“Salaliitto on yleensä joidenkin vaikutusvaltaisten tahojen salassa tekemä juoni, jolla pyritään saamaan aikaan muille haitallisia vaikutuksia. Salaliittoteoria puolestaan ymmärretään yleensä salaliiton olemassaolosta esitetyksi väitteeksi, jota ei pystytä todentamaan yleisesti luotettavina pidettyjen lähteiden varassa tai jota pidetään suorastaan virheellisenä”, kertoo tutkijatohtori Ari-Elmeri Hyvönen Helsingin yliopistolta.
Tammikuussa 2021 Trumpin kannattajat tunkeutuivat Yhdysvaltain kongressin rakennukseen. Tavoitteena oli estää presidentinvaalit voittaneen Joe Bidenin vaalivoiton vahvistaminen. Mellakan taustalla oli Presidentti Trumpin toistuvat väitteet vaalien väärentämisestä. KUVA: Colin Lloyd/Unsplash
Hyvönen on toimittanut yhdessä Niko Pyrhösen kanssa Salaliittoteorioiden politiikat -teoksen (Vastapaino, 2023), jonka artikkeleissa tarkastellaan salaliittoteorioita useista vinkkeleistä.
Salaliittoteorioihin liittyvien valtakysymysten ja niihin meitä ajavien psykologisten prosessien ymmärtäminen on olennaista nyky-yhteiskunnan ymmärtämiseksi. 2000-luvun kansainvälistä politiikkaa voi hyvin tarkastella kulloinkin pinnalla olleiden salaliittoteorioiden kautta. Syyskuun 11. päivän terrori-iskut vuonna 2001 käynnistivät poikkeuksellisen salaliittomyllyn, ja 2020-luvun alussa jaettiin koronapandemiaan ja -rokotteisiin liittyviä teorioita. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin lietsoma salaliittoteoria vaalivilpistä johti tammikuussa 2021 hyökkäykseen maan kongressin rakennukseen Capitol-kukkulalla.
”Älä anna viimeistä naurua Sorosille!” Vaikka unkarilaistaustaisen miljardööri George Sorosin taustalta löytyy muun muassa valuuttakurssien manipulointia ja kokonaisten valtioiden talouden huojuttamista, ei hän silti edusta Illuminatia tai ole liskoihminen. Unkarissa valtapuolue Fidesz on vuosia mustamaalannut Sorosia osana mainoskampanjoitaan. Sorosia on demonisoitu niin raitiovaunupysäkkien kuin maanteidenkin varsien mainoksissa sekä sanomalehdissä ja nettimainoksissa.
Unkarissa 2010 pääministeriksi noussut Viktor Orbán on puolestaan pönkittänyt valtaansa muun muassa antisemitismistä ammentavilla väitteillä unkarilaissyntyisen miljardööri George Sorosin pyrkimyksestä tuhota länsimainen sivistys.
”Unkarin tapaus näyttää, kuinka nopeasti voidaan päätyä yhteiskuntaan, jossa salaliittoteoriat ovat valtavirtainen tietämisen tapa. Toki Suomi ja neuvostovallan jälkeinen Unkari eivät rinnastu suoraan, mutta molemmat ovat EU:n ja Naton jäsenmaita”, Hyvönen toteaa.
Osa kulttuuria vai trendi-ilmiö?
Salaliittoja on suunniteltu ja juonia toteutettu kautta ihmiskunnan historian, esimerkiksi Julius Caesarin murhaa edelsi tunnetusti salaliitto. Hyvösen mukaan perinteinen esimerkki salaliitosta onkin ”korkeassa asemassa olevan henkilön hengiltä saaminen tai vallasta syökseminen”. On jäänyt epäselväksi, kuinka tiiviisti hallitukseen kuuluneen keskustapuolueen edustajat salaa osallistuivat demaripääministeri Antti Rinteen kampeamiseen vallasta loppuvuodesta 2019. Hanketta voisi kenties kutsua salaliitoksi – eipä sitä avoimestikaan suunniteltu tai toteutettu.
