Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK kysyi Instagramissa yleisöltä ”Mitä haluat tietää suomalaisesta ruuantuotannosta?”. Internet teki työtä käskettyä ja kommenttikenttä täyttyi kysymyksistä. Harmillisesti tuottajajärjestö ei halunnut juurikaan näytä vastaavan esitettyihin kysymyksiin. Pääosin yleisön esittämät kysymykset liittyvät eläinten asemaan tuotantoprosessissa ja eläinten oikeuksien toteutumiseen. Myös kotimaisena markkinoidun lihan tuotantoprosessin kotimaisuusaste kiinnostelee ja tietenkin ilmastokriisi on mielessä.

Mukaan on mahtunut myös muutama esitettyjä kysymyksiä ja niiden esittäjiä vähättelevä yleisökommentti, mutta näitäkään MTK ei näemmä noteeraa.

Koska MTK ei toivomiinsa kysymyksiin halua vastailla, voin minä tuurata. Tosin ihan kaikkiin en jaksa ruveta vastaamaan, mutta eipä MTK minulle siitä liksaa maksakaan.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: ”Minne kukkotiput menee kananmunatuotannossa?”
Vastaus: Tarpeettomina silppuriin.

Kysymys: ”Miksi lehmät eivät saa hoitaa poikasiaan?”
Vastaus: Koska kuluttajat maksavat maidosta enemmän. Nopea vieroitus mahdollistaa myös lehmän saattamisen raskaaksi nopeammin ja tämä puolestaan varmistaa maidontuotannon keskeytyksettömän jatkumisen.

Kysymys: ”Eläimillä on muutama tärkeä, voimakas ja biologinen vietti. Yksi niistä on tarve ja halu hoivata jälkeläistä. Miten tämä tarve on huomioitu esim maidontuotannossa, jossa vasikka viedään pois emolta useita kertoja lehmän elämän aikana?”
Vastaus: Ei mitenkään.

Kysymys: ”Pidättekö porsaiden kastroimista ilman kivunlievitystä eettisenä toimintana? Jos ette, miksi sitä tehdään?”
Vastaus: Ensimmäinen kysymys on epärelevantti. Sitä tehdään, koska tuotannon kannattavuus on muutenkin hyvin heikkoa.

Kysymys: ”Hyväksyisittekö sen, jos joku kohtelisi koiria samalla tavalla kun tuotantoeläimiä hyväksikäytetään?”
Vastaus: Koirien kohteleminen samalla tavalla kuin miten tuotantoeläimiä kohdellaan ei olisi lainmukaista. On tärkeää, että ruuantuotanto tapahtuu lakien puitteissa.

Kysymys: ”Mihin moraaliseen oikeutukseen eläintalous perustuu?”
Vastaus: Moraali ja laki ovat eri asioita. On tärkeää, että ruuantuotanto tapahtuu lakien puitteissa.

Kysymys: ”Miten eläinten lajityypillinen käyttäytyminen ja sen toteutuminen huomioidaan eläintuotteiden tuotannon kaikissa vaiheissa?”
Vastaus: Kyllä.

Kysymys: ”Kuinka paljon munijakanoilla on luunmurtumia ja miksi?”
Vastaus: Tanskalaistutkimuksissa rintalastamurtumien esiintyvyys virikehäkeissä on vaihdellut 50 ja 98 prosentin välillä. Lattiakanaloissa (myös luomu ja ulkokanala) murtumien esiintyvyyden vaihteluväli oli 53—100 prosenttia. On myös hyvin tavallista, että yhdellä kanalla rintalasta on murtunut toistuvasti. Murtumat aiheuttaa jalostuksella aikaansaatu äärimmäisen vauhdikas munimistahti ja munien suuri koko. Kanojen rintalastamurtumien yleisyys on laajasti tiedossa myös EU:n tasolla, eikä Suomikaan muodosta tässä mitään poikkeusta.

Kysymys: ”Eläinperäisen ruoan tuotanto ei ole ilmaston tai luonnon kannalta kestävää tai pitkällä tähtäimellä edes mahdollista. Myös ihmisten asenteet eläimiä ja eläintuotantoa kohtaan ovat murroksessa. Millaisella strategialla suomalainen ruoantuotanto varautuu välttämättömään siirtymään kohti kasviperäistä ruokavaliota?”
Vastaus: Valittu strategia on hidastelu. Kun hidastelu ei enää estä muutosta, perustetaan toimikunta, jonka tehtävänä on suunnitella tulevaan muutokseen valmistautumista.

Kysymys: ”Miksi haluatte työskennellä allalla, jossa elämä laitetaan alkuun raiskauksella ja lopetetaan murhalla?”
Vastaus: Kaikkien pitää syödä!

Kysymys: ”Viekö eläintuotteiden vai kasvituotteiden valmistus enemmän ruuantuotantoon soveltuvaa maa-alaa ja juomavesikelpoista makeaa vettä?”
Vastaus: Eläintuotteiden valmistus vie selvästi enemmän ruuantuotantoon soveltuvaa maa-alaa ja juomavesikelpoista makeaa vettä.

