Veikkauksen rahapeleihin kuuluvat markettien auloista tutut peliautomaatit, lotto, kasinot peleineen, raaputusarvat, lukemattomat nettipelit ja ravien totoaminen. Nämä ovat viihdettä ja unelmien ostamista, kansanterveyden ja kulttuurin rahoittamista, tulonsiirtoja matala- ja keskituloisilta varakkaille ja riippuvuuden ylläpitoa, jota voi verrata huumeiden myymiseen narkomaaneille. Rahapelien merkitys riippuukin siitä, kenen vinkkelistä asiaa tarkastelee.

Suomessa valtio on koettu toimijaksi, joka kantaa huolta pelaajien oikeuksien toteutumisesta ja vastuuta pelaamisen tuottamien haittojen hoitamisesta. Valtio hallinnoi tätä rahapelimonopolia Veikkauksen kautta. Veikkauksen asemaan liittyvä rahapelien järjestäjän ja samalla rahapelaamisen haittojen ehkäisijän roolit ovat kuitenkin ristiriidassa.

Yliopistotutkija Janne Nikkinen Helsingin yliopistosta on perehtynyt rahapelien tuottamiin riippuvuuksiin. Hän myös kertoo siitä, kuinka valtion pelimonopoli sai Suomessa alkunsa lähes sattuman kautta.

”1920- ja 30-luvuilla meillä oli runsaasti saksalaisia rahapeliautomaatteja kahviloissa ja ravintoloissa. Sitten natsipuolue kielsi raha-automaatit Saksassa ja täällä olleet automaatit jäivät ilman omistajia. Käsillä oli outo tilanne: paljon automaatteja, joita kukaan ei huoltanut tai tyhjentänyt. Silloin Arvo Ylppö keksi, että meillä on järjestöjä, jotka tarvitsevat rahaa, ja niistä automaateista sitä rahaa saa.”

Loppu on niin sanotusti historiaa.

Talo voittaa aina

Arvo Ylpön aikojen jälkeen niin yhteiskunta kuin pelitkin ovat muuttuneet. Raha-automaattien rinnalle on tullut muun muassa kasinoita, ravit sekä Toto ja lukemattomia nettipelejä. Lottoa kokeilee vuosittain yli 60 prosenttia kansasta. Myös rahapeliautomaatit ovat muuttuneet. Vaikka markettien auloissa ja baarien seinustoilla tutuksi tulleet koneet voivat vaikuttaa harmittomilta, ne ovat rahapeliongelman ytimessä. Perinteisesti koneilta tarjotut pelit ovat siirtyneet myös nettiin.

”Ammattilaiset ovat hioneet pelit koukuttaviksi. Pelin rytmi on nopea ja siinä saadaan eniten dopamiinia liikkeelle. Nopeutta tarvitaan, jotta ihminen ei ajattelisi, laskisi rahojaan eikä keskeyttäisi pelaamista.”

Veikkaukselle automaatit ovatkin olleet vuosia rahasampo, ja ennen koronaa ne ovat tuoneet noin puolet sen tuotoista. Tutkimusten mukaan peliongelmista ylivoimaisesti suurin siivu liittyy raha-automaatteihin, eikä kyseessä ole marginaalinen ilmiö.

”Suomen luvut ovat todella hurjia ja tutkimusten mukaan 30 prosenttia aikuisväestöstä pelaa automaateilla. Ruotsissa automaateilla pelaa kaksi prosenttia, Englannissa noin kolme ja Puolassa neljä prosenttia aikuisväestöstä. Ero on järkyttävä, ja seurausta siitä, että meillä automaatit ovat olleet läsnä kaikkialla.”

Rahapelaamisen ongelmia ruokkivat myös pikavipit ja -lainat, joita voi tarvittaessa nostaa nostamatta takamustaan pelin ääreltä.

”Sekin nuori mies, joka Hesarin mukaan otti kännykällä 2000 euron pikavipin ja pelasi sen bussissa matkalla töihin. Ennen ei ollut mahdollista pelata taloa poistumatta talosta, mutta nykyään sekin onnistuu.”

Nopeita vippejä ja lainoja tarjoavien yhtiöiden vastuuseen on kuitenkin herätty.

”Bank Norwegianilla oli Suomessa tovi sitten 160 miljoonaa euroa lainoja, joita myöntäessä on tiedetty, että pian ne myydään perintätoimistoille. Finanssivalvontakin totesi, että tämä ei ole vastuullista luotonantoa.”

Kuka saa ja kenelle annetaan

Veikkauksen tuotoista on viime vuosikymmeninä kanavoitu vuosittain noin miljardi euroa taiteen, tieteen ja järjestöjen rahoittamiseen. Tarkkaa tietoa siitä, keneltä rahat ovat peräisin ei ole, mutta jotain sentään tiedetään.

