Teksti Häirikkö

Katutaiteilija Sampsa sai terrorististatuksen Egyptissä, vaikkei edes käynyt maassa.

Maaliskuun yhdeksäntenä Egyptin televisiossa Sampsaa, suomalaista taiteilijaa syytettiin Muslimiveljeskunnan terroristiksi. Sampsa ei ollut yksin syytettynä – hänen kokoon haalima kansainvälinen taiteilijaporukka leimattiin kokonaisuudessaan Muslimiveljeskunnan äänitorveksi. Muslimiveljeskunta on määritelty Egyptissä terroristijärjestöksi, ja sen jäseniksi syytettyjä on tuomittu kuolemaan näytösoikeudenkäynneissä. Taiteilijoita kohtaan esitetyt syytökset eivät ole mitenkään kevyitä.

Syytösten takana ovat teokset, jotka kritisoivat Abdel Fattah el-Sisiä. El-Sisi pyrkii Egyptin presidentiksi – ja on ennakkosuosikki – toukokuun lopussa järjestettävissä vaaleissa. Teokset ovat osa #sisiwarcrimes-kampanjaa, jonka siemen kylvettiin Helsingissä viime kesänä, kun Sampsa tapasi egyptiläisen katutaiteilija Ganzeerin. Tuolloin Ganzeer asui Helsingissä HIAPin taiteilijaresidenssissä. Katutaiteilijat pohtivat, kuinka hyödyntää taidetta työkaluna – voiko sillä oikeasti auttaa vallankumousta tai yleensäkään saada aikaiseksi muutosta politiikassa ja yhteiskunnassa.

Yhteiseksi kohteeksi kritiikille löytyi kenraali el-Sisi, joka Sampsan mukaan muun muassa ”tapatti viime vuonna joukoittain ihmisiä Rabaa al-Adawiya -aukiolla ja on nyt kävelemässä suoraan presidentin kansliaan”.

Aukiolla poliisi käytti rynnäkössä rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan kyynelkaasua, kumi- ja tavallisia luoteja, puskutraktoreita sekä sotilasajoneuvoja. Pienimmät arviot kuolonuhreista ovat sadoissa, suurimmat tuhansissa.

Sampsa tuli tutuksi suuremmalle yleisölle Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloitteen alullepanijana. Monet ovat toki sitä mieltä, että tekijänoikeuksista puhuminen on pahasta, mutta tekijänoikeuslain kritisoiminen ei kuitenkaan riitä terroristisyytösten saamiseen.

Sampsan ensimmäinen #sisiwarcrimes-teoksen hahmo on lainattu Youtubessa levinneestä videosta, jossa sotilaat ampuvat lähietäisyydeltä mielenosoittajan, jonka kädet ovat ilmassa ja joka näyttää sotilaille rauhanmerkkiä. Kuva: Anni Maarit.

Ganzeer on noussut maailman maineeseen maalaamalla ja liisteröimällä kotimaansa valtaapitäviä kritisoivia teoksiaan Kairon katukuvaan Arabikevään kuohunnan keskellä ja sen jälkeenkin. Arabikevään vallankumousaallon saavutettua Egyptin, aiemmin graafikkona työskennelleen Ganzeerin arvot menivät uusiksi:

”Vallankumouksen myötä maailmani muuttui mustavalkoiseksi: graafinen suunnittelu menetti merkityksensä. Haluan käyttää loppuelämäni tehden jotain, jolla on merkitystä”, Ganzeer kertoi Voimalle antamassaan haastattelussa viime kesänä.

Lue lisää Ganzeerin teoksesta Tankki täynnä toivoa -artikkelista.

Ganzeerin kohteena oli aluksi presidentti Mubarakin hallitus, sitten Mubarakin väistyttyä valtaan noussut Muslimiveljeskunta. Muslimiveljeskunnan tultua kammetuksi vallasta kohdisti Ganzeer kritiikkinsä seuraavaan vallankahvaan pyrkivään, kenraali el-Sisiin.

Vaikka hänen teokset olivat alusta alkaen kriittisiä valtaa pitäviä kohtaan ei Ganzeer, oikealta nimeltään Mohamed Fahmy, kokenut tarvetta salailla identiteettiään.

”Hallituksella taitaa olla käsissään suurempia ongelmia, ei heillä riitä energiaa katutaiteilijoiden jahtaamiseen. Taide on usein rauhanomaisin tapa protestoida”, Ganzeer rauhoitteli vielä vuosi sitten.

