Voimakalenteri: Internetissä poliittista keskustelua herättää istuntosali.net.
Voiman mennessä painoon kunnallisvaalien äänestyspaikkojen avautumiseen on 179 päivää 14 tuntia 40 minuuttia ja 7 sekuntia, kertoo istuntosali.netin vaalilaskuri. Vuodesta 2006 lähtien toiminnassa ollut Istuntosali on kahden vuonna 1990 syntyneen helsinkiläislukiolaisen, Mikael Mattilan ja Jan Leinebergin, toimittama eduskuntatyötä ja Suomen sisäpolitiikkaa käsittelevä verkkolehti.
Ministerien ja kansanedustajien seassa pyörivässä kaksikossa on ajatuksena jotakin karmivaa. Miksi he eivät liity anarkistiryhmiin tai dokaile kaduilla kuten muut samanikäiset? Onko isänmurha jäänyt tekemättä?
”Meistä ei tule ikinä poliittisia broilereita. Ei me mitään poliitikkoja faniteta. Valtiovaltaan ei saa koskaan olla täysin tyytyväinen”, Mattila tyrmää.
Verkkolehden Sopeutuja-projekti seuraa ensimmäisen kauden kansanedustajien Arja Karhuvaaran sekä Juha Miedon sopeutumista eduskunnan arkeen. Kansanedustajien valinta projektiin sujui vähän kuin itsestään.
”Karhuvaaran tapasimme kun kävimme kokoomuksen vaalikahveilla. Mieto taas on tunnettu ja helposti lähestyttävä tyyppi. Vaikkei hiihtäjälegenda ole eduskunnassa juuri mitään saanut aikaan, hänenkin kaltaisiaan kansanedustajia tarvitaan. Eduskunnan pitäisi olla läpileikkaus koko kansasta”, Mattila perustelee valintoja.
Mattila ja Leineberg joutuivat taistelemaan itselleen akkreditoinnit Eduskuntataloon. Heillä on oikeus kulkea kuten muillakin toimittajilla, tosin vain torstaisin.
Leineberg epäilee, että vaikka eduskunnan tiedotuspäällikkö Marjo Timonen suhtautuikin myönteisesti Istuntosaliin, jotkut keski-ikäiset byrokratian pyörän virkamiehet ovat järjestelmällisesti pistäneet kapuloita rattaisiin. Myös muiden toimittajien parissa on ollut erinäisiä nokankoputuksia. Syksyllä 2007 Leineberg ja Mattila käännytettiin eduskunnan porteilta useaan otteeseen, vaikka lupien piti olla kunnossa.
”Eräät kansanedustajat ovat suhtautuneet jopa halveksivasti. Onneksi asenne on muuttumassa parempaan suuntaan”, Mattila toteaa.
Pojat ymmärtävät, miksi eduskunnan käytävillä pyöriviin nuoriin on helppo suhtautua nihkeästi. Aikuisen voi olla vaikea uskoa, että ihminen, joka ei saa vielä edes äänestää, pystyy kirjoittamaan politiikasta.
Se ongelma korjaantuu pian. Tulevissa kunnallisvaaleissa pojat saavat äänestää ensimmäistä kertaa. Ehdokas puuttuu vielä.
”Äänestämme henkilöä enemmän kuin puoluetta. Vaikka yksi ihminen tuntuu vähältä isossa puolueessa, on sillä puolueen kannalta merkitystä minkälaisia ihmisiä sen sisällä on mielipiteineen”, Leineberg ja Mattila perustelevat.
Istuntosali.netin on tarkoitus lisätä nuorison kiinnostusta politiikkaan. Tekijät sanovat kuitenkin ymmärtävänsä mainiosti ikätovereiden epäluuloisuuden.
”Olemme itsekin pettyneitä esimerkiksi vihreisiin, koska puolue on myynyt periaatteitaan. Jos tätä ja edellistä hallitusta vertaa, olemme huomanneet, ettei paljon mikään ole muuttunut”, Leineberg toteaa.
Teatteriltahan politiikka näyttää, kun sitä lehtereiltä katsoo.
”Pienet puolueet eivät saa mediassa tarpeeksi ääntään kuuluville. Eduskunnan sisäänpäinlämpiävyyttä voisi myös vähentää niin, että kansa pääsisi vaikuttamaan päätöksiin muulloinkin kuin valitsemalla poliitikot kerran neljässä vuodessa.”
Silti kaksikko kannustaa kaikkia käyttämään äänioikeuttaan. Ja tutkimaan myös muita vaihtoehtoja vaikuttaa.
”Istuntosali.netin voi käsittää myös pieneksi protestiksi”, Mattila arvioi.
Inka Krueger
