Espanjalaisella minkkitarhalla levisi lokakuussa 2022 H5N1-virus, eli niin sanottu lintuinfluenssa uutisoi tiedejulkaisu Nature. Aikaisemmin H5N1 on levinnyt pääosin lintujen keskuudessa ja varsinkin muuttolinnut ovat levittäneet sitä Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa. Euroopassa virus on riivannut muun muassa siipikarjaa ja tartuntojen myötä on jouduttu hätäteurastamaan miljoonia lintuja, jotta tartunnat eivät leviäisi.

Sen lisäksi, että H5N1 tarttuu siivekkäisiin ja tappaa heitä, lisää sen leviäminen tuotantotiloilla riskiä myös ihmisiin tarttuvan version kehittymisestä ja leviämisestä. Vuonna 2021 Venäjän viranomaiset ilmoittivatkin, että virus oli onnistunut hyppäämään ihmisiin, mutta tuolla kertaa tartunnat eivät levinneet laajemmalle. 

Turkistarhoilta kuuluu

Se, että virukset siirtyvät lajien välillä ei ole uusi ilmiö. Nämä lajista toiseen siirtyvät tartuntataudit tunnetaan nimellä zoonoosi ja tätä siirtymää on tapahtunut aina ja tulee tapahtumaan jatkossakin. Siirtymän riskiä voi kuitenkin kasvattaa ja näin me ihmiset totisesti olemme tehneet. Virus pääsee siirtymään tuotantotiloilla nopeasti tiiviisti toisissaan kiinni elävistä yksilöistä toisiin ja samalla se kehittyy ja muuttaa muotoaan. Tiloilla työntekijät ovat läheisessä yhteydessä tuotantoeläimiin ja sopivassa tilanteessa virus voi onnistua siirtymään ihmiseen.

Espanjalaisella turkistarhalla minkeistä löytynyt H5N1-virus on siis muuttunut sellaiseksi, että se voi tarttua nisäkkääseen. Naturen mukaan viimeisen vuoden aikana onkin nähty merkkejä siitä, että H5N1 tarttuu nisäkkäisiin hanakammin. Ja jos se tarttuu yhteen nisäkkääseen, niin se voi tarttua helpommin myös toiseen nisäkkääseen – kuten vaikka ihmiseen. Yhdysvalloissa virusta on löytynyt noin tusinan eri nisäkäslajin edustajista. 

Espanjassa tartunta paljastui, kun turkistarhan henkilökunta huomasi, että turkiseläinten viikottainen kuolleisuus nousi 0,25 prosentista 0,77 prosenttiin. Tämän jälkeen turkiseläimiä alettiin testaamaan H5N1- ja SARS-CoV-2-virusten varalta, ja H5N1 osoittautui syyksi normaalia korkeammalle kuolleisuudelle. Kaikki tilan 51 986 minkkiä teurastettiin pikaisesti, jotta tartunta ei leviäisi tarhan ulkopuolelle. 

Naturen mukaan minkit saataisivat toimia välittäjälajina lintujen ja ihmisten välissä. Ihmisten lisäksi muuttuvat virukset tietenkin aiheuttavat vaaran myös villieläimille.

Sen lisäksi, että turkistarhoilta on nyt löytynyt lintuinfluenssaa, on niiltä aiemmin löytynyt myös koronatartuntoja. Koronapandemian alkuvaiheessa monessa eurooppalaisessa valtiossa päätettiinkin ajaa taloudellisesti tappiollinen ja työllisyysvaikutuksilta lähinnä merkityksetön turkistarhaus alas nopeutetussa tahdissa. Suomi on kuitenkin valinnut toisen linjan. Meillä turkistarhoja on niiden tuottamista riskeistä huolimatta tuettu korona-aikana. Alaa on tuettu kymmenillä miljoonilla jopa sääntöjen vastaisesti maksamalla tukiaisia tarhoille, joiden toiminta ei ole ollut kannattavaa tavalla, jota koronatuet edellyttävät. Oikeusasiamies on todennut osan Business Finlandin turkisalalle maksamista tuista lainvastaisiksi.

Puolueiden kannat jakautuvat

Kyselyiden mukaan suomalaisten enemmistö kannattaa nykyisen turkistarhauksen lopettamista. Loppuvuodesta 2022 eläinoikeusjärjestö Animalia teki puoluekyselyn, jossa selvitettiin puolueiden näkemyksiä turkisalan tulevaisuudesta. SDP, vihreät, vasemmistoliitto, eläinoikeuspuolue ja feministinen puolue olisivat valmiita kieltämään turkistarhauksen. Puolueen olivat täysin samaa mieltä väitteestä ”Turkistarhaus on kiellettävä”. Keskusta ja Perussuomalaiset olivat täysin eri mieltä väitteen kanssa. Kokoomus tasapainoilee välillä ja Ruotsalainen kansanpuolue jätti kokonaan vastaamatta kyselyyn. RKP:n vastaamattomuuteen epäilemättä vaikuttaa se, että valtaosa Suomen turkistarhoista sijaitsee puolueen vahvalla kannatusalueella länsirannikolla.

Nekin puolueet, jotka kannattavat turkistarhauksen lopettamista tunnistavat tarpeen turkistarhaajien tukemiselle ja kannattavat heidän auttamista uusien töiden ja ansaintatapojen löytämisessä.

Globaalisti tarkasteltuna turkistarhaus on menettänyt merkitystään, eivätkä alan tulevaisuudennäkymät ole valoisat. Suuret muotitalot ovat yksi toisensa jälkeen luopuneet turkisten käytöstä ja merkittävä osa suomalaistenkin tuottamista turkiksista on jäänyt viime vuosina myymättä. Myydyistä turkiksista iso osa on hävitetty tupsujen kaltaisiin somisteisiin, joita kuluttajat eivät usein edes tunnista turkistarhoilta peräisin oleviksi.

Seuraavan pandemian nollapiste?

Espanjalainen turkistarha olisi voinut olla seuraava Wuhanin tori, mikäli H5N1-virus olisi siellä ehtinyt hypätä työntekijöihin ja levinnyt heidän kautta laajempaan populaatioon. Tällä kertaa riski ei toteutunut, mutta ensi kerralla meillä ei välttämättä ole yhtä hyvä säkä.

Vaikka joitain poliitikkoja ei tuotantoeläinten kärsimys kiinnostaisikaan, niin turkistarhojen jatkuva tukeminen lisää mahdollisuutta siihen, että jossain vaiheessa esimerkiksi Pohjanmaa tunnetaan globaalisti synonyyminä Wuhanille. Seuraavan pandemian nollapistettä ei voi etukäteen tietää, mutta todennäköisyyksiin voi vaikuttaa. Ehkä asiaa voisi tarkastella rahan ja mainehaitan kautta: Onko järkeä tukea taloudellisesti kannattamatonta toimintaa, joka samalla tuottaa riskin maabrändille?