Mielenosoittajat kokoontuivat 29. lokakuuta Nordean pääkonttorin edustalle. Mielenosoitus oli osa Defund Climate Chaos -päivää, jonka aikana mielenosoituksia järjestetään 26 maassa.

Helsingissä järjestetyn mielenosoituksen takan oli ristiriita pankin ympäristölupausten ja käytännön toimien välillä. Sen organisoi Hiilivapaa Suomi -kampanja. 

Vaikka Nordea mainostaa toimintaansa ympäristöystävällisenä ja ympärstöystävällisyydella, on se hollantilaisen BankTrack-järjestön helmikuussa julkaiseman raportin mukaan myöntänyt vuosina 2015-20 yli 12 miljardin euron edestä takuita ja lainoja fossiiliselle teollisuudelle. 

Nordean suorat omistukset fossiilialalta olivat yli kahden miljardin euron arvoiset. 

Nyt Nordea on julkistanut uudet linjauksensa fossiilisen teollisuuden rahoittamisesta. Vaikka linjauksessa on puutteita, on siinä myös paljon hyvää. Yhtiö ei muun muassa jatkossa rahoita suoraan uusia hiilikaivoksia tai hiilivoimalaitoksia, eikä yhtiöitä jotka aikovat laajentaa toimintaansa hiilen kaivamisen tai polttamisen parissa. 

Yhtiön linjauksen mukaan hiilen kaivaminen tai polttaminen ei saa muodostaa yli viittä prosenttia uusien asiakkaiden liikevaihdosta. Esimerkiksi öljynporaus arktisilla alueilla ei myöskään saa muodostaa liian isoa osaa Nordean asiakkaan liikevaihdosta. Samoin äärimmäisen saastuttava öljyn erottaminen öljyhiekasta tai poraaminen särötystekniikalla eivät saa olla liian isossa osassa asiakkaan toiminnassa.

Kriitikoiden mukaan Nordean linjauksesta löytyy kuitenkin useita porsaanreikiä. Jatkossakin Nordea voisi jatkaa öljy- ja kaasuhankkeitaan laajentavien yhtiöiden rahoittamista. Samoin öljyn poraaminen arktisilla alueilla ei tuota ongelmia asiakkuussuhteelle. Hiilen polttamiseen liittyvät rajoituksetkaan eivät estä pankkia rahoittamasta Fortumin kaltaisia toimijoita, jotka ovat panostaneet hiileen voimakkaasti.

Nordeaa moititaan myös siitä, että se ainoastaan ”kehottaa” asiakkaitaan vetäytymään saastuttavista hankkeista ja sitoutumaan Pariisin sopimuksen tavoitteisiin. Asiakkaille ei kuitenkaan aseteta vaatimuksia tämän suhteen.

Kuten Nordean kestävän rahoituksen johtaja Jacob Michaelsen totesi Bloombergille antamassaan haastattelussa, sen sijaan että yritysasiakkaita kannustetaan ”hieman vihreästä supervihreäksi”, kannustetaan asiakkaita ”likaisista ehkäpä hieman vähemmän likaisiksi, jopa pikkuisen vihreiksi”. 

Myös suorien lupausten kunnianhimoisuus kyseenalaistetaan. Nordea on luvannut vähentää laina- ja sijoitusportfolionsa päästöjä 40-50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tämä siis tarkoittaa niitä päästöjä, joiden tuottamisen rahoittamiseen Nordea osallistuu. Hiilivapaa Suomi kuitenkin huomauttaa, että yhtiö toimii pääosin markkinoilla, jossa yritykset joka tapauksessa tulevat pudottamaan päästöjään ja näin Nordean ei itsensä tarvitse hirveästi tavoitteen eteen rehkiä. Enemmänkin voisi siis tehdä.

Nordean linjaukset nähdään myös huonona varautumisena tuleviin muutoksiin ja tästäkin pankkia muistutetaan. Investoinnit ja sitoutuminen hiiliteollisuuteen tulevat todennäköisesti muodostumaan taloudelliseksi rasitteeksi ja muodostavat riskin. 

Lukuisat ympäristöjärjestöt ovat varoittaneet tästä tiukentuvien päästörajoitusten ja saastuttamisen hinnan kohoamisen tuomasta riskistä jo vuosia, ja vähitellen kuoroon on liittynyt myös monia rahoitusalan konkareita. Tätä rasitetta ja edellytettävien muutostan aikataulua kommentoi Financial Timesille Goldman Sachs -pankissa 18 vuoden ajan myös johtotehtävissä toiminut  David Blood.

”En usko, että muutoksen hakemiseen yhtiöiden kanssa olisi vuosikymmeniä aikaa, uskon että aikaa on muutamia vuosia. Jos yhtiöt eivät osoita, että ne ovat aidosti irtautumassa hiilestä tai laajenna toimintansa monimuotoisuutta ja työskentele yhteisöjen kanssa, niin sinun täytyy tehdä jotain muuta. Todennäköisestä se muun tekeminen on siirtää pääomasi toisaalle.”

Blood on perustanut yhdessä Al Goren kanssa rahoitus- ja investointipalveluita tarjoavan Generation Investment Management -yhtiön, joka kenties osaa ottaa mainitut riskit huomioon omassa toiminnassaan.

Hiilivapaa Suomi vaatii Nordealta konkreettisia toimia. Ensinnäkin pankin tulisi vetää rahoitus pois kaikista hiilihankkeista ja -yhtiöistä, uusista ja vanhoista. Vaikka Suomessa hiiliteollisuus ei suurta olekaan, on kotimainen Fortum iso tekijä yhtiön hankittua hiilivoimaa miljardien eurojen arvosta ostaessaan saksalaisen energiayhtiö Uniperin. Nordea tarjoaa Fortumille rahoituspalveluita ja on yksi yhtiön merkittävistä omistajista.

Toisekseen Nordeaa vaaditaan lopettamaan kokonaan sellaisten yhtiöiden rahoittamisen, joilla on käynnissä uusia öljy-, kaasu. Tai hiilihankkeita. Riippumatta siis siitä, onko Nordealta haettu rahoitusta juuri noihin nimenomaisiin hankkeisiin.

Kolmanneksi Nordean tulisi kokonaan luopua niistä yritysasiakkaista, jotka eivät ole toiminnassaan sitoutuneet Pariisin sopimuksen tavoitteeseen, eli ilmaston lämpiämisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen.