Kaupungin rakennusviraston hallinnoimalle töhryhankkeelle ehdotetaan ensi vuoden budjettiesityksessä puolentoista miljoonan euron määrärahaa.
Helsingin Stop töhryille –hanke on saanut vuodesta 1998 alkaen kaupungin julkisista varoista käyttöönsä graffitien ja töhryjen puhdistamiseen sekä vartiointipalveluihin yhteensä noin 6,5 miljoonaa euroa eli vajaa 40 miljoonaa markkaa.
Kaupungin rakennusviraston hallinnoimalle töhryhankkeelle ehdotetaan ensi vuoden budjettiesityksessä puolentoista miljoonan euron määrärahaa. Tämän lisäksi hanke saa rahoitusta myös Espoon kaupungilta sekä Helsingin kaupungin liikelaitoksilta, Helsingin Energialta ja liikennelaitokselta.
Rakennusviraston esityksen perusteluissa todetaan, että hankkeen tavoitteena on vähentää töhryjen määrää katukuvassa 75 prosentilla.
Stop töhryille -hankkeen huippuvuosi oli Helsingin kulttuuripääkaupunkivuonna 2000, jolloin hanke sai käyttöönsä 1,8 miljoonan euron vuosimäärärahan. Vaikka hankkeen kokonaismenot ovat vähentyneet hieman vuodesta 2000, töhryhankkeen vartiointipalveluihin käytetty rahamäärä on moninkertaistunut.
Vuosina 2000 ja 2001 vartiointiin käytettiin 300 000 euroa, mutta viime vuonna summa kaksinkertaistui 600 000 euroon. Tänä vuonna vartiointiin varattu osuus säilyi ennallaan.
Tiedot ilmenevät rakennusviraston toimitusjohtajan sekä viraston teknisen yksikön johtajan päätösluetteloista. Outoa kyllä, hkr-Tekniikan johtaja Kauko Nygrén ei kysyttäessä suostunut kertomaan näitä tietoja Voimalle.
Stop töhryille -hanke ostaa vartiointipalveluja tätä nykyä kahdelta yksityiseltä vartiointiliikkeeltä, Finnish Protection Service Oy:ltä (FPS) sekä Patronas Oy:ltä.
Töhryhankkeessa alusta asti mukana ollutta FPS-yhtiötä on etenkin hiphoppareiden ja graffitintekijöiden keskuudessa moitittu varsin kyseenalaisista toimintamuodoista ja turhasta voimankäytöstä kiinniottotilanteissa.
Asia tuli ensimmäisen kerran julkisuuteen Nelosen Rikosraportti-ohjelmassa joulukuussa 2001. Ohjelmassa haastateltu nuorimies arvosteli firman vartijoiden kovia otteita hyvin suorasukaisesti. Samassa ohjelmassa yhtiön kenttäpäällikkö totesi, että voimakeinoja joudutaan käyttämään usein. Viime vuoden syyskuussa myös Voima julkaisi töhryhanketta kriittisesti käsitelleen puheenvuorokirjoituksen.
FPS:n tilinpäätöksestä voi päätellä, että on kyse melko kannattavasta liiketoiminnasta. Graffitintekijöiden jäljittämiseen ja kiinniottamiseen erikoistuneen firman liikevaihto oli viime vuonna vajaa 900 000 euroa. Puhdasta voittoa tuli lähes 100 000 euroa, josta 32 000 euroa jaettiin osinkona osakkeenomistajille.
Yhtiön suurin osakkeenomistaja on kenttäpäällikkö Petri Lokka, joka on myös yhtiön hallituksen puheenjohtaja. Lokka sai FPS:stä osinkoa viime vuonna reilu 13 000 euroa.
Samana vuonna rakennusvirasto korotti vartiointipalveluihin käytettäviä menoja kaksi kertaa kesken vuoden. Heinäkuussa summa kaksinkertaistettiin HKR-Tekniikan johtajan päätöksellä, ja syyskuussa summaa kasvatettiin vielä 200 000 eurolla.
Viime vuonna rakennusvirasto kolminkertaisti Stop töhryille -hankkeen vartiointimenot kesken tilikauden.
Peik Johansson
