Voisiko laki suojella eläimiä?

Tuntevat eläimet ovat yksilöitä, joiden perusoikeuksia ja hyvinvoinnin vaatimuksia ihmisen on täysimääräisesti kunnioitettava. Kaikki eläimet oletetaan tuntemiskykyisiksi, jollei muuta voida näyttää.

Tiukasti biologisesti tarkasteltuna ihmiset ovat eläimiä siinä, missä eläimiksi luokiteltujen lajien edustajatkin. Ihminen kuitenkin tykkää nähdä itsensä erityisenä ja tämä näkyy myös lainsäädännössä, jolla pyrimme sääntelemään ihmisten käytöstä. Vaikka muiden lajien edustajat eivät ihmisten lakien säätämiseen osallistukaan, vaikuttavat lakimme kaikkien planeettamme elävien olentojen elämiin ja elinolosuhteisiin. Siksi ei ole ollenkaan merkityksetöntä, mitä lainsäädännössämme muista eläimistä sanotaan.

Vaikka mainoskuvastossa mielellään näytetään kuvia iloisista ja hyvinvoivista tuotantoeläimistä, on todellisuus hyvin toisenlainen. Mahdollisimman vähän rajoitettua vapautta tuotantoeläimiksi luokitellut (surullisen harvalukuiset) yksilöt pääsevät kokemaan esimerkiksi Eläinten turvakoti Saparomäessä.
Sisaruksiaan hitaammina kasvanut Paavo-possu olisi kuollut todennäköisesti siihen, että tuottaja olisi napannut häntä takajaloista ja lyönyt pään murskaksi lattiaa vasten. Paavo kuitenkin pelastui Saparomäkeen ja viettää nykyään hyviä possun päiviä muun muassa ulkoilemaan juuri silloin, kun siltä itsestä tuntuu.

Suomen eläinoikeusjuristit ry. käynnisti helmikuussa kansalaisaloitteen, jolla esitetään eläinten perusoikeuksia lisättäväksi Suomen perustuslakiin. Elokuun 14. päivänä Eläinten oikeudet perustuslakiin -aloite sai kerätyksi tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja etenee näin eduskunnan käsiteltäväksi. Aloitteen voi allekirjoittaa 27.8. saakka.

Lainsäädäntö suojaa jo nykyisellään rajoitetusti eläimiä. Eläinoikeusjuristien yhdistyksen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Birgitta Wahlberg kertoo, miksi eläinten perusoikeudet olisi kuitenkin tärkeää saada juuri perustuslakiin.

”Perustuslaki on se, jonka varaan kaikki muu lainsäädäntö rakentuu. Perusoikeuksien merkitystä voi ajatella myös sitä kautta, että mikäli ihmisten oikeudet poistettaisiin perustuslaista, niin millaisessa yhteiskunnassa eläisimme. Perusoikeudet ovat periaatteellisia, perustavanlaatuisia oikeuksia, jotka sitovat lainsäätäjiä sekä lainsäädännön tulkitsijoita ja soveltajia. Perustuslaki ohjaa ja antaa perustan toiminnallemme yhteiskuntana ja yksittäisinä kansalaisina.”

Uuden eläinlain epäonnistuminen

Julkisen vallan on turvattava eläinten perusoikeuksien toteutuminen ja kehitettävä yhteiskuntaa tavalla, joka turvaa eläinten perusoikeudet. Yritysten tulee toiminnassaan kunnioittaa eläinten perusoikeuksia.

Lainsäätämistä ohjaava ymmärrys eläinten perusoikeuksista olisi ollut hyödyllinen apu eduskunnalle, missä kipuiltiin vuosia eläinsuojelulain uudistamisen kanssa. Ja vuosien väännön jälkeen vuonna 2022 uudistettu eläinlaki on niin vesitetty kompromissi, että sen puitteissa eläinten oikeudet eivät toteudu millään järjellisesti kuvattavissa olevalla tavalla.

”Laki itse asiassa heikkeni entisestään eduskunnassa, koska eläimillä ei ole perusoikeuksia. Eduskunnan perustuslakivaliokunta rajoitti eläinsuojelutarkastuksia kodeissa, koska kotirauha on perusoikeus. Jos eläimillä olisi ollut omat perusoikeudet, niitä olisi tullut tasapainottaa ihmisten kotirauhan suojan kanssa. Nykyisellään mitään tasapainotusta ei tarvitse eikä edes voida tehdä”, toteaa Suomen eläinoikeusjuristien varapuheenjohtaja, yleisen oikeustieteen apulaisprofessori Visa Kurki Helsingin yliopistolta.

Kuva otettu Huittisissa syksyllä 2022. Joulukuussa 2022 järjestetyssä Sikala Showroom -näyttelyssä nähtiin lukuisia kuvia, joissa näkyvät ongelmat eivät rajaudu saastaisuuteen. Tässäkään kuvassa ei kuitenkaan näy mitään uuden eläinlain vastaista. Lisää näyttelystä täällä.

Vaikka eläinten oikeuksien edistäminen lainsäädännön kautta on jatkuvaa ylämäkeen kiipeämistä, on juuri lainsäädäntöön liittyvä vaikuttaminen eläinoikeuteen erikoistuneelle tohtorille, Åbo Akademin julkisoikeuden yliopistonlehtori Birgitta Wahlbergille tietenkin luonteva tapa vaikuttaa eläinten oikeuksien toteutumiseen.

”Oikeusvaltiossa kirjoitetut lait ovat se, mitä olemme pakotettuja noudattamaan. Siksi on tärkeää, että lainsäädännön aineellinen sisältö myös tosiasiallisesti suojelee eläimiä. Ja meille oikeusoppineille lainsäädäntö on yksi väline esittää eläinten oikeuksien toteutumista ja suojelun tehostumista.”

