Arvostelussa Debra Granikin elokuva Winter’s Bone.

Debra Granikin tarkasti ohjaama Winters Bone voitti Sundance-elokuvafestivaalien pääpalkinnon. Eikä syyttä. Elokuva on intensiivisen rujo kuvaus USA:n keskilännen kurjilla kyläkulmilla asuvasta yhteisöstä, jonka hallitsevin piire on sosiaalisesti sulkeutunut ja sisäsiittoinen väkivallan kulttuuri. Elokuva ei silti mässäile eikä shokeeraa. Sen tunneskaala on älykkään moniulotteinen, vaikka värit ovatkin tummanpuhuvia ja hallitseva ilmanala kolea.

17-vuotias Rhee kantaa vastuuta huumeista ja huolista sekaisin menneestä äidistään sekä pienistä sisaruksistaan. Isä on pantannut kodin ja kadonnut, ja nyt katto pään päältä uhkaa mennä velkojille. Isän arvoituksen ratkaiseminen antaa elokuvalle rungon, mutta oleellisempaa on tukahdutettujen tunteiden, ankeuden, ylpeyden ja vinksahtaneen moraalikoodin outo jännite.

Elokuva olisi voinut kaatua väärän pääosanäyttelijän valintaan. Jennifer Lawrence on kuitenkin tehtävässään erinomainen.

Debra Granik: Winter’s Bone. Teattereissa nyt. Viisi tähteä.

Tuomas Rantanen