“Uusi valtapuolueemme on aiempaa ympäristömyönteisempi, mutta yleisesti ilmastotietoisuus on maassamme vielä puutteellista”, sanoo malesialainen kansainvälisiä suhteita opiskellut Aznita Pharmy.
Tekstin kirjoittaja Aznita Pharmy on juuri valmistunut kansainvälisten suhteiden yliopisto-opiskelija Petaling Jayan kaupungista Malesiasta. Hän kiinnostui ympäristöasioista jo lapsena ja haluaa työskennellä ilmastoaiheiden tutkijana.
Olen seurannut ilmastoasioita jo vuosien ajan. Sain juuri päätökseen maisteriopintoni Japanin kansainvälisessä yliopistossa ja lopputyössäni tutkin eri tavoin kehittyneiden maiden mahdollisuuksia saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet. Nyt etsin työpaikkaa tutkimusinstituutista tai ajatushautomosta, jossa voisin tutkia työkseni politiikkaa, diplomatiaa, energiakysymyksiä ja ilmastonmuutosta. Haluan tehdä töitä etsien ratkaisuja maailman isoihin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen.
Kiinnostuin ympäristöaiheista ja eläimistä jo alakoulussa. Kuuluimme ystävieni kanssa Luonnonystävien Kerhoon. Inspiroiva opettajamme herra Rahimy osasi taitavasti vahvistaa kiinnostustamme ja rakkauttamme planeettaa ja sen kasveja ja eläimiä kohtaan. Yliopiston lopputyötä tehdessäni luin ympäristöliikkeestä paljon ja samalla ymmärsin miksi Äiti maasta huolehtimisesta puhuttiin niin paljon kouluaikanani. Vuonna 1992 kun aloitin Luonnonystävien kerhossa, solmittiin myös Rion kestävän kehityksen sopimus. En muista miten aihetta käsiteltiin tuolloin mediassa, mutta keskustelu ehkä rohkaisi orastavaa ympäristönsuojelijaa minussa. Siitä lähtien tiesin, että planeettamme tarvitsee suojeluamme.
Yleisesti ilmasto- ja ympäristötietoisuus ovat matalalla tasolla Malesiassa. Mielestäni tarvitaan lisää kasvatus- ja koulutustyötä ja -ohjelmia niin lasten ja nuorten, kuin aikuisten ja yritystoimijoidenkin keskuudessa. Tämä on välttämätöntä, jos maamme haluaa saavuttaa Pariisin sopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.
”Tähän asti Malesia on selvinnyt luonnonkatastrofeista naapurimaita helpommalla”
Maamme ei ole toistaiseksi sijainnut esimerkiksi suurten taifuunien reiteillä. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat kuitenkin jo alkaneet tuntua meidänkin maassamme. Sademäärät ovat ajoittain kasvaneet tavanomaisia monsuunisateita huomattavasti suuremmiksi, mikä on johtanut viime vuosina valtaviin tulviin. Viime vuonna yli 14 000 ihmistä piti evakuoida tulvien vuoksi. Luonnonvara- ja energiaministerimme mukaan ilmastonmuutos voimisti monsuunisateita.
Malesia on ylemmän keskitulotason kehitysmaa, samoin kuin esimerkiksi Meksiko, Kiina ja Turkki. Meidänkin haasteenamme on se, että kehittymisen lisäksi meidän pitäisi pystyä toteuttamaan kasvu kestävällä tavalla ja siirtyen matkan varrella vähähiiliseen talouteen. Mielestäni kehittyneillä mailla on moraalinen velvoite auttaa taloudellisesti köyhempiä maita ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, etenkin silloin kun kyse on kaikkein köyhimmistä maista. Tietysti köyhiä maita jo tuetaankin, mutta apua tarvitaan vielä enemmän ja nopeammin.
“Malesia on jo aloittanut omien päästöjensä vähentämisen.”