Wahlberg muistuttaa, että eläinten oikeuksista puhuttaessa puhumme myös paljon muusta. 

”Se, miten käytämme, alistamme ja väärinkäytämme eläimiä tänä päivänä linkittyy vahvasti muun muassa ilmastokriisiin, pandemioihin ja lajikatoon. Puhumattakaan kärsimyksestä, mitä aiheutamme tunteville olennoille”, Wahlberg listaa. ”Eläinten oikeuksissa ei ole tänä päivänä kyse ainoastaan eläinten oikeuksista, vaan meidän kaikkien tulevaisuudesta.”

Käytännössä keskustelu eläinten oikeuksista liittyy aina tavalla tai toisella eläinteollisuuteen ja väkevintä eläinten oikeuksien tunnistamisen vastustaminen onkin ollut tuottajien sekä tuottajia edustavien järjestöjen ja puolueiden suunnalla. Kyse on taloudellisesti isoista asioista ja se näkyy myös vuonna 2022 säädetyn uuden eläinlain lopputuloksessa.

”Olen ollut kovin pettynyt Suomen eläinlainsäädäntöön. Lainsäädäntö voi kuulostaa hyvältä, mutta kun menee yksilön tasolle ja tarkastelee pykäliä eläimen näkökulmasta, niin jäljelle jää oikeastaan vain mustetta paperilla.”

Kansalaisaloite on uudehko työväline

Tuntevat eläimet ovat yksilöitä, joita ihmisen on suojeltava heidän itsensä takia. Tuntevalla olennolla on itseisarvo. Tuntoisuudella tarkoitetaan kykyä kokea positiivisia ja negatiivisia tunteita. Tuntevien olentojen kunnioittamisella tarkoitetaan, että eläinten suojelussa eläinten itseymmärryksellä tai kognitiivisilla kyvyillä, tai tällaisten kykyjen puuttumisella, ei ole merkitystä sinänsä. 

Vuonna 2012 Suomessa tuli voimaan kansalaisaloitelaki, jonka myötä kansalaisilla on mahdollisuus saada eduskunnan käsittelyyn lakialotteita, joita ei esimerkiksi edistetä hallitusohjelman puitteissa. Edetäkseen eduskuntaan kansalaisaloitteen tulee kerätä 50 000 kansalaisen allekirjoitukset. Ensimmäisenä eduskunnan käsiteltäväksi ehti vuonna 2013 aloite turkistarhauksen kieltämisestä. 

Vaikuttaako kuva sydämestä jotenkin karummalta, kuin kuva jostain muusta irtileikatusta lihaksesta? Jostain syystä mainoksissa harvemmin oikeita sydämiä näytetään.
”Vaikka tämä tuotantoeläinten kuolema on alati läsnä, siitä puhumista vältellään. Puhe aiheesta koetaan epäkohteliaaksi, jopa syytteleväksi. Voisiko tätä vaikenemista tarkastella kollektiivisen syyllisyydentunteen kautta? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Tappamisen jälkeen elämän merkit halutaan hävittää. Kauppoihin ruhojen kappaleita ei vahingossakaan toimiteta niin, että kuluttaja voisi kohdata kuoleman kirjaimellisesti silmästä silmään.”
Lisää huomioita piilotetusta kuolemasta täällä.

Perinteisesti käytännössä ainoa keino saada lakialoite eduskunnan käsiteltäväksi on ollut edetä hallitusohjelman kautta. Kansalaisaloitteiden tuoma mahdollisuus ohittaa hallitusohjelma on herättänyt närää joissain kansanedustajissa. Ilmeisesti moni edustaja oletti vaaditun allekirjoitusten määrän olevan niin korkea, ettei aloitteita eduskuntaan olisi edennyt. Toteuma on näyttänyt toista. Se, miten eduskunta on suhtautunut vastaanottamiinsa kansalaisaloitteisiin on myös vaihdellut ja monet aloitteista on pyyhkäisty melko surutta roskakoriin. Kymmenistä eduskunnalle luovutetusta aloitteesta kenties menestyneimpänä voi pitää aloitetta tasa-arvoisesta avioliittolaista, jonka etenemistä eduskunnassa muun muassa kristillisdemokraatit olivat menestyksekkäästi estäneet. Tasa-arvoinen avioliittolaki hyväksyttiin eduskunnassa joulukuussa 2014.

”Viime vuonna kansanedustaja Mai Kivelä (vas.) teki lakialoitteen perustuslakimuutosehdotuksesta sellaisena, kun olemme sen kirjoittaneet, mutta se ei edennyt ennen vaaleja. Vaalien jälkeen kansanedustajien pöytä aina niin sanotusti tyhjennetään ja siksi katsoimme tärkeäksi tehdä tämän aloitteen.”

Wahlbergin mukaan kansalaisaloite on myös hyvä keino katsoa sitä, millaista keskustelua aiheesta käydään ja mikä on kansalaisten tahtotila.

”Tämä on työväline muiden joukossa ja tietenkin käytämme kaikkia käytettävissämme olevia työvälineitä eläinten oikeudellisen aseman parantamiseksi ja paremman yhteisen tulevaisuuden varmistamiseksi. Kansalaisaloite on keino saada lakialoite kansanedustajien pöydille ja uskon, että aloite etenee ainakin perustuslakivaliokuntaan. Mitä sen jälkeen tapahtuu on sitten toinen kysymys.”

Kursivoidut lainaukset ovat otteita Suomen eläinoikeusjuristit ry:n ehdotuksesta sisällyttää eläinten perusoikeuden Suomen perustuslakiin. Ehdotus on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.