kukko

Kilpailulla eroon työehdoista

Maahanmuuttajien kotouttamispalveluiden kilpailutus ­syöksi alan vanhat koulutuslaitokset kriisiin. Uudet toimijat tarjoavat kehnoja työehtoja.

Uudenmaan ELY-keskuksen kilpailutuksessa menestyivät pääkaupunkiseudulla Arffman Consulting ja Spring House. Kumpikaan yrityksistä ei noudata opetusalan työehtosopimusta, koska ne luokittelevat itsensä konsulttiyrityksiksi.

Alalla vuosikymmeniä toimineet Amiedu ja Axxell puolestaan hävisivät sopimuksia. Molemmat ovat investoineet koulutuksen kehittämiseen, ja molemmilla on omat tilat palveluiden toteuttamiseen.

Alunperin kotouttamispalvelut kilpailutettiin jo viime syksynä. Asiakirjoissa olleiden epäselvyyksien takia kilpailutus poiki lukuisia valituksia markkinaoikeuteen. Uusitussa kilpailutuksessa kriteerit säilyivät kuitenkin samoina.

Opetusalan työehtosopimuksen noudattaminen ei ollut yksi kriteereistä Uudenmaan ELY-keskuksen tarjouspyynnössä. Tarjouspyynnön julkisessa kysymys-vastaus-osiossa ELY-keskus toteaa, ettei se ota kantaa siihen, millaisessa suhteessa opettajat palveluntarjoajaan ovat, kunhan henkilökunnalle asetetut pätevyyden kynnysehdot täyttyvät. Kynnysehtoihin kuului myös vaatimuksia opetustiloista ja riittävästä henkilökunnasta.

Palveluntarjoajien työehtoja ei suoraan valvota. ELY-keskus luottaa siihen, että puitesopimuksen kirjaus työehtolainsäädännön noudattamisesta sitoo palveluntarjoajia. Jos ongelmia ilmenee, ne käsitellään sopimusrikkomusasioina.

”Näin asia menee”, vahvistaa erikoissuunnittelija Lea Savolainen Uudenmaan ELY-keskuksesta.

Voiman haltuunsa saamaan, Arffmanin tarjoamaan sopimukseen sisältyy ainakin kaksi ongelmaa, jotka ovat laillisuuden rajoilla. Ensinnäkin, palkallinen työntekijän perehdytys on kirjattu tapahtuvaksi ennen työsuhteen alkua. Työsuhteen alku on puolestaan sidoksissa koulutuksen alkuun, joka puolestaan saattaa siirtyä määrittelemättömästä ”muusta syystä”.

Korvaus perehdytyksestä maksetaan kuitenkin vasta ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. Näin ollen perehdytyksen jälkeen työntekijä joutuu mahdollisesti odottamaan koulutuksen alkua palkatta.

Toinen ongelma sopimuksessa liittyy työsuhteen päättymiseen. Työntekijä sitoutuu täyttämään velvoitteensa työn raportoinnin suhteen myös työsuhteen mahdollisen päättymisen jälkeen. Voidaan tulkita, että työntekijä saattaa joutua tekemään palkatonta työtä työsuhteen päätyttyä.

Aluehallintoviraston työsuojelulakimies Aki Eriksson vahvistaa nämä kaksi kohtaa ongelmallisiksi.

”Perehdytyksen tulee lain mukaan tapahtua työsuhteen aikana. Tämä on hyvin oudosti muotoiltu kirjaus. Samoin raportoinnin tulee olla vastikkeellista toimintaa”, hän sanoo tutustuttuaan Arffmanin tarjoamaan työsopimukseen.

Hän kuitenkin korostaa, että sinänsä sopimusosapuolilla on allekirjoitustilanteessa mahdollisuus sopia työn alkaminen joustavasti.

Myös Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:ssa ollaan tietoisia ongelmista. OAJ:n työmarkkina-asiamies Kirsti Hietaranta huomauttaa, ettei opetuksen valmistelu kuulu sopimuksessa työaikaan.

”Eihän työntekijää voida velvoittaa tekemään mitään, jos kyse ei ole työajasta. Vapaa-ajalla tehtäviä työtehtäviä ei ole olemassa”, hän ihmettelee.

Hietarannan tietojen mukaan yksi kilpailussa menestynyt yritys on ollut kiinnostunut saamaan käyttöönsä Axxellin tilat. Axxellin yksikönpäällikkö Merja Vannela vahvistaa asian.

”Voin sanoa sen, että kyseessä on nimenomaan Arffman. He ovat ehdottaneet myös tilojen alivuokraamista, mutta siihen emme ole lähteneet”, Vannela kertoo.