”Veikkauksen oman tutkimuksen mukaan seitsemän prosenttia pelaajista tuottaa 50 prosenttia tuotoista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimuksen mukaan tuon 50 prosenttia tuotoista tuo vain 2,5 prosenttia pelaajista. Joka tapauksessa se on hirvittävän keskittynyttä”, Nikkinen toteaa ja muistuttaa, että usein pelaajat ovat pienituloisia, pitkäaikaissairaita ja työttömiä. 

”Ja onhan se hullua, että ensin peliriippuvaisen taskusta otetaan rahat, ja sitten niillä rahoilla tuetaan hänen kuntouttamistaan.”

Nikkinen muistuttaa saaneensa itsekin osansa Veikkauksen tuotoista.

”Sitä voi selitellä itselleen, että hyvä kun Suomen Akatemia saa sen siivunsa ja sitä kautta tutkijat omansa. Mutta miksi alkujaankaan on rakennettu tämmöinen apparaatti? Sanotaan, että paljon tärkeää jäisi tekemättä ilman Veikkauksen tukea, mutta onhan meillä jo nyt tärkeänä pidetyille asioille muutkin rahoituskanavat ja -mekanismit.”

Veikkaus on myös merkittävä mainostaja ja sen mainoseuroilla rahoitetaan median toimintaa. On kuitenkin vaikeaa selvittää, vaikuttavatko nämä mainoseurot uhkapeleistä käytyyn keskusteluun mediassa ja jos vaikuttavat, niin miten. Tämän mahdollisen eturistiriidan vuoksi rahapelien mainostaminen kiellettiin Italian mediassa. 

”Siellä monet media- ja rahapelitutkijat olivat huomanneet, ettei mediaan saanut läpi kriittisiä juttuja rahapeleistä. Suomessa asiaa ei ole tutkittu.”

Unelmatehdas tuottaa itsetuhoisuutta

”Peliongelmaiset itse usein kertovat aloittaneensa pelaamisen, koska se toi toivoa paremmasta. Veikkauskin mainostaa, että kaikilla on oikeus unelmoida.”

Unelmien hinta voi kuitenkin olla korkea. Nikkisen yhdessä Virve Marionneaun kanssa Frontiers in Psychiatry -julkaisuun kirjoittama artikkeli hahmottaa rahapelien ja itsemurhien yhteyksiä.

”Löysimme ulkomailta kymmeniä tutkimuksia aiheesta ja todistuspohja kasvaa. Esimerkiksi Hongkongissa 20 prosenttia itsemurhan tehneistä pystyttiin yhdistämään uhkapeleihin ja monet uhreista olivat pahasti velkaantuneita. Britanniassa yleinen syyttäjä alkaa tutkia peliyhtiöiden vastuuta itsemurhiin.”

Suomessa THL ja Poliisiammattikorkeakoulu tutkivat parhaillaan itsemurhien ja peliongelmien yhteyksiä poliisirekisterien avulla. Nikkisen mukaan meillä kuolinsyyntutkijan suppeammassa selvityksessä ei kuitenkaan arvioida tämän kaltaisia tekijöitä, joten rekistereistä ei välttämättä paljoa selviä.

”Australiassa Melbournen yliopiston tutkimuksen mukaan diagnosoiduista peliriippuvaisista 20 prosenttia yrittää jossain vaiheessa elämäänsä itsemurhaa. Ruotsissa puolestaan käytiin viranomaisrekistereitä läpi ja niiden mukaan peliriippuvuus nostaa kuolintodennäköisyyden 15-kertaiseksi keskimääräiseen väestöön verrattuna. Se on melkoista, kun usein kauhistellaan vaikka siitä, että vähän liian rasvaista ruokaa syömällä riski on noin 1,5-kertainen.

Valtiolle suppeampi rooli?

Pelejä pelataan jatkossakin, mutta Nikkisen mielestä yksityiset yritykset voisivat järjestää pelit ja valtio voisi keskittyä sääntelyyn, valvomiseen ja verottamiseen. Tehtävien välinen ristiriita katoaisi. Nikkisen mukaan valtion osallistuminen pelien järjestämiseen johtaa usein siihen, että ongelmien ennakoivan ehkäisyn sijaan tarjotaan lähinnä jälkikäteistä hoitoa. 

”Vaihtoehtojen eroja voisi hahmottaa niin, että yhdessä mallissa kielekkeen reunalle on laitettu puomi ja kyltti, että äläpä putoa. Toisessa mallissa ajetaan ambulanssi sinne pohjalle ja todetaan, että nyt sä putosit.”