Pitääkö miehen puheet ottaa tosissaan vain sen takia, että hän sattuu olemaan kova kalamies?
Talousrikoksista tuomittu Peter Fyrkman on tullut Suomen kansalle tutuksi Etelä-Afrikassa bisneksiään tekevänä liikemiehenä, jolla omat ja muiden rahat ovat toisinaan menneet mahdollisesti sekaisin. Rolls Royce on kulkenut ja vankila ovi heilunut.
Niin, olihan hän myös viime eduskuntavaaleissa Muutos 2011 -puolueen ehdokkaana. Helsingin Kulosaaressa asuva Fryckman keräsi vaaleissa James Hirvisaaren eeppiseksi tekemän puolueen tilille 89 ääntä Uudenmaan vaalipiiristä. Jackpot!
Kun baarit olivat jo sulkeneet ovensa lauantaina, saapui oikea yö: Peter Fryckman julkaisi avoimella Facebook-seinällään taisteluraportin. Raportin tiiviyden ansiosta Häiriköt-blogissa riittävät sivut sen julkaisemiseen lyhentämättömänä.
”Tulin illalla kotiin Kaisaniemenkadun kautta. Katu oli täynnä mieltään osoittavia pakolaisia jotka pysäyttivät ,rikkoivat ja potkivat ohikulkevia autoja. Tähänkö on menty ja tätäkö me haluamme. Olisiko jo aika herätä; ennenkuin tulee ……..ja panna terroristit kumiveneeseen .”
Yli tuhat Fryckmanin ystävää on tykännyt raportista, ja puolentuhatta heistä on sen myös jakanut. Valtamedia ei kuitenkaan riehuvista pakolaislaumoista ole kertonut. Päivityksen nostattamassa keskustelussa kiiteltiin rehellisestä raportista ja pidettiin valtavirtamedian vaikenemista todisteena salaliitosta.
ILLUMINATI NYTTEN!
Tämä raportti palauttaa mieleen Fryckmanin luennon, jolle osallistuin muinaisen 1990-luvun alkupuoliskolla. Siinä liikemies esitelmöi vertailevasti Suomen ja Etelä-Afrikan eroista liiketoimintaympäristöinä. Esitelmä oli rennon rullaava ja puhetta piisasi. Luennoitsija piirsi kaavioita piirtoheitinkalvoille lennossa ja osasi havainnollistaa ajatuksensa hyvin.
Muutamat ajatukset kyllä pikkuisen pistivät yskityttämään.
Muistinvaraisesti ja vapaasti lainaten luennon alku mukaili seuraavaa kaavaa: Fryckman kertoi, että Suomessa on noin viisi miljoonaa ihmistä. Tämän jälkeen hän ilmoitti, että samoin Etelä-Afrikassa on viisi miljoonaa ihmistä – sitten hän lisäsi, että Etelä-Afrikassa on myös 35 miljoonaa neekeriä. Siksi Etelä-Afrikka ja Suomi ovat liiketoimintaympäristöinä erilaisia.
Näinköhän Fryckmanin analyysi Suomesta liiketoimintaympäristönä on muuttunut sitten markka-ajan ja 1990-luvun alkupuoliskon.