Soldiers of Odin -katu­partiot ilmestyivät kaduille lokakuussa 2015, ensin Kemissä ja sitten laajemmin kautta valtakunnan. Rasistista ideo­logiaa ajanut, rajojen sulkemista vaatinut ja väkivallalla pelotellut porukka herätti huomiota ja symboloi 2010-­luvulla koventuneita asenteita maahanmuuttoa kohtaan. Ryhmän jäsenet esiintyivät uhkaavasti, ja sen perustaja, kansallissosialistiksi julistautunut Mika Ranta, poseerasi natsi­upseerin koppalakissa, Suomi-kone­pistooli kourassa.

Soldiers of Odin (SOO) hyväksyttiin yhdistysrekisteriin helmikuussa 2016. Kaikki eivät olleet alkuunkaan tyytyväisiä siihen, että Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) rekisteröi vihaa ja suvaitsemattomuutta edistävän porukan.

Riikka Yrttiaho päätti rekisteröidä Soldiers of Odin -tavara­merkin. Ideana oli kaupustella SOO-kangasmerkkejä, jotka haastaisivat oikean SOO:n viestin. Hieman vastoin odotuksia Yrttiaho sai Patentti- ja ­rekisterihallitukselta myönteisen päätöksen toukokuussa 2016.

”Halusimme herättää keskustelua siitä, miten voi olla mahdollista, että Suomessa tuollaisen vain ja ainoastaan puhdasta vihaa viestivän ryhmän voi saada rekisteröityä.”

Yrttiahon tavaramerkkihakemuksen mentyä läpi Soldiers of Odinin jäsenet puolestaan ilmaisivat närkästyksensä.

Vaikka aihe oli mitä vakavin, Yrttiaho näkee huumorin hyvänä välineenä aiheen ympärillä käydyssä keskustelussa.

”On aina merkityksellistä, jos pääsee herättelemään keskustelua rasismista tai rasismin normalisoitumisesta. Riippuen vähän siitä, mitä ja miten sen tekee, voi huumori avata väylän keskustelulle.”

Keskusteluahan tämä siirto nostattikin, vaikka Odinin soturien partioimiset olivat muutenkin näkyvästi esillä mediassa. Yrttiaho ja hieman samoilla linjoilla ollut Loldiers of Odin -pelleryhmä kaappasivat keskustelun Soldiers of Odinilta. Väkivallan uhalla operoiva ryhmittymä ei pystynyt vastaamaan aloitteisiin, jotka kieltäytyivät taipumasta uhoksi.

”Fasismin ja äärioikeiston vastustaminen on kaikkea muuta kuin hauskaa. Mutta ei se tarkoita sitä, etteikö välillä voisi olla myös hauskaa. Jos otetaan esimerkiksi Pride, niin sehän liittyy äärimmäisen vakavaan aiheeseen, ja koko tapahtuma on alkanut mellakasta. Ihmiset ovat olleet äärimmäisen vihaisia – minäkin olen – noiden epäkohtien takia, mutta välillä asiaa voi myös karnevalisoida ja saada siitä voimaa.”

Vastareaktiot olivat odotettuja.

”Olivat ensin hiljaa, ja sitten alkoi kuulua uhoamista ja MV-lehti kirjoitteli. Saan vieläkin asiattomia viestejä, joissa väitetään, että olisin tehnyt laittomuuksia. Eihän se pidä paikkaansa – olen tehnyt sen, mihin PRH on antanut luvan”, Yrttiaho kertoo.

Vihaisen postin vastapainoksi hän on kuitenkin saanut valtavasti positiivista palautetta. Yrttiaho kokee olevansa voiton puolella siinäkin suhteessa.

”Minulla on monella tapaa turvattu asema yhteiskunnassa, koska olen valkoihoinen. Ja onhan se hauskaa, että tällainen pieni nainen sai aikaiseksi sellaisen natsien ja rasistien itkemisen. Ikään kuin minä olisin joku uhka.”

Toukokuussa 2017 patentti- ja rekisterihallitus yllättäen perui Yrttiahon SOO-tavaramerkin. Taustalla oli Soldiers of Odin -yhdistyksen tekemä valitus. PRH hyväksyi valittajan kannan, että tavaramerkkihakemus oli tehty ”ainoastaan vilpillisessä tarkoituksessa”.

Tavaramerkin kumoaminen näyttäytyy lähinnä esimerkkinä Streisandin ilmiöstä. Ilmiöllä viitataan tapauk­siin, joissa yritys vaientaa kriittiset äänet vain vetää enemmän huomiota noihin kriittisiin ääniin.

”Tämä on sikäli hassua, että koko projektimme oli jo hiljentynyt. Myimme viime vuonna sen pari tuhatta kangas­merkkiä, mutta kyseessä oli siinä ajassa tapahtunut ilmiö, eikä sitä ollut tarkoitus jatkaa. Kun tavaramerkkipäätös kumottiin, nousi aihe jälleen esille, ja niin meidän Facebook-sivullemme tuli masinoitu hyökkäys ja kaikenlaisia kaljupäitä vittuilemaan.”

Vaikka mitään tarkkoja tavoitteita projektille ei missään vaiheessa asetettu, Yrttiaho pääsi osaltaan määrittelemään rasismi-keskustelun suuntaa ja sitä, kuinka Soldiers of Odiniin suhtaudutaan.

Kaiken jälkeen Yrttiaho on hieman tuohtunut PRH:n päätöksestä jälleen siunata äärioikeiston toiminta. Viranomaisten halu ymmärtää rasisteja ja samaisten rasistien tapa käydä keskustelua kuvastavat hyvin Suomessa vallalla olevia jännitteitä.

”Suomessa rasismin ja äärioikeiston ymmärtäminen jopa poliitikkojen taholla on huolestuttavan yleistä. Näille aatteille ei pidä antaa kasvualustaa. Äärioikeiston kanssa ei voi, eikä pidä keskustella. Suomessa on ajateltu, että jos äärioikeiston kanssa ei puhuta, se kasvaa isommaksi – ei ole tuo taktiikka näyttänyt toimivan.”

Asiallisia keskusteluja varmasti halutaan käydä, mutta se on hankalaa, jos toisten puhe on haukkumista ja uhkailua.

”Minua ärsyttää se, että käydään metakeskustelua keskustelusta. On todella etuoikeutetun ihmisen vaatimus sanoa, että ’ettekste voisi vaan keskustella’. Ei minua kiinnosta keskustella sellaisen henkilön kanssa, joka kyseenalaistaa minun ja kaverieni ihmisoikeudet.”

Yrttiaho ei aio itse jatkaa keskustelua kangasmerkein. Epäilemättä keskustelu kuitenkin tulee jatkumaan – varmasti myös spektaakkelin keinoin.