Black F̶r̶i̶d̶a̶y̶ Week – muista kuitenkin harkinta ennen ostamista

Black Friday on varsin sopiva symboli hysteeriselle kuluttamiselle. Tätä Yhdysvalloista meillekin levinnyttä päivää vietetään marraskuun neljäntenä perjantaina ja sitä on alettu pitää (kaupallisen) joulusesongin lähtölaukauksena.

Jospa kuitenkin ei? Suomalaiset käyttävät osuutensa Maapallon vuosittain tuottamista resursseista noin kolmessa kuukaudessa ja koko ihmiskunta kykenee tähän samaan joka vuosi kesäkuun loppuun mennessä. Ja samalla me kuitenkin roudaamme turhaa tavaraa edes-takas ja poltamme öljyä tätä tehdessämme. Ehkä hyvä elämä olisi saavutettavissa hieman vähemmälläkin. Öljytty yhteiskunta tarvitsee käänteen.

Noin ajatuksena tuntuu aika hullulta, että jouluostostelulle varattaisiin kuukausi. Kauppiaat eivät näin tietenkään ajattele ja monien mielestä edes tämä perjantai ei tule riittävän ajoissa. Black Friday -hysteria käynnistyykin monissa paikoissa jo saman viikon maanataina. Mainospaikkoja teemaan liittyvät mainokset ovat täyttäneet jo hyvissä ajoin ennen tämän, no, Black Weekin alkua.

Itse tietenkin soisin, että hieman rauhoittaisimme hysteriaa. Tarpeettoman kulutuksen ohella on poikkeuksellisen perversiä, että vuonna 2020 samana aikaan kun esim. Helsingissä pistetään kirjastoja ja museoita kiinni (koska korona) jengi jonottelee krääsää, jota useimmiten eivät edes tarvitse.

 

Tutkimusten mukaan kiireen tuntu nopeuttaa ostopäätöksen tekemistä ja tämähän näkyy myös mainostajien toimissa. Hullutpäivät ja mustatperjantait nojaavat viestinnässään usein ajatukseen että nyt on hoppu, mutta vielä ehdit. Kuvittelemme, että tavarat loppuvat ellemme toimi nopeasti tai että uutta alennusta ei tule vastaan koskaan. Kiireessä tehdyt päätökset kuitenkin tuppaavat johtamaan tilanteeseen, jossa tulee ostettua sellaistakin, jota emme tarvitse (ja sekä vasta kallista onkin).

Hoppu ei myöskään ole ainoa kuluttajien päätöksiin vaikuttavista jipoista. Hysteriaa ruokitaan myös koko ostosympäristön suunnittelulla ja tämän myötä syntyvällä tunteella on ihan nimikin. Gruenin vaihdos on termi, jolla kuvataan sitä siirrosta, jossa tietoisesti tarvitsemaansa tuotetta etsivä kuluttaja muuttuu kauppakeskusympäristön kannustamana impulsiivisia heräteostoksia tekeväksi alennushaukaksi. Ilmiö on nimetty arkkitehti Victor Gruenin mukaan, joka suunnitteli 1950-luvulla yhden ensimmäisistä nykyaikaisista kauppakeskuksista.

Kulutushysteriaa laajasti taiteessaan käsitellyt Reverend Billy on sanonut, että shoppailemme tiemme maailmanloppuun. Hän käyttää tästä sanaa Shopocalypse. Pastori Billyn sanat sopivat myös tähän joulusesonkiin:

”Käsissämme on hätätila. Maapallo on pohjattoman kuilun reunalla, saamme viestejä siitä kaikkialta. Silti talousjärjestelmämme tuntuu ihmisten mielissä luonnolliselta. Hikipajojen hikeä rahdataan maapallon toiselle puolelle öljyä polttaen. Samalla mainokset huutavat meille päin näköä joka suunnasta. Me yritämme pelastaa tämän kadotuksen partaalla huojuvan absurdin talouden. Pyristelemme irti mainos-velka-jäte-kierteestä, tämä on toivon hetki. Shopocalypse on käsillä. Tänä jouluna teidän ei tarvitse ostaa lahjaa antaaksenne lahjan läheisellenne. Aamen!”

Samalla, kun siis valmistaudumme jälleen uuteen joulusesonkiin, voimme myös lukea uutisia pohjoisen pallonpuoliskon napapiirin lämpöaallosta ja kärvistelemme koronapandemiasta, joka on suoraa seurausta siitä, kuinka tätä planeettaamme kohtelemme.

Miten meni noin niinku omasta mielestä?

Vuoden 2019 Black Fridayn aikoihin zombit vaelsivat kauppakeskuksissa ja -kaduilla eri puolilla Suomea.
”Tämä ei liity pelkästään tuotteisiin, joita ostamme, niiden elinkaariin ja päästöihin. Tämä liittyy myös siihen, millaisia kuluttamisen paikkoja rakennamme ja miten niistä uutisoidaan, niissä tiloissa olemiseen ja siihen, millaisia tunteita ne tilat herättävät.”