita outoja väitteitä alasta julkisuudessa heitetään?

Tyypillinen fraasi on, että nainen tekee työt, mies vie rahat. Todellisuudessa Suomessa on nytkin useita alan tuotantoyhtiöitä ja lehtiä naisten omistuksessa. Ja keskustelu miesten samapalkkaisuudesta käy kuumana.

Oletko feministi? Miten ylipäänsä käsität feminismin?

Olen feministi. Koen sen tasa-arvon tavoitteluna molemmille sukupuolille, aina siellä missä jompikumpi on syrjityssä asemassa. Nykytrendin mukainen mielikuvahan on valitettavasti se, että aikuisviihdettä harrastava nainen koetaan vapautuneena ja mielenkiintoisena, kun taas vastaava mies nähdään säälittävänä runkkarina.

Rakel Liekin ilmaiset kotisivut löytyvät osoitteesta www.rakelliekki.com. Vain täysi-ikäisille. Ecuadorilainen reilun kaupan banaani Helsingin Hakaniemen Maxista.

Julle Tuuliainen