”Haluan tulla kuvatuksi pahana, koska sellainen olen”, ex-talouskonna Sam E. Antar sanoo.
Rehellinen ensivaikutelma: yhdysvaltalainen Sam E. Antar vaikuttaa jotenkin pelottavalta. Lasien kehystämä katse on pistävä, pää lähes kalju. Antarin lauseet tulevat pehmeinä, ja hänen olemuksensa on tarkkaileva. Näyttävimmissä lehtikuvissa sormissa savuaa sikari.
Mielikuva ei ole väärä. Antar toimi talousrikollisena 1960-luvulta 1980-luvulle. Hän oli mukana laatimassa aikansa suurinta arvopaperihuijausta. Kyseessä oli Antarin suvun videomainoksista tuttu Crazy Eddie’s -kodinkonefirma, jossa hän oli työskennellyt pienestä pitäen.
Mielikuva ei ole myöskään oikea. Huijaukset kosahtivat 1980-luvulla, ja Antar käänsi takkinsa. Hänestä tuli vangin sijaan yksi petosjutun päätodistajista, ja syytettynä oli osa hänen sukuaan. Lopulta muun muassa hänen serkkunsa Eddie Antar päätyi seitsemäksi vuodeksi vankilaan.
Tuomio ei ole kuitenkaan riittänyt hänelle, eikä oikeudenkäynti ole hänen osaltaan päättynyt.
Nyt Antar toimii konsulttina muun muassa FBI:lle ja luennoi ihmisille talousrikollisista. Hän tietää, miten valkokaulusrikolliset eli korkean aseman rikolliset toimivat, ja hän painottaa joka käänteessä olevansa yksi heistä. Edelleen. Ja joutuvansa vielä helvettiin rötöstensä vuoksi.
”Vaikken enää tee rikoksia, ajattelen kuin rikollinen. Ajatusmaailmani ei ole muuttunut. Olin noin 12, kun menin perhefirman palvelukseen, ja 14-vuotiaana olin jo Crazy Eddie’sillä töissä. Ensimmäisestä päivästä lähtien minua jalostettiin rikolliseksi”, Antar kertoo kotonaan.
Aksentti on newyorkilainen. Sikari palaa.
”Tein rikokseni huvin ja hyödyn takia. Lopetin, koska jäin kiinni. Katumusta tai armoa minulla ei ollut.”
Armoa hän ei haluakaan, rangaistuksia kyllä.
”Raiskaaja pahoinpitelee naisen kehon, me valkokaulusrikolliset pahoinpitelemme mielen. Pahoinpitelemme myös kukkaronne. Ikävä kyllä yhteiskunta paheksuu raiskaajia enemmän kuin talousrikollisia, joiden teoista kärsivät jopa miljoonat.”
Antarin serkuskaksikko kohtasi oikeussalin jälkeen julkisesti CNBC:n kiivaassa keskustelussa. Siinä Sam syytti lähes huutaen Eddieä siitä, että tämä ”opetti hänelle kaiken minkä osasi” ja lopulta ”otti rahat ja juoksi”. Erikseen kuvatussa pätkässä hän kertoi, ehkä hivenen hymyillen, pistäneensä kaikki sukulaisensa vankilaan.
Samassa pätkässä keskustelun ohjaaja kysyi anteeksiannosta. Samilta sitä ei Eddielle herunut, koska anteeksi hän ei anna itselleenkään.
Haastattelun aikana käy selväksi, että Sam E. Antar on vaikuttava puhuja. Hän ei kiellä tätä, päinvastoin.
”Voidakseen tehdä valkokaulusrikoksen pitää pystyä huijaamaan jotakuta. Ja paras keino siihen on hymyily”, Antar tiivistää.
”Ihmisten ei pitäisi olla niin luottavaisia. Ei pidä antautua charmikkaan ihmisen lumoihin. Valkokaulusrikolliset osaavat olla hyvin manipuloivia ja hienopuheisia.”
Antarin rikoslista koostui muun muassa tulojen pimittämisestä, rahojen salakuljettamisesta ulkomaille, kirjanpitopetoksista, vakuutushuijauksista ja tarkastajien kusettamisesta.
Dokumentit tietysti tuhottiin parhaan mukaan.
Kiinni Antar jäi vuonna 1987. Crazy Eddie’s oli listautunut pörssiin, ja se myytiin uusille omistajille. Nämä halusivat tarkistaa varastossa olevien tuotteiden määrän. Niissä oli puhallettua ilmaa 40 miljoonan dollarin verran.
Lähtölaskenta oli alkanut, ja Sam E. Antar päätyi yhteistyöhön syyttäjien kanssa vuosikymmenen lopulla.
Rötökset eivät tekoaikana tuntuneet rötöksiltä. Päinvastoin: Antar kertoo kasvaneensa – ja siis kaikkien talousrikollisten kasvavan – siihen, että huijaamisesta saa hyvän työn nautintoa.
”Rikokset olivat minulle jokapäiväisiä. Ihmiset kuten sinä elät moraalin ja eettisten sääntöjen maailmassa, joten et ymmärrä miten normaalia ja nautinnollista huijaaminen oli”, Antar selventää.
”Ainoa syy miksi lopetin oli se, etten halunnut mennä vankilaan. Ei ollut kyse moraalista vaan itsesuojelusta.”
Wall Streetin mellakat ja euron kriisi ovat nostaneet esiin vaatimukset reilusta pelistä – erityisesti sen jälkeen, kun saatiin tietää, että Kreikan euromatka alkoi vääristellyillä tiedoilla.
”Jos Kreikka olisi yhtiö maan sijaan, vastuussa olevat saisivat syytteen ja joutuisivat oikeuteen arvopaperihuijauksesta”, Antar arvelee.
”Valkokaulusrikollisuus aiheuttaa paljon vakavampia vahinkoja yhteiskunnille kuin väkivaltarikokset. Sotaa lukuun ottamatta.”
Ei ole kovin yllättävää, että hän kannattaa mahdollisimman kovaa linjaa talousrikollisuuden suhteen. Ennaltaehkäisyn eli ”itsensä kaltaisten valehtelijoiden” psykologian tuntemisen lisäksi vain kovat tuomiot saavat rikosten määrän laskuun.
Haastattelu tehdään sattumalta samaan aikaan, kun monia talousrikollisia ja pankkeja vastaan nostetaan syytteitä. Ehkä on tapahtumassa käänne parempaan?
”Se, mikä minua todella häiritsee, on se, että petokset paljastuivat uppoavan taloustilanteen takia – eivät tiukemman valvonnan ansiosta.”
Sam E. Antarin kotisivu www.whitecollarfraud.com
CNBC:n keskustelut löytyvät YouTubesta.
Lue lisää Fifistä.
Petri Rautiainen
