Mitä tehdä eläimille?

Salla Tuomivaaran jouluterveiset Voiman lukijoille: yhteiskunta vegaaniseksi & maassa rauha sikojen kesken.

Eläinten hyvää kohtelua kannattavat kaikki. Netissä kiertää monenlaisia adresseja, joissa vaaditaan milloin mitäkin parannuksia eläinten oloihin. Televisiossa esitetään silloin tällöin dokumentteja tehotuotantoeläinten elämästä ja kuolemasta, ja dokumenttien ansiosta kansalaiset lähettävät tuohtuneina lehtien tekstaripalstoille kommentteja, joissa vaativat asioihin muutosta. Eläinaktivistien ja eläinyksilöiden kannalta eläinten aseman parantaminen edistyy kuitenkin hitaasti tai ei ollenkaan.

Tutkija Salla Tuomivaara, 33, on toiminut eläinoikeusasioiden parissa jo 1990-luvun alkupuolelta saakka. Tuomivaara julkaisi lokakuussa kirjan Mitä tehdä eläimille?, jossa tutkija pohtii eläinsuhdettamme ja sen parantamista.

”Eläinsuhteemme suurin ongelma on siinä, että vaikka kaikki kannattavat eläinten hyvää kohtelua, ei eläimiä todellakaan kohdella hyvin. Kun eläintuotannon todellisuus on poissa kuluttajien katseilta, ei tuota vaikeuksia valita kaupassa jauhelihapakettia. Utopistisena toiveenani olisikin, että kauppoihin saataisiin tuotteiden viereen video tai kuvasto esittämään tuotteen koko elinkaari”, Tuomivaara sanoo.

”Talouden logiikka toimii kuitenkin niin, että eläintuotantotalouteen on todella haastavaa tehdä olennaisia muutoksia.”

Kolmena suurimpana eläinten kohtelun ongelmana pidetään lihateollisuutta, turkistarhausta ja eläinkokeita. Eläinaktivistit esittävät usein helppona kokonaisvaltaisena ratkaisuna ongelmiin vegaaniksi ryhtymistä.

”Loogisesti ajatellen yhteiskunnan vegaaniksi muuttaminen olisi eläinyksilöiden kannalta paras ratkaisu. Mutta jos liikutaan reaalipuolella, niin eihän tätä meidän elinaikanamme tule varmaan tapahtumaan. Toisaalta, onhan kymmenen viime vuoden aikana kasvissyönti ja keskustelu eläinten oikeuksista edistynyt huomattavasti. Kuluttajille tulisi tarjota silti entistä laajemmin eettisiä vaihtoehtoja”, Tuomivaara, vegaani itsekin, sanoo.

Suomalaiset söivät vuonna 2007 henkeä kohden keskimäärin 35 kiloa sianlihaa. 35 kiloa ei kuulosta lukuna kovinkaan suurelta. Mutta käytännössä se tarkoittaa vuodessa 17 500 000 kiloa sianlihaa. Joulu, hyvän tahdon juhla, aiheuttaa suoraan noin 300 000 sian kuoleman.

”Monet kuluttajat ovat saaneet tietoa sikojen huonoista elinoloista, ja possun tappaminenkin tuntuu ajatuksena vähän ikävältä. Siksi moni vaihtaa joulukinkun kalkkunaan, mutta todellisuudessa kalkkunoilla menee tehotuotannossa vielä huonommin kuin possuilla. Jos joulupöydässä on jostain syystä pakko olla lihaa, olisi eettisin valinta poro. Vaikka olihan juuri uutisissa, että tilojen ahtauden takia poroja kuoli teurastamon aitaukseen. Eettisesti ongelmatonta ei toki ole poronlihakaan”, Tuomivaara sanoo.

Syyskuussa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus mtt kertoi, että vain kymmenisen prosenttia turkistarhaajista on alle 35-vuotiaita. Samaan aikaan monet tarhaajat ovat jäämässä eläkkeelle, ja alalla on pulaa jatkajista.

”Tässä olisi nyt erittäin hyvä tilanne tehdä sellainen laki, että uusia turkistarhoja ei saisi enää perustaa. Silloin tarhausta ei tarvitsisi kieltää, mutta se vähitellen loppuisi joka tapauksessa”, Tuomivaara miettii.

Kotimaiset turkistuottajat ovat useaan otteeseen puolustaneet elinkeinoaan väittämällä, että jos suomalainen tarhaus lopetetaan, lisääntyy venäläinen ja kiinalainen turkistarhaus. Suomalaisten tarhaajien mielestä eläinten on parempi olla suomalaisilla tarhoilla, sillä täällä kettujen ja minkkien suojana on edes jonkinlainen eläinsuojelulaki.

”Mitkään yhteiskunnalliset uudistukset eivät tapahdu, ellei joku toteuta niitä ensin. Lapsityöläisilläkin olisi varmaan Suomessa paremmat olot kuin Aasiassa, mutta eihän kukaan ole vaatimassa niitä tänne. Toiseksi turkistuottajilla on melkoisesti tekopyhyyttä mukana tuossa väitteessä, sillä he ovat itse olleet edistämässä kiinalaista turkistuotantoa myymällä sinne siitoseläimiä”, Tuomivaara kommentoi.

Julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta on säännöllisesti nostanut esille myös lihantuotannon ilmastonmuutosta edistävän vaikutuksen. Tieteelliset tutkimukset tuntuvat olevan monelle parempi peruste vähentää lihansyöntiä kuin omaantuntoon perustuvat syyt.

”Tietyssä mielessä ilmastonmuutos on ollut eläinten kohtelun kannalta hyvä asia, sillä se on lisännyt tietoisuutta eläinperäisen ruuan ekologisesta taakasta. Eläinperäisten tuotteiden kulutus pitäisi saada jokaisen kohdalla niin alas kuin mahdollista, ja tietysti kulutus ylipäätään. Tällä hetkellä kulutus kuitenkin yhä kasvaa, sekä Suomessa että globaalisti”, Tuomivaara kertoo.

Salla Tuomivaara: Mitä tehdä eläimille? Vihreä Lanka 2008. 80 s.

Jukka Vuorio

Kommentoi Facebookissa
Graffiti HAM
Route Couture