Yritysviestintä on mielikuvien hallintaa ja vastuullisuudesta viestiessään yritykset valitsevat tarkasti mitä kertovat ja mitä jättävät kertomatta. Tarvitaan myös ulkopuolisia vahtikoiria.
Yritysvastuu on käsite, joka on nykyisin jonkinlainen itsestäänselvyys käytännössä missä tahansa yrityksessä – ainakin mitä julkisuuskuvaan tulee. Yritysskandaalit ja vastuuton yritystoiminta yleisemmin ovat kuitenkin olleet jatkuvasti uutisotsikoissa.
Olemme muun muassa saaneet lukea, kuinka kaivos on muuttanut järviä meriksi, autonvalmistaja on huijannut kaikkia moottoreidensa hiukkaspäästöistä ja kuinka kännyköiden valmistuksessa käytetyt arvometallit on kaivettu orjatyövoimalla.
Suurliiketoiminnan nykyhenkeä kuvastavana tapauksena voidaan nostaa tapetille vaikkapa Apple, jonka toimitusketjun kiinteänä osana toimivan kiinalaisen laitevalmistajan Foxconnin Shenzhenin tehtaan työolot johtivat kärjistyttyään kahdeksantoista työntekijän itsemurhayritykseen. Tähän Foxconn reagoi nopeasti muun muassa asentamalla turvaverkot tehdasrakennusten kattojen tuntumaan, jottei hyppääminen enää johtaisikaan kuolemaan.
Samaan aikaan Apple kertoo nettisivuillaan koreita tarinoita hankintaketjunsa vastuullisuudesta. Nämä eivät suinkaan useimmissa tapauksissa ole valheita, vaan kuten vertaisarvioiduissa tutkimuksissa on havaittu, pikemminkin osa eräänlaista läpinäkyvyyden hallintaa. Firma antaa mielikuvan läpinäkyvyydestä, mutta todellisuudessa linssi näyttää ainoastaan julkisuusarvoltaan positiivista toimintaa, kun taas näkyvyys ongelmallisiin konteksteihin jätetään vahtikoiraorganisaatioiden tehtäväksi.
Esimerkiksi kansalaisjärjestö Finnwatchin esiinnostamiin epäkohtiin palmuöljytuotannossa Neste on reagoinut vuosien ajan positiivisesti. Tosin eduskinta jäädytti hiljattain hallituksen esityksestä Finnwatchin rahoituksen.
Yrityksissä ollaan keskimäärin erittäin taitavia mielikuvien hallinnassa niin lyhyellä kuin pitkälläkin tähtäimellä. Tavallisesti tämä tapahtuu juuri yritysvastuunarratiivien kautta. Yritysvastuussa ei ole sijaa vastuuttomuudelle, eikä yritysvastuu vastaa vastuuttomuuteen liittyviin ongelmiin. Yritysvastuukeskustelusta olisikin korkea aika siirtyä painottamaan vastuuttoman yritystoiminnan kitkemistä ja ehkäisemistä (kuten akateemisen johtamistutkimuksen valtavirrassa on tehtykin.)
Yritysvastuusta ei ole vastaukseksi ongelmiin. Apple on vain yksi esimerkki siitä, ettei kuluttajiakaan kiinnosta riittävästi.
Ehkä pitäisikin kääntää katse jälleen kerran vastuuttomaan yritystoimintaan liittyvään lainsäädäntöön ja jättää vapaaehtoinen yritysvastuu sille sopivaan arvoon. Lainsäädännöllä on kuitenkin tutkitusti vapaaehtoista yritysvastuuta merkittävämpi vaikutus esimerkiksi yritysten päästöjen hillitsemisessä.
Kirjoittaja väitteli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa vastuuttoman yritystoiminnan kollektiivisesta muistamisesta ja unohtamisesta ja jatkaa nykyisin kyseisen teeman parissa Marie Curie -stipendiaattina Cass Business Schoolissa Lontoossa.