Kasvihuoneilmiön pääasiallinen aiheuttaja on hiilidioksidi, joka toimii kuin peittona planeettamme ilmakehässä. Hiilidioksiditasojen nousu korreloi suoraan globaaliin lämpötilan nousun kanssa. Lämpötilan nousulla puolestaan on katastrofaalisia seurauksia: aavikoituminen, merenpinnan nousu, ekosysteemien tuhoutuminen ja lopulta ruokapula.
Kansainvälisen hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n Global Warming of 1.5 ºC -erityisraportti selventää, miksi Pariisin ilmastosopimuksen tavoite, eli 1,5 asteen lämpeneminen on yläraja välttääksemme kaikkein vahingollisimmat seuraukset. Myös Suomi on sitoutunut tuohon tavoitteeseen.
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on tällä hetkellä noin 412 ppm ja tasot nousevat koko ajan kiihtyvällä tahdilla. Hiilidioksidipitoisuus on noussut 50 prosenttia pitkän ajan keskitasosta ja olemme aiheuttaneet miltei neljänneksen noususta viimeisten 20 vuoden aikana.
Tällä hetkellä ilmakehässä oleva hiilidioksidi pysyy siellä 300-1000 vuotta ja on äärimmäisen tärkeää, että rajoitamme tulevia hiilipäästöjämme. Nykyiset globaalit päästötasot ovat noin 40 gigatonnia vuodessa ja tutkijat ovat arvioineet, että pysyäksemme 67 prosentin todennäköisyydellä alle 1,5 asteen lämpenemisessä voimme tuottaa 2020 vuoden alusta laskien yhteensä vielä 340 gigatonnia hiilidioksidipäästöjä. Arviot kuitenkin vaihtelevat ja tutkimukset, jotka ottavat lukuun myös takaisinkytkentämekanismit, asettavat raja-arvot vielä alemmas.
Kaj Frankin vuonna 1952 julkaistua Teema-astia sarjaa voi hyvinkin kutsua suomalaisen teollisen muotoilun klassikoksi. Onhan kyseessä yhden maamme kautta aikain merkittävimmän muotoilijan yksi tunnetuimmista tuotteista. Moni kuluttaja järkyttyi vuonna 2016 ilmoitetusta päätöksestä siirtää myös Teema-astioiden valmistus Thaimaahan, mutta samalla mukien valmistuksesta syntyvät päästötkin siirtyivät pois Suomen virallisista päästöistä.
Tällä hetkellä maailman väkiluku on noin 7,7 miljardia. Globaalit 340 gigatonnin päästöt tarkoittavat siis 44 tonnia henkilöä kohden.
Keskimääräisen suomalaisen hiilijalanjälki on yksi maailman suurimpia. Vuosittaiset nettopäästömme olivat vuonna 2018 46,6 miljoonaa tonnia eli 8,5 tonnia per henkilö. Laskelmissa on otettu huomioon hiilinielut ja vain kotimaassa tuotetut päästöt.
Koska monet meidänkin käyttämistä hyödykkeistä on tuotettu muualla ja juuri saastuttavaa teollista tuotantoa on siirretty ulkomaille halvempien kulujen perässä, on suomalaisten todellinen hiilijalanjälki oikeasti vielä suurempi. Todellinen kulutus huomioiden suomalaisten päästöt kasvavat reiluun 13 hiiliekvivalenttiin tonniin. Tämä on Euroopan ja maailman korkeimpia arvoja.
Globaalista hiilibudjetista meidän osaltamme jäljellä oleva 44 tonnia henkilöä kohden tarkoittaa nykytahdilla alle kolmen vuoden päästöjä.
Suomen hallitus on sitoutunut 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen, muttei ole vielä selittänyt, miten se onnistuu. Mikäli oletamme päästöjen laskevan lineaarisesti eli niin että joka vuosi tehtäisiin saman verran nettovähennyksiä vuodesta 2021 alkaen, tuotamme hiilipäästöjä yhteensä vielä noin 115 tonnia per henkilö ja se on kaukana turvallisesta rajasta.