”He myös rekrytoivat henkilökuntaa aktiivisesti. Myös meidän henkilökuntaamme on ollut haastatteluissa. Tässä herää kysymyksiä, kuinka hyvin he ovat alunperin täyttäneet tarjouspyynnön kynnysehdot tilojen ja henkilökunnan osalta”, Vannela pohtii.

Kilpailutusta koskeva valitusaika markkinaoikeuteen on umpeutunut. Merja Vannela kertoo, ettei Axxellissa löydetty perusteita kantelun nostamiselle.

”Emme myöskään halunneet valittaa asiasta, koska se olisi pysäyttänyt koko kotouttamiskoulutuksen pääkaupunkiseudulla. Siitä olisi seurauksia liian monille maahanmuuttajille”, Vannela kertoo.

”On kyseenalaista, että toiminta on tällä tavalla kilpailutettu. Tämä on pysyvää toimintaa, joka ei näytä ihan heti loppuvan. On aika älytöntä, että heitetään hukkaan vuosien varrella kartutettu osaaminen ja kehitystyö”, hän päättää.

Uudenmaan ELY-keskuksen tarjouspyynnöstä tekee poikkeuksellisen se, että hintaa painotettiin 75 prosentilla ja laatua 25 prosentilla. Muualla maassa kriteerit ovat olleet toisinpäin. Esimerkiksi Pohjanmaan ELY-keskus painottaa hintaa ainoastaan 20 prosentilla, selviää tarjouskilpailuun liittyvistä kysymyksistä ja vastauksista.

ELY-keskukset tekevät hankintansa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaisuudessa.  Neuvotteleva virkamies Markku Virtanen kuitenkin korostaa, ettei ministeriö ole millään tavalla osallinen yksittäisten yksikköjen hankinnoissa.

Virtanen kertoo, ettei ELY-keskuksia juuri ohjeisteta kotouttamiskoulutushankintojen suhteen.

”Minusta hankintayksiköiden on hyvä saada käyttää erilaisia kriteerejä. On osittain väärinkäsitys, että tässä laatu ja hinta asettuisivat vastakkain. Laadun paino voidaan määritellä myös kynnysehtojen kautta.”

Virtasen mukaan ohjeistus on sama kaikkiin hankintoihin.

TEM ei Virtasen mukaan hankintajuristiensa suosituksesta puutu myöskään työehtokysymyksiin, sillä tarjouskilpailut ovat periaatteessa avoimia kaikille EU-alueen toimijoille.

ELY-keskus taas sälyttää vastuun työehtojen valvonnasta muualle.

”ELY-keskuksen tehtävänä on huolehtia siitä, että palvelu toteutetaan sovitulla tavalla. Puitesopimuksessa on määritelty, miten sopimuksen toteutumista seurataan”, ELY:n erikoissuunnittelija Lea Savolainen vastaa sähköpostitse.

”Työntekijöiden työsuhdeasioita koskeva valvonta kuuluu työsuojeluviranomaisille ja ammattiliitoille.”

Epäonnisesta kilpailutuksesta vastanneen Husein Muhammedin työsuhde ELY-keskukseen päättyi vuoden 2014 lopussa. Sittemmin hänet on rekrytoitu Arffmanin palvelukseen kehittämispäälliköksi. Siirtyminen tapahtui Muhammedin mukaan toukokuussa, eli toisen tarjouskilpailun ratkeamisen jälkeen.

Surullisten opettajien seura

Tunnelma on kaikkea muuta kuin katossa suomea toisena kielenä opettavien opettajien tapaamisessa. Tapaamisessa saa vaikutelman äärimmäisen sitoutuneista työtekijöistä, joiden inhimillinen hätä on käsin kosketeltava.

”He tuhoavat koko työyhteisömme”, työpaikkansa puolesta pelkäävä opettaja huokaa ja purskahtaa itkuun. Muut rientävät lohduttamaan ja tarjoavat nenäliinoja.

”Tuntuu kohtuuttomalta, että koko alaa ravistellaan tällä tavalla”, opettaja jatkaa selvittyään tunnekuohusta.

”Alalla on käynnissä työehtojen kilpailuttaminen kohti pohjaa. Kilpailutuksen tarkoitus näyttää minusta olevan työehtosopimuksien kiertäminen ja hintojen polkeminen.”