Olemme parantaneet julkisen liikenteen toimivuutta, jotta ihmiset käyttäisivät vähemmän yksityisautoja. Monet eivät aiemmin halunneet käyttää julkisia kulkuneuvoja, koska eivät pitäneet niitä riittävän turvallisina tai siisteinä, eivätkä julkisen liikenteen kulkureitit olleet tarpeeksi saavutettavia. Nyt parannuksia on tehty paljon ja uusia junalinjoja on rakennettu. Pääkaupunkimme Kuala Lumpur on ollut tunnettu ruuhkistaan ja julkisen liikenteen parannukset ovat helpottaneet myös ruuhkia.
Aznitan kotikaupunki Petaling Jaya on yli 600 000 asukkaan kaupunki Kuala Lumpurin kyljessä. Se on kehittynyt nopeasti yhdeksi Malesian tärkeimmistä kaupungeista. Kuvan lähde: starproperty.com.my
Malesia kuuluu myös maailman johtaviin palmuöljyn tuottajiin ja palmuöljy on maamme keskeinen vientituote. Hallitus on vast´ikään päättänyt jäädyttää palmuöljyplantaasien laajennukset. Samalla metsäalueita, jotka kattavat tällä hetkellä 50% maamme maapinta-alasta, pyritään suojelemaan. Edistysaskelista huolimatta kehitys ei ole yksinomaan positiivista, vaan erilaisia ristiriitoja ja konflikteja esiintyy jatkuvasti.
Malesiassa on maailman monimuotoisimpiin kuuluvia luontoalueita, joissa asuu muun muassa tapiireja, tiikereitä ja elefantteja. Monet näistä alueista ovat jatkuvasti uhattuna kaupunkikehityksen ja maatalouden kasvun vuoksi. Kuva: WWF-Malaysia / David James
“Maamme hallinnossa on lähiaikoina tapahtunut historiallisia muutoksia.”
Viime toukokuussa maatamme 61 vuotta johtanut puolue hävisi vaalit ja valtaan astui uusi puolue nimeltään Toivon liitto (Hope Alliance). Tämä on merkki siitä, että demokratia edelleen toimii maassamme. Uudessa puolueessa tunnutaan olevan edeltäjää halukkaampia kuuntelemaan ja keskustelemaan ympäristöasioista. Hetki sitten energia-, tiede-, teknologia-, ympäristö- ja ilmastonmuutosministeriö asetti 20% tavoitteen uusiutuvien energiamuotojen tuotannolle vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa isoa kasvua nykyiseen 2% verrattuna ja vastaa samalla Pariisin ilmastosopimuksen tavoitettamme, jonka mukaan olemme sitoutuneet vähentämään co2-päästöjämme 45% vuoteen 2030 mennessä.
Olen nyt aiempaa toiveikkaampi sen suhteen, että todellakin pystymme tähän.
Aloituskuva: WWF-Malaysia/Mazidi Ghani
———————————————————————————
Teksti on osa Ilmastoterveisiä Etelästä -hankkeen blogisarjaa, jossa julkaistaan globaalin etelän ilmastotoimijoiden kirjoituksia. Seuraa hanketta Facebookissa!
Nigeriassa on koulutettu satoja ilmastotoimittajia Se, mitä tapahtuu yhdessä paikassa, vaikuttaa nykyään usein myös maapallon muihin osiin ja alueisiin. Siksi ilmastonmuutoksen torjunta on tärkeää kaikkialla…
Nepalin vuoristokylissä kasvatetaan ilmastotietoisuutta Syrjäisissä vuoristokylissä asuvat nepalilaiset kokevat jo ilmastonmuutoksen vaikutuksia arjessaan, mutta he eivät tiedä, että sään muutosten taustalla on ilmastonmuutos. Siksi ilmastotietoisuuden…
Ämpärikansan perintö Ämpäri on käytännöllinen esine, mutta se nähdään myös kansalliseksi symboliksi nousseena turhakkeena.
