Kuinka tehdä taidetta ongelmallisista kulutushyödykkeistä ja valjastaa kapitalistinen koneisto vallankumousvankkurien vetojuhdaksi.
Taiteilijan urallani kokeilin kerran yritysyhteistyötä suuren ranskalaisen urheiluvaatebrändin kanssa. Varoitin toimitusjohtajaa, etten ole mikään markkinointiheppu vaan kapitalismikriittinen taiteilija. Projekti päättyi toimarin potkuihin ja minä jäin ilman sovittua palkkiota.
Myöhemmin olen tuottanut yritysten kanssa useita teoksia, mutta heidän siitä tietämättä. Muutama vuosi sitten firmat aloittivat markkinointikampanjat, joissa kuluttajat saavat personalisoida heidän tuotteitaan. Idea on että pakkauksiin laitetaan tekstejä tyyliin “hyvää syntymäpäivää, sydänkäpyseni”. Kapitalistisessa totalitarismissa virallisesti brändätty lahja on tietenkin parempi kuin itsetehty. Olen tilannut muun muassa Heinzin ketsuppia sinappikaasu-tekstillä, Nutellaa vallankumousjohtajien nimillä ja polttopulloksi tuunattua Moët & Chandonia, jossa lukee Swarovski-kristalleilla Molotov.
Paras teos syntyy tietenkin mahdollisimman ristiriitaisesta tuotteesta. Viime vuonna huomasin, että Espanjan lakupekkan Conguitosin maskottia myydään merkin nettikaupassa kyltillä, johon saa haluamansa tekstin. Conguitos on tietenkin kongolaisen diminutiivi.
Angela Davis (s. 1944) on poliittinen aktivisti, naisasianainen, UCLA:n professori, joka erotettiin yliopistovirasta ja vangittiin syytettynä avunannosta murhaan vuonna 1970 mutta vapautettiin syyttömänä vuonna 1972. Malcolm X, oikealta nimeltään Malcolm Little (1925–1965), oli militantti kansalaisoikeustaistelija ja Nation of Islam -järjestön puhemies. Eteläafrikkalainen Stephen Bantu Biko (1946 – 1977) oli apartheidin vastustaja ja Musta tietoisuus -liikkeen perustaja. Mandela (1918 – 2013) oli 1900-luvun tunnetuimpia poliittisia vankeja ja merkittävimpiä Afrikan poliittisia johtajia. (Wikipedia)
Suklaa liittyy muuallakin Kongoon, jonka entisen siirtomaaisännän Belgian herkkukaupoista löytyy suklaakäsiä. Ne esittävät afrikkalaisilta lapsilta rangaistuksena katkottuja ruumiinjäseniä. Conguitosin maskotti on olevinaan sympaattisempi, se luottaa perinteiseen afrikkalaisen stereotyyppin, pulleavatsaiseen, paksuhuuliseen villiin. Nimesin maskoteista tehdyn teokseni Minstrel Showksi, joka oli suosittu viihde-esitys 1800-luvun Yhdysvalloissa. Ohjelmanumerossa naurettiin tyhmille ja laiskoille mutta musikaalisesti lahjakkaille orjuudesta vapautetuille afroamerikkalaisille, joiden väitettiin kaipaavaan takaisin valkoisten isäntiensä omaisuudeksi.
Samanlaiset rasistiset stereotypiat voivat hyvin Suomessakin edelleen.
Minstrel-taiteilija Billy Vanin juliste vuodelta 1900 kuvaa muutosta valkoisesta mustaksi. Lähde: Wikipedia
Personalisoitujen tuotteiden tilaaminen taidekäyttöön on jännittävää, sillä yritykset tietenkin pitävät itsellään oikeuden olla toteuttamattatta tilauksia. Kampanjoiden ohjeissa huomautetaan usein, ettei esimerkiksi rasistisia tekstejä hyväksytä. Olisikohan Conguitosille mennyt läpi maahanmuuttokriittiset iskulauseet? Omassa tapauksessani pelkäsin, että tilauksen käsittelijä ymmärtää interventioni kyseenalaistavan brändin törkeän rasismin.
Tilasin hahmojen kyltteihin historian kuuluisimpien afrikkalaisten ja amerikkalaisten kansalaisoikeustaistelijoiden nimiä Nelson Mandelasta Martin Luther Kingiin ja Rosa Parksista Patrice Lumumbaan, joka oli ensimmäinen itsenäisen Kongon johtaja siihen asti kun hänet teloitettiin Belgian ja Yhdysvaltojen avustamana. Nöyryyttävän stereotypian ja ihmiskunnan sankareiden nimet on omituinen yhdistelmä, ja teoksen nähneillä on ollut vaikeuksia tulkita sitä. Pyrin tekemään sisällöllisesti vaikeaa taidetta yksinkertaisin metodein.
Latasin teoksesta kuvat Instagramiin ja yllätyksekseni firman virallinen profiili tykkäsi hahmoistani. Jos he olisivat markkinointineroja, niin he varastaisivat ideani. Rasistinen menneen maailman jäänne saisi antirasistisen kampanja kautta edistyksellisyydeen auran. Minulle ei kuitenkaan kannata soitella, sillä pari vuotta sitten uhkasin suomalaista mainostoimistoa väkivallalla, jos ottavat minuun vielä yhteyttä ehdotellen ideoitani kapitalismin palvelukseen.
Martin Luther King, Jr. (1929 – 1968) oli baptistipastori ja ihmisoikeusaktivisti, joka sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1964. Patrice Lumumba (1925 – 1961) oli afrikkalainen itsenäisyysjohtaja ja Kongon demokraattisen tasavallan ensimmäinen laillisilla vaaleilla valittu pääministeri heti sen jälkeen, kun maa oli hänen johdollaan saavuttanut itsenäisyyden Belgiasta kesäkuussa 1960 – Lumumba vangittiin ja murhattiin nopeasti päämisterin virkaan astuttuaan. Rosa Parks (1913 – 2005) oli afroamerikkalainen ihmisoikeusaktivisti, joka tuli kuuluisaksi jouduttuaan pidätetyksi Alabaman pääkaupungissa Montgomeryssa joulukuussa 1955, koska oli kieltäytynyt luovuttamasta istumapaikkaansa linja-autossa valkoiselle miehelle.
Blogikirjoituksen otsikkoa muutettu 16.3.2016 klo 20:13 ja poistettu siitä rasistinen ilmaus, jonka käyttö on ristiriidassa Voiman toimituksellisen linjan kanssa kirjoittajan tarkoituksista riippumatta.
Banksy kaapattiin museoon, ja hyvä niin Parhaiden tietojen ja taiteilijan oman todistuksen mukaan Englannin Bristolista kotoisin oleva Banksy on aiheuttanut hämmennystä ja sekoilua taidemaailmassa 2000-luvulla. Taiteilija…
Mainonnan raadollisuus paljastui Mainonta on aikansa peili, se kuvastaa yhteiskuntaa, joka sen on tuottanut. Ei kuitenkaan kannata olettaa mainonnan olevan dialogia tai avointa…
Miten suhtautua yritysvastuupuheeseen? Yksi kaikkien aikojen merkittävimmistä taloustieteilijöistä, Milton Friedman esitteli yleisölle vuonna 1970 Friedmanin doktriinin. Siinä yrityksen vastuu rajautuu vain ja ainoastaan…
Saako natsia sanoa natsiksi? Hesarin artikkeli nosti vihdoin tavaratalojohtaja J. Kärkkäisen natsisympatiat suuren yleisön tietoisuuteen. Esimerkiksi muuan kansaedustaja syytti mediaa maalittamisesta.