Kysymys: ”Miksi Suomessa tapetaan yli 80 miljoonaa eläintä vuosittain, vaikka ravitsemustiede on jo selkeästi osoittanut, ettei eläimen liha edes ole ihmiselle ravitsemuksellisesti välttämätöntä?”
Vastaus: Koska syyt.

Kysymys: ”Tuntevatko kanat, siat ja lehmät kipua samalla tavalla kuin koirat?”
Vastaus: Kanat, siat ja lehmät kipua samalla tavalla kuin koirat ja kaikki muutkin eläimet (myös ihmiset).

Kysymys: ”Kuoleeko ihminen jos hän ei kuluta eläintuotteita?”
Vastaus: Kaikki kuolevat lopulta. Myös eläinperäisiä tuotteita kuluttavat.

Kysymys: ”Jos ihmiset juovat vasikoille tarkoitetun maidon, mitä vasikat syövät?”
Vastaus: Leivoksia?

Kysymys: ”Voitaisiinko teurastamoille järjestää avoimien ovien päivä, jotta kuluttajat voivat seurata ja videoida heidän ruokansa valmistusprosessia?”
Vastaus: Mainostaminen on harvoin täysin rehellistä. Usein mainostettavasta tuotteesta halutaan antaa mahdollisimman hyvä ja ongelmaton kuva. Siksi ikävät asiat häivytetään mainoksista ja kuolema on tutkimusten mukaan kuluttajia (usein) häiritsevä asia, jota ei siis mainoksissa haluta näyttää. Tuotantoeläinten kuolemalla voidaan kuitenkin toisinaan vitsailla ja hassutella laittamalla vaikka söpö antropomorfinen tuotantoeläin syömään lajitoveriensa kehoista valmistettua elintarviketta. Tätä ei kuitenkaan kutsuta kannibalismiksi, koska kannibalismissa on sanana niin huono klangi ja kyse on muutenkin vitsihuumorista.

Kysymys: ”Miksette näytä realistista kuvaa eläinten kokemuksista?”
Vastaus: Kuten edellä todettiin, ei markkinoinnin ole tarkoitus olla rehellistä.

Kysymys: ”Milloin vastaatte edellä esitettyihin kysymyksiin?”
Vastaus: Tuskin koskaan.

Illuusio interaktiivisuudesta

Sosiaalinen media on kiinnostava paikka ja sellaisena se houkuttelee suuria ihmisjoukkoja. Vallitseva maailmanjärjestys on sellainen, että suuret ihmisjoukot myös kiinnostavat mainostajia ja lukuisat yritykset pyrkivätkin hyödyntämään sosiaalisen median kanavia mainosalustoina. Somessa moni mainoskampanja myös pyritään esittämään vuorovaikutteisena – eli interaktiivisena. Markkinointiviestintä on kuitenkin käytännössä aina yksisuuntaista ja keskustelun sijaan oikeasti halutaan ohjata asiakkaiden ostopäätöksiä. Tämä on totta silloinkin, kun markkinointi näyttää keskustelevalta.

Mainostajalla on melko suuri valta siitä, kuinka hänen toimintansa esitetään ja tästä kontrollista ei ole miellyttävää luopua. Siksi kriittinen palaute mainoskampanjan sisällöistä saattaa olla erityisen kiusallista. Mainostajien toimintaan usein myös liittyy halu (jopa tarve) häivyttää kriittistä keskustelua ja tätä voidaan tehdä monin eri tavoin. Silloinkin kun kriittistä keskustelua ei kyetä estämään, on tapahtuneen vahingon rajaaminen usein houkutteleva vaihtoehto. Monen mainostajan konttorilla koetaankin, että jo pelkkä keskustelu kiusallisia ajatuksia esittävän tahon kanssa voi osaltaan vahvistaa tämän kritisoijan viestiä ja antaa hänelle uskottavuutta. Siksi ikäviä huomioita esittävien kanssa ei mielellään keskustella.

Jos MTK näyttää valinneen strategiakseen vaikenemisen, niin toisinaan on nähty myös siitä, kuinka osallistumista toivonut mainostaja on lopulta pyrkinyt aktiivisesti vaientamaan synnyttämänsä keskustelun. Klassikkoesimerkki tästä niin sanottu Raatokuutio-gate vuodelta 2014, jossa Atria pyysi internetiltä ehdotuksia lempinimiksi uusille eineksille. Internet vastasi ja pian Atrian sivuston ylläpidolla oli täysi työ poistaa ehdotuksia, jotka eivät olleetkaan iloisen hassuja.

Disclaimer

Todetaan tähän loppuun nyt viellä että voisihan tuon MTK:n avauksen halutessaan tulkita toisinkin. Siinähän ei eksplisiittisesti luvattu vastata esitettyihin kysymyksiin. Sanatarkasti avauksessa kysyttiin siitä, mitä kuluttajat haluavat tietää.

Ehkä kuitenkin olemme vajoamatta saivartelun suohon ja tulkitsemme avauksen juurikin niin, että siinä simuloidaan jotain keskustelun kaltaista, jossa yhdet kysyvät ja sitten tämä kysymyksiä pyytänyt vastaa – vaikka ei siis vastaakaan.