Ari-Elmeri Hyvösen mukaan terrori-isku New Yorkin World Trade Centeriin on muodostunut omanlaiseksi vedenjakajaksi salaliittoteorioiden suhteen. ”Salaliittoteorioita käytetään poliittisessa puheessa eri tavoin kuin aikaisemmin. Kehityskulku alkoi osittain syyskuun 11. päivän iskuihin liittyvistä salaliittoteorioista, joita alettiin rakentamaan yhteisönä enemmän kuin aikaisemmin ja haettiin suurta selitystä tapahtuneelle. Mutta tästä on menty monien mielestä vielä askel eteen päin. Tällä hetkellä ei välttämättä edes yritetä rakentaa todella teknistä ja monimutkaista salaliittoteoriaa, vaan heitellään epäilyksiä ja ’esitetään kysymyksiä’.” KUVA: Michael Foran, CC BY 2.0
Vaikka salaliittoteorioita tuntuu tällä hetkellä sinkoilevan joka suunnasta, ei tiedetä onko niitä juuri nyt poikkeuksellisen paljon. Aihetta ei ole tutkittu kovinkaan kauaa järjestelmällisesti eikä luotettavaa aineistoa ole siksi pitkältä ajalta käytettävissä. Mutta vaikka näiden teorioiden määrä ei olisikaan lisääntynyt, on niistä käytävä keskustelu sähköistynyt.
”Mikä aikaisemmin levisi kuulopuheina ja pamfletteina, on nyt kaikkien saatavilla netissä. Salaliittoteorioiden näkyvyys on lisääntynyt viime vuosina, kun sosiaalisesta mediasta on tullut osa poliittista julkisuutta.”
Hyvönen pitää mahdollisena, että salaliittoteorioiden määrä olisi myös lisääntynyt. Hänen mukaansa maailmasta on tullut pirstaleisempi, monimutkaisempi hahmotettava ja tiedon määrä on kasvanut, mikä itsessään ruokkii salaliittoteorioita.
”Nykyään on hyvin vaikea hahmottaa, mikä johtuu mistäkin. Salaliittoteorioiden vetovoima liittyy osittain siihen, miten ne antavat yksinkertaisia vastauksia ja poistavat ääretöntä monimutkaisuutta.”
Taktista salaliittoteorisointia
Viime vuosina Suomessakin on nähty salaliittoteorioiden levittelyä politiikan huipulla. Muun muassa koronapandemiaan liittyvissä keskusteluissa osa kansanedustajista lähti niin sanotusti laukalle ja kuvaili koronaa huijaukseksi tai tarkoituksella levitetyksi.
Siionin viisaiden pöytäkirjat on alkujaan vuonna 1905 venäjäksi julkaistu asiakirjaväärennös, jossa kuvaillaan väitettyä juutalaisten maailmanvalloitussuunnitelmaa. Teosta on käytetty antisemitistisen propagandan aineistona muun muassa natsi-Saksassa. tekstin arvellaan saaneen alkunsa Venäjän salaisen poliisin ulkomaanosastolta. Suomessa Siionin viisaiden pöytäkirjoihin liittyviä salaliittoteorioita on levitetty 2000-luvulla muun muassa tavaratalo Kärkkäisen Magneettimedia-lehdessä. Tavaratalon omistaja Juha Kärkkäinen on saanut antisemitistisen aineiston levittämisestä sakkotuomion.
Myös niin sanottu ”väestönvaihto” on puhuttanut eduskunnassa. Väestönvaihtoteorian mukaan vaikutusvaltainen salaseura pyrkii määrätietoisesti vaihtamaan Euroopan väestön Afrikasta lähtöisin olevaan väestöön. Teoria nojaa 2000-luvulla levinneeseen äärioikeistolaiseen Eurabia-salaliittoteoriaan, joka on jatkumoa Siionin viisaiden pöytäkirjat -teorialle. Juutalaisten salaisia maailmanvalloitussuunnitelmia kuvanneita väärennettyjä asiakirjoja käytettiin oikeuttamaan holokaustia natsi-Saksassa.
”Tällä hetkellä pinnalla olevista salaliittoteorioista väestönvaihtoteoria on keskeinen ja sillä on paljon poliittista painoarvoa,” kertoo Hyvönen. Väestönvaihtoteoriaan vetosi taannoin myös Utøyan joukkomurhaaja.
Hyvösen mielestä se, että poliitikko puhuu väestönvaihdosta ei kuitenkaan tarkoita, että hän oikeasti uskoisi melko huuruiseen äärioikeistolaiseen salaliittoteoriaan. Toisinaan kyse on vain kyynisestä pelistä.