Hallituksen nykytoimilla ylitämme siis rajusti 1,5 asteen rajan tai oletamme muun maailman tuottavan huomattavasti meitä vähemmän päästöjä.
Vaatimuksemme on nettopäästöjen vuosittainen vähentäminen 20 prosentilla vuodesta 2021 alkaen. Tämä johtaa siihen, että ennen hiilineutraliuden saavuttamista tuottaisimme vielä noin 47 tonnia päästöjä henkilöä kohden. Tuolloin pysyisimme suurin piirtein Pariisin sopimuksen turvallisen rajan tuntumassa, ja pysyisimme siis lupaamassamme.
Suomella on yksi maailman suurimmista hiilijalanjäljistä henkeä kohti ja samaan aikaan olemme yksi maailman vauraimmista maista. Tämä tarkoittaa, että juuri meillä on sekä vastuu että kapasiteetti muuttaa talousjärjestelmäämme että yhteiskuntaamme. 20 prosentin vuosittaiset vähennykset eivät kuitenkaan tule olemaan helppo asia toteuttaa. Totuus on, että olemme olleet passiivisia niin pitkään, että meidän pitää tehdä nyt radikaaleja ja epämieluisia muutoksia elämäntapoihimme.
Täytyy myös huomata, ettei edellä mainituissa laskelmissa oteta huomioon menneitä hiilipäästöjä.
Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta voitaisiin sanoa, että koska kehittyvät maat ovat tuottaneet vähemmän päästöjä aikaisemmin ja niillä on vähemmän resursseja sopeutumiseen, niillä pitäisi olla oikeus tuottaa tulevaisuudessa enemmän päästöjä kuin niillä mailla, jotka ovat tuottaneet leijonaosan menneistä päästöistä. Tästä reiluuden näkökulmasta näiden saastuttamisensa jo tehneiden maiden, mukaan lukien Suomi, tulisi tuottaa suhteessa vähemmän päästöjä. Mitä tulee hiilipäästöihin, edes suuret leikkaukset eivät hyvitä menneitä virheitämme. Ne ovat kuitenkin vähintä mitä voimme tehdä välttääksemme katastrofin.
Maailma on tällä hetkellä menossa kohti vähintään kolmen asteen lämpenemistä ja sillä voi olla katastrofaalisia seurauksia.
Luotamme siihen, että hallituksemme ymmärtää tiedettä ja kuuntelee tiedeyhteisön viestiä. Vaadimme, että he nyt puolestaan kommunikoivat tuon ymmärryksen kansalaisille. Suomi voi toimia suunnannäyttäjänä ja esimerkkinä maailmassa.
Vaihtoehtona päästöjen leikkaamiselle ei ole tavallisen elämän jatkaminen vaan katastrofaalinen ilmastonmuutos, jonka vaikutukset elämiimme ovat paljon vakavammat.
Tue vaatimuksia tulemalla mukaan tapahtumiimme ja tulemalla mukaan Elokapinan toimintaan.
Nälkälakko-blogi: Ensimmäinen päivä Tämä blogi on nälkälakkolaisten itse kirjoittama päiväkirja siitä, mitä Kansalaistorilla tapahtuu ja miksi. Miksi juuri nälkälakko? Me näemme, mitä ympärillämme…
Nälkälakko-blogi: Toinen päivä Elokapinan aktiivien nälkälakko jatkuu ja ministeri vieraili heidän luonaan. Mukana myös vastaus kysymykseen ”Miksi nälkälakko?” Ensimmäinen päivä Kansalaistorilla meni todella…
Laput silmille vai yhdessä kaduille? Ilmastonmuutos on mittakaavaltaan niin valtava, että se houkuttaa yksilöä sulkemaan silmänsä. Ehkä yhdessä olisimme vahvempia senkin ongelman taklaamisessa.
