Yritysvastuu on usein vain tyhjä sana ja pelkästään markkinoiden näkymättömän käden varaan laskeminen olisi naiivia. Tarvitaan myös lakeja.
Yrityksiin kohdistuvasta sosiaalisesta paineesta puhutaan paljon. Milloin on somekohua Uberin ympärillä, milloin kansa hikeentyy Delta Airlinesin matkustajien kaltoinkohtelusta. Usein kansalaisten reaktiot jäävät substanssin tasolla melko löysäksi laajasta huomiosta huolimatta.
No, nuo mokathan ovat loppujen lopuksi mittakaavaltaan melko vaatimattomia, ehkä ei sovi odottaakaan somekohua enempää. Sama kaava kuitenkin tuppaa toistumaan suuremmankin kokoluokan tapauksissa.
Tavarataloketju Kärkkäisen Magneettimedia-lehdessä julkaistiin vuosien ajan antisemististisiä tekstejä ja salaliittoteorioita. Tavaratalon toimitusjohtaja sai julkaisutoiminnasta tuomionkin oikeudessa. Paineen kasvettua, Kärkkäinen siirsi Magneettimedian kansallissosialistisen Vastarintaliikkeen kontoille. Vastarintaliike on julkaisee myös kuvassa näkyvää Vastamedia-lehteä, joka sisältää Magneettimediassa julkaistuja artikkeleita. Ilmeisesti myös uusnatsin luottavat Voima-lehden ja Häiriköt-päämajan kykyyn tavoittaa yleisö ja siksipä liikkeen pikkunasset ovat kiikuttaneet lehtiään Voiman telineeseen luvatta. Jotenkin epäilen, että toimitusjohtaja Juha Kärkkäinen ei kanna vastuuta tästäkään möröstä, jota hän on ollut ruokkimassa.
Kotimaisista tapauksista mieleen nousee viime vuosina erinäisistä natsikytköksistä narahtanut tavarataloketju J. Kärkkäinen. Finlayson lopetti yhteistyön yrityksen kanssa, mutta siihen reaktiot oikeastaan jäivät. Finlaysonin toimitusjohtaja Kurttila kertoi maaliskuussa Grafian järjestämässä ”Jutellaan vastuullisuudesta” -tilaisuudessa olleensa vakuuttunut, että muut kotimaiset firmat seuraisivat hänen boikottipäätöstään. Yksikään ei seurannut.
Kärkkäisen liikevaihto jatkaa nousuaan, eikä boikotteja ole näkynyt. Ketju muun muassa julkaisee rasistisia artikkeleita sisältävää KauppaSuomi-ilmaisjakelulehteä ja luovutti Magneettimedia-lehtensä kansallissosialistisen Pohjoismaisen Vastarinta -liikkeen jäsenille
Kansainvälisestä esimerkistä käy Volkswagen, joka heti massiivisen päästöjen vääristelyskandaalin jälkeen nousi maailman suurimmaksi autonvalmistajaksi. Skandaalin merkitys myyntiin oli vaisu.
Mistä haluttomuus rangaista johtuu? Kuluttajatutkimuksen puolelta tiedetään, etteivät eettiset tekijät paina kovin paljon ihmisten ostopäätöksissä, etenkään monimutkaisissa ostoksissa, kuten auton hankinnassa. On myös mahdollista, että monet näistä skandaaleista ovat niin yleisiä tai toimialoilleen tyypillisiä, ettei niistä yksinkertaisesti synny stigmaa, joka mobilisoisi ihmiset.
Ihmisten huomiosta myös kilpailevat monenlaiset asiat, joten välillä suurtakin pahennusta herättäneet tapahtumat ajautuvat merkittävämpien tapausten varjoon. Näin kävi, kun VW:n skandaalia seurasi pakolaiskriisi. Yritysskandaaleilla on taipumus unohtua kansan kollektiivisesta muistista melkoisen nopeasti.
Vuosian päästörajoituksia vastustanut Volkswagen taipui lopulta painostuksen alla – tai niin kuviteltiin. Oikeasti Volkswagen ainoastaan löysi tavan huijata päästömittauksissa. Vedätyksen röyhkeys oli uskomaton, markkinoiden reaktio taas uskomattoman vaisu. Kuva on osa Greenpeacen Volkswageniin kohdistamaa kampanjaa.
Onko yrityksiin kohdistuvasta sosiaalisesta paineesta sitten mitään hyötyä? Joissakin tapauksissa firmoissa tehdään paineen alla ainakin symbolisia muutoksia. Painetta voi myös koittaa suunnata tahoihin, joiden toiminnalla on vaikutusta yrityksen toimintaan. Varmimmin pitkäaikaisia konkreettisia tuloksia saadaan lainsäädännön avulla – painetta tulee siis kohdistaa myös lainsäätäjiä kohtaan.
Kirjoittaja väitteli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa vastuuttoman yritystoiminnan muistamisesta ja jatkaa teeman tutkimista Marie Curie -stipendiaattina Lontoon Cass Business Schoolissa.
Saako natsia sanoa natsiksi? Hesarin artikkeli nosti vihdoin tavaratalojohtaja J. Kärkkäisen natsisympatiat suuren yleisön tietoisuuteen. Esimerkiksi muuan kansaedustaja syytti mediaa maalittamisesta.
Kiitos on köyhän palkka? Kulutuselektroniikkaa tuotetaan huonoissa olossa ja halvalla. Maailmassa on virhe.
Turvekampanja sai tuomion Mainonnan eettinen neuvoston huomautus turvekampanjalle ja mainostoimisto Hasan & Partnersille. Kyseessä on kuitenkin vähäpätöinen näpäytys, eikä alan itsesäätely oikein vakuuta.
Hoitajien näkymätön työ ja markkinoiden näkymätön käsi Hoiva-alan tärkeys yhteiskunnalle tuli poikkeuksellisen selväksi koronakriisin myötä. Alan kriittinen merkitys ei näy hoitajien palkoissa tai resurssoinnissa, mutta näkyy hoiva-alan…