”Salaliittoteorioita käytetään poliittisessa puheessa eri tavoin kuin aikaisemmin. Viime vuosina on nähty, ettei sillä ole erityisesti väliä, uskovatko poliittiset toimijat johonkin teoriaan. He saattavat tarkoituksella ärsyttää vastustajia heittelemällä täkyjä.”
Esimerkiksi Donald Trump on käyttänyt usein lausahdusta ”a lot of people are saying” (”monet sanovat”) etäännyttämään itsensä esittämistään väitteistä ja samalla voinut esittää todella rajuja salaliittoteorioita. Jos suuri yleisö ei tunnista viittausta salaliittoon, termiin tarttuva poliittinen vastustaja tai toimittaja näyttää helposti omituiselta ja jopa vainoharhaiselta. Salaliittoteorioilla onkin mahdollista sekoittaa ja vaikeuttaa poliittista keskustelua.
”Vaikka poliitikko ei itse uskoisikaan vihjailemaansa salaliittoteoriaan, voi sillä leikittely vedota mahdollisiin kannattajiin, jotka siihen uskovat. Monien perussuomalaisten poliitikkojen toistuvasti käyttämä termi väestönvaihto toimii esimerkkinä tästä.”
Jotain salaliittopuheiden normalisoitumisesta kertoo sekin, että Petteri Orpon (kok.) hallituksen pelisääntökeskusteluissa piti erikseen linjata, ettei henkilö, joka uskoo salaliittoteorioihin, voi kuulua hallitukseen.
Sekavat vyyhdit
Äärioikeistolaisten ja rasististen salaliittoteorioiden rinnalla leviävät nyt ilmastokriisiin ja sukupuolinormeihin liittyvät salaliittoväitteet, mutta niiden ympärille ei ole muodostunut yhtä selkeitä, väitteet yhteen niputtavia teorioita. Osa samaankin teemaan liittyvistä salaliittoteorioista on myös räikeän ristiriitaisia keskenään, mikä ei välttämättä estä yhtä henkilöä kannattamasta niitä yhtä aikaa. Tutkimuksissa onkin huomattu, että henkilö, joka uskoo yhteen salaliittoteoriaan, on taipuvainen uskomaan toisiinkin, vaikka nämä eivät toisiaan tukisikaan. Eri teoriat myös vetoavat erilaisiin ihmisiin ja niiden jaottelu on vaikeaa, mutta jotain yleisiä huomioita voi kuitenkin esittää.
”Terveyteen ja paranormaaleihin ilmiöihin liittyvien teorioiden on muutamissa tutkimuksissa todettu vetoavan enemmän naisiin, suoremmin poliittisten väitteiden taas miehiin.”
Salaliittoteoriat Bill Gatesin pahoista suunnitelmista ovat meemiytyneet ja saaneet vähintäänkin mielikuvituksellisia mittasuhteita.
Tutkimusten mukaan myös äärioikeistolainen poliittinen ajattelu lisää todennäköisyyttä uskoa salaliittoteorioihin. Mutta rajanveto on vaikeaa. Esimerkiksi koronapandemian aikaan joogapiirit löysivät yllättäen yhteisen sävelen äärioikeistolaisen porukan kanssa koronan syntyyn ja koronarokotteisiin liittyvistä salajuonista.
”Tuossa näkyy, että valtaan ja terveyteen liittyvien salaliittoteorioiden erottelu ei ole niin selkeää. Pandemia toi terveyteen liittyvät uskomukset vallankäytön ytimeen.”
Salaliittoteoriaa levittävät tahot voivat viitata luotettaviin lähteisiin tai tunnettuihin tosiasioihin. Viittauksista kuitenkin päätellään enemmän kuin mitä faktat tukevat.
”Salaliittoteorioiden uskottavuus rakentuu niin, että poimitaan joku tietty murunen asioista, jotka ovat totta ja rakennetaan sen ympärille fantasiamaailma.”