Useat koulutuspalvelujen tarjoajat ovat ohjeistaneet henkilöstönsä olemaan kommentoimatta ELY-keskuksen kilpailutusta millään tavalla, minkä vuoksi kyseisen opettajan nimeä tai työpaikkaa ei tässä yhteydessä paljasteta. Tapaamisessa on kuitenkin yksi henkilö, joka voi kommentoida kilpailutusta nimellään. Hän on Suomi toisena kielenä –opettajat ry:n puheenjohtaja Marja-Terttu Lounavaara.

”Uudellamaalla on menty todella pohjalle, kun on lähdetty siitä, että koulutuksen tärkein kriteeri on hinta. Meidän ensisijainen huolemme on pedagogisen laadun putoaminen”, Lounavaara kertoo.

”Tilannetta voisi parantaa pohtimalla, mikä taho lähtisi järjestämään pysyvämpää. Yksi askel olisi siirtää kotouttamiskoulutus työ- ja elinkeinoministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön.”

”ELY-keskukselta haluaisin kysyä, että kenen etua tässä ajatellaan? Vanha sananlasku sanoo, että halvalla ei hyvää saa. Jos koulutus on hyvää ja se on organisoitu hyvin, sitä ei saa ilmaiseksi.”

Arffman vastaa

Arffman Consultingin Uudenmaan aluejohtaja Risto Rantala, tarjoaako Arffman työntekijöilleen nollatuntisopimusta?

”Ei tarjoa. Meillä on ihan vakituinen työsuhde, jossa on takuupalkka ja sovitaan tunnit. Lähtökohtaisesti ei kyseessä ole nollatuntisopimus pääkaupunkiseudulla. Ihmiset eivät jää tyhjän päälle, jos töitä ei olisi, mikä käytännössä on myöskin mahdotonta pääkaupunkiseudun volyymien näkökulmasta.”

 

Perehdytysjakso on sopimuksessa ennen työsuhteen alkua. Pitääkö tämä paikkansa?

”Kyllä.”

 

Aluehallintoviraston työsuojelulakimiehen mukaan sen tulisi lain mukaan olla työsuhteen aikana.

”Perehdytys on palkallista aikaa. Työsuhteen alkaminen on sidoksissa koulutuksen alkamiseen.”

”Varmaan sitä käytännössä tehdään myös työsuhteen aikana. Ihmisiä ajetaan sisään myös siinä työsuhteen aikana.”

 

Onko tässä riski, että työntekijä jää perehdytyksen jälkeen odottelemaan koulutuksen alkua ilman takuu-palkkaa?

”Täällä on 2 500 ihmistä jonossa koulutuksiin. Riskiä ei käytännössä ole.”

 

Sopimuksen mukaan raportointi pitää hoitaa riippumatta työsuhteen päättymisestä. Kun työsuhde päättyy, onko siis senkin jälkeen raportointivelvollisuus?

”Ihminen on tietysti raportointivelvollinen, jos on jättänyt työnsä tekemättä. Jos ihminen ei tee niitä töitä siihen mennessä, kun on sovittu, hän on tietysti velvollinen hoitamaan ne loppuun. Hänelle annetaan aina mahdollisuus saattaa työnsä loppuun, mistä hänelle maksetaan korvaus.”

 

Opetuksen valmistelu ei ole ilmeisesti palkallista työ-aikaa?

”Siinä viitataan sellaiseen tilanteeseen, jossa ihminen alkaa valmistella opetusta omalla ajallaan ja haluaisi saada siitä korvauksen. Meillä on työaika, johon valmistelu kuuluu. Heillä on työajalla aivan riittävästi aikaa valmisteluun opetusajan lisäksi.”

Onko Arffman ollut kiinnostunut Axxellin toimitiloista?

”Kaikesta käydään neuvotteluja, eri tiloista. Sopimuksia ei ole allekirjoitettu.”

Te edelleen rekrytoitte aktiivisesti henkilökuntaa. Onko sitä rekrytoitu aktiivisesti myös Axxellin henkilöstöstä?

”Muistaakseni emme ole rekrytoineet Axxellin henkilöstöstä ketään. Haastattelussa heitä on toki käynyt. Aivan varmasti en muista.”

Jos rekrytointeja ja tilakysymyksiä on edelleen auki, miten vastaatte tarjouspyynnön kynnysehtoja?

”Tilaaja on määritellyt kynnysehdot, ja me olemme vastanneet tarjouspyyntöön niiden ehtojen mukaisesti.”

On siis ihan normaalia, että rekrytoinnit ovat edelleen käynnissä?

”Toki on ihan normaalia, että kun alkaa uusia koulutuksia, tarvitaan uusia ihmisiä. Toki meillä on se määrä kouluttajia mikä on tarjouksessa luvattu.”

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja:

Louserit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *