Poliisin mukaan Perussuomalaisten kannatuksen lasku on demokratian kriisi? Siis että mitä?
Poliisiammattikorkeakoulu on ottanut tavakseen julkaista yhteiskunnallisia avauksia. Näin tällä kertaa.
”Anarkistien pyrkimykset vaientaa kansallismielisten mielenosoitus itsenäisyyspäivänä väkivallan keinoin ja maahanmuuttokriittisen perussuomalaisen puolueen kannatuksen lasku kertovat demokratian kriisistä.”
Tämä lause yksistään herättää verrattoman monta ajatusta. Listaan niitä tähän alle.
Kuten toimittaja Emilia Kukkala huomautti ylikomisario Jukka Hakolan haastattelussaan, ei itsenäisyyspäivän kahakassa ollut kyseessä ollut anarkistien järjestämästä vastamielenosoituksesta. Poliisi on itse päättänyt viestinnässään ilmoittaa vastamielenosoittajat anarkisteiksi ja 612-soihtukulkueen järjestäjät puolestaan kansallismielisiksi. Mainitun kulkueen taustavoimien avoimet äärioikeistolaiset kytkennät loistivat poissaolollaan viranomaisten viestinnässä tuolloin ja samoin ne loistavat poissaolollaan myös tästä avauksesta.
Varmasti vastamielenosoituksessa oli mukana anarkistejakin, mutta myös monia muita aatteita ja ajatuksia kannattavia kansalaisia, joita ns. ottaa päähän natsit ja rasismi. Se, että poliisi on päättänyt niputtaa kaikki osallistujat anarkisti-kategoriaan, kertoo ehkä määrätietoisesta halusta leimata osallistujat tai mahdollisesti haluttomuudesta nähdä todellisuutta sellaisena kuin se näyttäytyy poliisiaseman ulkopuolella.
Jos nyt kuitenkin käytämme tässä termiä ”anarkisti”, niin toivottavasti näiden anarkistien rettelöinti ei aja demokratiaamme kriisiin. Jos ajaa, niin sitten se on kyllä ollut jo ihan lähtökohtaisesti huolestuttavan heikoissa kantimissa.
Tyytymättömyydestä rehaaminen epäilemättä kyllä kertoo.
Täysin ymmärtämättä minulta jää se ajatus, että hallituspuolueen kannatuksen lasku on PolAMK:n tutkijoiden mielestä demokratian kriisi. Kerrankos sitä. Varsinkin, kun puolue on ratsastanut kaikkiin vaaleihin vastustamalla establismenttia ja on nyt päätynyt osaksi sitä. Ihan lonkalta uskaltaisin heittää, että tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun populistipuolue ottaa iskua hallitusvastuun myötä – SMP anyone?
Maailmalla on toki niitäkin valtioita, joissa puoluekannatus pysyy muuttumattomana niin vaaleista toiseen kuin niiden välilläkin. Demokratioiksi niitä harvoin nimitetään, vaan yleisemmin diktatuureiksi. Sen sijaan demarien pitkään jatkunut kannatuksen lasku epäilemättä kertoo jotain merkittävästi kiinnostavampaa yhteiskunnan muutoksesta.
Hieman ihmetyttää myös yksi poliisin ja poliisidosenttiensa sanavalinta. ”Maahanmuuttokriittisyys” on termi, joka on viimeaikaisen keskustelun myötä niin arvolatautunut, että sitä ei voi pitää millään muotoa neutraalina. Avauksen allekirjoittaneiden dosenttien luulisi ymmärtävän tämän.
Toinen kohta tästä avauksesta, joka ehkä ansaitsee huomion, kuuluu seuraavasti: ”Virallinen viestintä maahanmuutosta on muuttunut muutamassa kuukaudessa juhlallisesta retoriikasta asiapitoisemmaksi ja analyyttisemmäksi viestinnäksi.”
En tiedä, mitä tällä tarkoitettaan. Terminä ”virallinen viestintä” ajaa ajatukset samoihin Suurmaihin, joissa puolueen kannatuksetkaan eivät laske. Varmaan pitää olla jonkin maailman dosentti, jotta ei kuvittele termin olevan eufemismi propagandalle. MV-lehden kerätessä klikkauksia ja vastaanottokeskusten roihutessa en oikein kykene näkemään esimerkiksi virallista viestintää maahanmuutosta asiapitoisena, jos siinä käytetään ”maahanmuuttokriittisen” kaltaisia termejä.
Tai ehkä se ”Rajat kiinni” -mantra on jonkun mielestä asiallista ja analyyttistä.