Kello kuuden aikaan Helsingin kantakaupungin kaduilla on ruuhkaista. Kun ruokalähettipalvelu Foodoran pyörälähetti Marcus Nicolson ylittää risteystä Punavuoressa, häntä edellä oleva auto jarruttaa äkisti. Liikenne ympärillä haittaa näkyvyyttä, eikä auton äkkijarrutuksen syy selviä, mutta Nicolson onnistuu pysäyttämään polkupyöränsä hiukan ennen auton takalasia ja törmäystä. Kyseessä on jo hänen toinen ”läheltä piti” -tilanteensa tänään. 

Nicolson on yksi niistä harvoista läheteistä, joilla on 15 työtuntia viikossa takaava työsopimus. Työvuoro kestää viisi tuntia, josta valtaosan Nicolson viettää pyöräillen Helsingin kantakaupunkia ristiin ja rastiin. 

”Ei tässä työssä itsessään ole mitään vikaa. Pidän pyöräilystä, mutta näillä työehdoilla ja nykyisellä sopimuksella tämä ei ole reilua. Esimerkiksi jos freelancerina joudut työvuorolla onnettomuuteen, yrityksen ei tarvitse ottaa mitään vastuuta. Et ole minkäänlaisen työvakuutuksen piirissä”, Nicolson kertoo, kun pysähdymme seuraavan osoitteen kohdalle. 

Nicolson aloitti työvuoronsa Mikonkadun ja Rautatientorin risteyksestä kello viideltä. Hän kirjautui sisään Foodoran lähettipalveluun ja alkoi vastaanottaa tilauksia. Työpaidan hän vaihtoi päälle vasta, kun nouti ensimmäistä kuljetettavaa ruoka-annostaan kauppakeskus Kluuvista. 

Tällä hetkellä osa Foodoran työntekijöistä käy työtaistelukampanjaa yritystä vastaan yhdessä Vapaa syndikaatti -ryhmän sekä Vastavoima ry:n kanssa, jotka ovat molemmat työtaisteluihin osallistuvia ruohonjuuritason organisaatioita. Kampanjan juuret ovat Turussa, jossa paikalliset lähetit reagoivat heinäkuussa tehtyihin työehtojen yksipuolisiin heikennyksiin kertomalla asiasta julkisesti. 

Foodora-lähettien vaatimukset ovat selkeät: palkkioalennukset on peruttava­, työvuorojen jako täytyy inhimillistää ja tehdä läpinäkyväksi, lähettien sosiaalitilat on palautettava, korvauksia työvälineiden ylläpitoon on maksettava, samoin takuita tai vakuutus sairaus- ja onnettomuustapauk­sien varalta. Myös mahdollisuus solmia työsopimus on tarjottava. 

Työtaistelun ytimessä on kiista siitä, ovatko Foodora-lähetit työsuhteessa yritykseen vai itsenäisiä yrittäjiä. Työnantajan strategia on kutsua työntekijöitään kumppaneiksi. 

Työelämän ilmiö, johon Nicolsoninkin työ Foodoralla kuuluu, tunnetaan nimellä alustatalous, vaikka sopivampi kuvaus Foodoralle työskentelevien lähettien työsuhteesta olisi vuokra­talous. 

Toisin kuin monet muut alustapalvelut, Foodora vaati lähettiensä tekevän tiettyjä työvuoroja tiettyjen aikaraamien sisällä sekä ennalta määrätyillä alueilla. Läheteillä ei ole tällä hetkellä yrittäjille tavanomaisia mahdollisuuksia valita työkeikkoja, työaikoja taikka neuvotella työn hinnasta. 

Kalliossa sijaitsevan Lymy-kollektiivin tilassa järjestetään perjantai-iltana 12. lokakuuta keskustelutilaisuus Foodora-lähettien työtaistelusta. Entinen Foodora-lähetti Tuomas Tammisto sekä Nicolson kertovat työtaistelun etenemisestä sekä kampanjan taustoista. 

Pyörälähetit edustavat vähemmistöä Foodoran sisällä. Valtaosa läheteistä kuljettaa ruokatilauksia autoilla eikä polkupyörillä. Lisäksi molemmat arvioivat enemmistön Foodora-läheteistä olevan Euroopan ulkopuolelta tulevia maahanmuuttajia, joilla saattaa olla niin heikko työmarkkina-asema, että Foodoralta saatavat pienet tulot ovat heille tärkeitä. 

Foodora on lähettien lukumäärällä mitattuna iso toimija Suomessa. Yritys ei kerro, kuinka paljon sillä on lähettejä ”kumppaneina” tai työntekijöinä, mutta Nicolson arvioi, että pelkästään Helsingissä yrityksellä on noin 130 freelance-lähettiä ja kymmenen työntekijää, joilla on vakituiset työvuorot. 

Sekä Tammiston että Nicolsonin mielestä Foodoran ja Woltin kaltaiset ruokalähettipalvelut voivat hyvinkin toimia ja olla kannattavia sekä yrityksille että niiden työntekijöille. Työehdot ja mallit kannattavalle liiketoiminnalle ovat kuitenkin vasta muodostumassa alalle, siksi Tammiston mielestä on tärkeää käydä laajaa julkista keskustelua siitä, millainen normisto ja työkulttuuri alalle ovat nyt muodostumassa. 

Useimmat asiat, joita kampanjalla vaaditaan, kuuluivat lähettien oikeuksiin, kun Foodora aloitti toimintansa Suomessa. Toistaiseksi Foodora on kommentoinut lähettien vaatimuksia erittäin niukasti. Tammisto kertoo, että heidän aloitettuaan kampanjan yritys on vastannut heille vain muutaman rivin mittaisella sähköpostilla, jossa kiitettiin ”lähettikumppaneiden palautteesta”.  

Vaatimuksiin Foodora ei ole vastannut millään tavalla lokakuun aikana. Yritys ei ole suostunut edes keskustelemaan niistä. Vastavetona yrityksen haluttomuuteen neuvotella ”Foodora vastuuseen” -kampanja on päättänyt pyytää kaikkia palvelun käyttäjiä aloittamaan yrityksen boikotoinnin 5. marraskuuta alkaen. Työtaistelu laajenee siis palvelun kuluttajien pariin.

Alkuillan ruuhka alkaa hellittää kellon lähestyessä seitsemää. Pyöräily väljemmillä kaduilla muuttuu miellyttävämmäksi. Aika kuluu kuin siivillä poimiessa annoksia vaihtuvista ravintoloista ja viedessä niitä kotiosoitteisiin. 

”Se, mitä pyydämme, ei mielestäni ole kohtuutonta. Kohtuullista palkkaa, mahdollisuutta työsopimukseen sekä läpinäkyvyyttä työn jakamiseen”, ­Nicolson sanoo kuin sivuhuomiona samalla, kun katsoo puhelimella osoitetietoja ravintolasta, josta seuraava annos täytyy noutaa.