Tummaan pukuun sonnustautunut mies lausuu megafoniin totuuksia ministeri Anne Berneristä sekä hänen edustaman ministeriön ja maamme hallituksen ajamasta talouspolitiikasta. Sanottavaa riittää. Seisomme tiistai-iltapäivänä Liikenne- ja viestintäministeriön edustalla, Helsingin Etelä-Esplanadilla.
”6-8 miljardin veronkierto, se on nappikauppaa”, mies kailottaa ohikulkijoille. ”Leikkauksilla Suomi lähtee nousuun. Ministeri Berner on innovaattori – tuollaisella innovaatiolla Suomi lähtee nousuun!”
Samalla toinen tummaan pukuun pukeutunut mies kirjoittaa tussilla huomioita samasta aiheesta ministeriön ikkunaan. Saatuaan viestinsä valmiiksi, hän pesee ikkunan ja aloittaa alusta uudella viestillä. Hänelläkin sanottavaa riittää eikä valituksen aiheille näy loppua. Jakkupukuun ja neuleeseen pukeutuneet naiset jakavat vieressä esitteitä ohikulkijoille ja keskustelevat näiden kanssa suuren mittakaavan veronkierrosta.
Veronkiertoon puuttuvan Veroparatiisimatkat-kampanjan aktivistit ovat jalkautuneet kaduille. Tällä kertaa avainsanana oli #piikkikii.
Noin varttitunnin kuluttua poliisit saapuvat paikalle. Edellisen perjantain suurmielenosoituksessa koettu toveruus on liudentunut ja leikkausten kohteena olevat sheriffit hätistelevät mielenosoittajat paikalta. Samalla, kun häiriköt poistuvat, lipuu paikalle toinenkin maijallinen poliiseja tarkastamaan poistumisen sujumisen.
Suomen valtio menettää vuosittain miljardeja veronkierron seurauksena. Yksistään aggressiivinen verosuunnittelu maksaa veronmaksajille satoja miljoonia euroja.
Veronkierrolla tarkoitetaan tässä lakia noudattavaa, mutta sen hengen vastaista ja porsaanreikiä hyödyntävää toimintaa verojen välttämiseksi. Aggressiivista verosuunnittelua taas tapahtuu erityisesti monessa maassa toimivien yritysten sisällä, ja siinä varoja siirretään yksiköiden ja sisaryhtiöiden välillä verotaakan minimoimiseksi.
On sanomattakin selvää, että verojen välttely johtaa veropohjan rapistumiseen.
Vaikka verojen välttely on mittava ja vakava ongelma, lainaa Veroparatiisimatkat-kampanja nimensä ja viestintänsä muotokielen etelän matkoja myyviltä matkatoimistoilta. Onko tämä silkkaa hassuttelua?
”Kyllä me olemme ihan tosissamme. Verot ovat kuitenkin hieman kuiva ja tekninen aihe. Mielestämme tämä on kiinnostavampi tapa nostaa aihe keskusteluun”, kertoo hankekordinaattori Heli Mahkonen.
Kampanjan viestintätyökalujen joukkoon on kuulunut esimerkiksi etelänmatkamainoksien muotokieltä mukailevia lennäkkejä ja julisteita. Nettisivuilla kävijä on voinut tutustua matkatoimistomaisen käyttöliittymän kautta veroparatiisishoppailuun ja esimerkiksi Helsingin Matkamessuille on pystytetty pop up -matkatoimisto – josta tosin ei saanut matkoja. Ennen iskua ministeriölle Veroparatiisimatkat järjesti tempaukset aggressiivisesta verosuunnittelusta tunnettujen lääkärikeskus Mehiläisen ja Apple-kaupan edustoilla. Aikaisempienkin tempausten yhteydessä pestiin symbolisesti yritysten ikkunoita puhtaiksi ja näin lisättiin läpinäkyvyyttä yritysten toimintaan.
Lystikäs viestintä on keino kiinnittää yleisön huomio, ja huomion saatuaan Veroparatiisimatkojen henkilökunta kyllä vyöryttää niitä kovia faktojakin vastaanottajalle.
Valtiolle veronkierrosta koituvia tappioita on mahdotonta tietää tarkasti. Arvioita kuitenkin on. Esimerkiksi verohallinto arvioi valtion menettävän vuodessa noin 320 miljoonaa euroa pelkästään siirtohinnoittelun väärinkäytön takia.
”Summa voi olla tietenkin paljon suurempikin, mutta läpinäkyvyyden puuttuessa siitä ei ole varmuutta”, Mahkonen huomauttaa.
”Kaikki tiedostavat ongelman, mutta siihen ei puututa. Rakenteiden ongelmiin on vaikea puuttua.”
Veronkiertoon liittyvät tapahtumat eivät ole dramaattisia ja verokikkailu tapahtuu useimmiten tylsän näköisissä toimistorakennuksissa. Tietokoneiden ruuduilla.
”Haluamme voimaan kaikkia suomalaisyrityksiä koskevan maakohtaisen veroraportointivelvoitteen. Se ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta olisi askel oikeaan suuntaan.”
Suomi ei olisi tekemässä muutoksia yksin. Europarlamentissakin on tehty jo tähän suuntaan ohjaavia päätöksiä ja direktiivit odottavat ratifiointia. Suomessa valtio-omisteiset yhtiöt ovat jo vuoden verran vastaavia raportteja tehneet
Veroparatiisimatkat-hankkeessa on mukana yhdeksän järjestöä: Attac on vastuussa käytännön työstä ja esimerkiksi Finnwatch ja Kepa keräävät taustatietoja. Perusporvarihallituksen ilmoittamat massiiviset leikkaukset kehitysyhteistyön rahoitukseen sattuvat myös Veroparatiisimatkoihin ja sen taustalla oleviin järjestöihin. Nämä leikkaukset eivät välttämättä ole erityisen järkeviä valtiontalouden kannalta.
”Hallitusohjelmassa on yksi lause, jossa todetaan että tullaan tekemään töitä veropohjan tervehdyttämiseksi ja puuttumaan kansainväliseen veronkiertoon. Ei muuta. Ja samalla leikataan rahoitus Finnwatchilta, joka on ainoa järjestö joka tutkii tätä veronkiertoa.”
Mahkosen mielestä ei ole mitenkään liioiteltua sanoa, että valtiolta jää enemmän veroja saamatta aggressiivisen verosuunnittelun takia kuin mitä se säästää leikatessaan verosuunnittelun tutkimisesta.
”Paha sitä on puuttua epäkohtiin, jos kukaan ei niitä ole selvittänyt eikä niistä sitten tiedetä.”
KUVAT: Velda Parkkinen