Viittauspisteeksi voi valikoitua vaikka se, että Bill Gates on kertonut säätiönsä ratkovan maapallon liikakansoitusta. Ratkaisuksi on esitetty esimerkiksi ehkäisyvalistusta, jonka salaliittoteoria jättää huomioimatta, ja hyppää suoraan johtopäätökseen: liikakansoitusta vähentääkseen Gates on suunnitellut ja vapauttanut koronaviruksen ja/tai pyrkii tappamaan kaikki koronarokotuksilla.
Kauheaa, mutta lohduttavaa
Vaikka ajatus liskoihmisten pyrkimyksestä valloittaa maailma kuulostaa hirveältä ja pelko satanistipedofiileista uhraamassa alaikäisiä seksiorjia on suurta, niin silti salaliittoteoria voi vaikuttaa vähemmän pelottavalta kuin todellisuus. Tämä kertoo ajastamme ja rakentamastamme maailmasta, mutta myös järjestyksenkaipuusta.
Pähkähulluimpien salaliittoteorioiden meemiytyessä ei ole aina itsestään selvää, uskooko meemin tekijä salaliittoon vai nauraako hän sille.
”Oma näkemykseni on, että ihmisillä on aika vahvana mielikuva siitä, miten auktoriteetit ja valtasuhteet toimivat selkeän hierarkian mukaan. Mutta koska maailma ei varsinaisesti toimi tällaisen yksinkertaisen valtarakenteen pohjalta, on todellisuus kaoottista. Siksi monet kuvittelevat valtarakenteen olevan piilossa jossain kaaoksen takana. Vaikka ylintä valtaa käyttävän henkilön kuvittelee pahaksi, niin se on silti miellyttävämpi ajatus kuin se, että kukaan ei lopulta hallitse.”
Myös omat lähtökohdat vaikuttavat siihen, kuinka maailma hahmottuu. Jos on viettänyt elämänsä tiukan hierarkisissa organisaatioissa, niin voi kuvitella samat hierarkiat ja organisaatiorakenteet sinnekin, mistä ne puuttuvat.
Ihmiset ovat kieroilleet ja kampittaneet toisiaan kautta historian, ja samansuuntaista käytöstä on havaittu myös kädellisillä lähisukulaisillamme. Juonittelu on lajityypillistä käytöstämme. Onkin ymmärrettävää, että meillä on taipumus nähdä juonia kaikkialla, koska on parempi nähdä muutama väärä kuin olla huomaamatta yhtä kohtalokasta juonta. Juonikuvioiden rakentelu on siis peruskauraa aivoillemme, kehittelemme niitä yrittämättäkin.
Havaintopsykologian tutkija Juha Häkkisen teos Salaliitot ympärilläni on tuhti tietopaketti ihmismielen taipumuksesta nähdä salaliittoja, ja se ottaa ilon irti salaliittoteorioiden pähkähullustakin maailmasta. Viihdyttävyyden ohella teos voi myös auttaa lukijaa ymmärtämään itseään – ja siinä ohessa maailmaa – hieman paremmin. Vakaa usko ja loogisen tuntuinen rakennelma ei vielä tarkoita sitä, että itseä kutitteleva saliittoteoria olisi totta tai että moisen vietäväksi kannattaisi heittäytyä.
Jukka Häkkinen: Salaliitot ympärilläni – Miksi totuus ei kiinnosta aivojamme? SKS Kirjat 2023, 272 sivua.
Taisteluraportti: Itis vihaa Jeesusta ja rakastaa Neuvostoliittoa Samalla, kun Etelä-Helsingissä kilisteltiin näyttelyn avajaisissa ja pelattiin Pokémonia, Itä-Helsingissä lähiöt liekehtivät. Suomi ensin! -ryhmä taisteli kauppakeskuksen islamisaatiota vastaan, koska…
Kerro, kerro kuvastin, miltä meidän pitäisi näyttää ”Vältän puhumasta mediavaikutuksista ja median luomasta keho- ja kauneusihanteesta, koska se luo käsityksen, että tietyn näköisten kuvien näkemisen ja oman…
Öljyala yskii – kohta myös yhteiskunta Ihmiskunta on elänyt öljyn aikaa yli vuosisadan ajan. Koronakevät kuitenkin nosti jälleen esiin merkkejä siitä, että tuo aika on tulossa…
Vastatarinoita ruoasta Ruoka on niin tärkeä asia, että sitä pitää käsitellä monin tavoin – myös vastamainoksin ja myös luokkahuoneissa.
