Länsimaiden hegemonia johtuu maantieteestä ja ympäristöstä.
Miksi jotkin yhteiskunnat ovat kehittyneempiä ja varakkaampia kuin toiset? Jared Diamond, Kalifornian yliopiston UCLA:n maantieteen professori, on ottanut tehtäväkseen vastata kysymykseen selittämällä lyhyesti jokaisen mantereen historian suuret linjat 13 000 viime vuoden aikana teoksessaan Tykit, taudit ja teräs (Terra Cognita 2003).
Diamond esittää, että länsimaiden hegemonia johtuu maantieteestä ja ympäristöstä. Rodulla hän ei katso olevan mitään merkitystä, vaan maailmanvalloitus olisi hänen näkemyksensä mukaan onnistunut aivan yhtä hyvin Australian aboriginaaleilta tai eteläisen Afrikan khoisaneilta, jos nämä ihmiset olisivat päätyneet erilaisiin elinympäristöihin.
Diamondin selitykset yhteiskuntien välisiin eroihin ovat nerokkaita. Liikkeelle lähdetään yhteiskuntien kehityksen alkumetreiltä kasvien ja eläinten domestikaatiosta, maanviljelyksen aloittamisesta. Eri mantereita vertailtaessa käy ilmi, että toiset ovat etuoikeutettuja, kun etsitään viljelyyn sopivia kasveja ja kotieläimiä.
Lisäksi maantieteellisten erojen takia joillakin mantereilla uusien viljelykasvien, kotieläinten ja sivilisaatioiden rakennusaineiden leviäminen on ollut helpompaa kuin toisilla.
Kulkutaudit syntyivät sivilisaatioissa, joissa ihmiset ja eläimet elivät tiiviimmin yhdessä. Taudeille osittain immuuneiksi tulleet kansat valloittivat kehittymättömämpiä kansoja helposti osittain siksi, että heidän tautinsa tappoivat tehokkaammin kuin heidän sotilaansa.
Globalisaatio alkoi jo 13 000 vuotta sitten. Diamond osoittaa mielenkiintoisesti, miten tuhansia vuosia sitten tapahtuneilla asioilla on yhteys nykyisiin yhteiskuntiin. Ihmiskunnan historia on osa laajempaa elämän historiaa, jossa elottoman ympäristön lisäksi kasveilla ja eläimillä on ollut merkittävä rooli.
Diamond mainitsee myös yhteiskuntia, jotka päätyivät tekemään ”ekosidin”, tuhosivat itsensä tuhoamalla ympäristönsä. Tätä problematiikkaa Diamond käsittelee lähemmin ensi vuonna ilmestyvässä teoksessa Romahdus.
Jared Diamondin avauspuheenvuoro Helsingin yliopiston When Disease Makes History: Epidemics and Great Historical Turning Points -symposiumissa torstaina 14.10. kello 14, Fabianinkatu 33, 4. kerros.
Joni Valkila