Nyt jokin on muuttunut.

Ganzeerin teoksesta Army Above All nähtiin versio myös Helsingissä järjestetyssä Back to (the) Square 1 –näyttelyssä. Kuva: Abdelrahman Zin Eldin.

Sampan ja Ganzeerin juonimiset johtivat kansainväliseen kampanjaan. Mukaan lähtivät nopeasti Molly Crabapple Yhdysvalloista, Levalet Ranskasta, El Seed Tunisiasta, Dot Dot Dot Norjasta sekä Captain Borderline Saksasta.

Osallistujien mukana tuli myös mediahuomiota. Taiteilijoita haastateltiin ja kampanjasta kirjoittivat muun muassa The Guardian, VICE ja Huffington Post.

Ja sen jälkeen räjähti.

The Guardianin artikkelin ilmestyttyä egyptiläisessä Al Raees Wel Nas (”Presidentti ja kansa”) -televisio-ohjelmassa toimittaja Osama Kamal uutisoi #sisiwarcrimes-kampanjan takana olevien taiteilijoiden, mukana myös Sampsa, olevan Muslimiveljeskunnan maksamia terroristeja. Ohjelma lähetettiin Al Kahera Wel Nas -televisiokanavalla, jonka omistaa mainos- ja mediamoguli Tarek Nour, joka keräsi massiivisen omaisuutensa Arabikevään hulinoissa syrjäytetyn presidentti Mubarakin hallinnon valtakaudella.

Tästä voivat arabiantaitoiset kuunnella syytteet.

Terrorististatuksesta voisi tietenkin olla ylpeä, mikäli kyseessä ei olisi oikeasti vaarallinen tilanne. Ulkomaalaiset taiteilijat ovat turvassa, mutta egyptiläinen Ganzeer katosi maan alle välittömästi.

Viikko televisioidun terrorismisyytöksen jälkeen Ganzeer kuitenkin julkaisi kotisivullaan vastineen syytöksille.

”Kaikki mitä Tarek Nourin kanavalla sanotaan on voimakkaasti Sisiä tukevaa. Sisi on virastaan näennäisesti eronnut puolustusministeri ja entinen armeijan tiedustelupalvelun varajohtaja, joka parhaillaan pyrkii presidentin virkaan. On ilmiselvää, että herra Sisi ei ole muuta kuin jatke Mubarakin hallinnolle”, Ganzeer kirjoittaa.

”Näin ollen ei ole ollenkaan yllättävää, että taiteilijat, jotka ovat osallistuneet Egyptin vallankumoukseen ja jotka ovat kriittisiä Sisiä kohtaa eivät nauti Osama Kamalin kaltaisten suosiosta.”

Tämä hallinnon epäsuosiossa oleminen ei Ganzeeria yllätä tai häiritse. Muslimiveljeskuntaan linkittäminen ja terroristiksi syyttäminen sen sijaan häiritsevät. Se syytös on hengenvaarallinen.

#sisiwarcrimesin lähtölaukaus kajahti New Yorkissa ja Pariisissa.

Samaan aikaan kuin Ganzeer lymyili maan alla, Sampsa pohti Helsingissä seuraavaa siirtoaan. On helppo tehdä radikaalia taidetta turvallisessa ympäristössä. Miten syytöksiin tulisi reagoida, mikäli samalla saattaa aiheuttaa lisää harmeja kaverille, joka on piilottelee viranomaisia?

Pitäisikö Sampsan pyrkiä oikeusteitse vaatimaan toimittaja Osama Kamalia ja televisiokanavan omistavaa Tarek Nouria joko esittämään todisteita väitteilleen tai sitten esittämään julkinen pahoittelu perättömistä syytteistä? Auttaisiko tämä Ganzeeria vai altistaisiko entistä suuremmalle vaaralle ja olisiko niillä pahoitteluilla mitään arvoa, mikäli Ganzeer niiden siivittämänä katoaisi jonnekin vankityrmän pohjalle?

Norjalaisen Dot Dot Dotin #sisiwarcrimes-teos.

Ganzeerin on tarkoitus palata Helsinkiin ensi kesänä. Nyt jää nähtäväksi, pääseekö hän Helsinkiin tai yleensäkään poistumaan Egyptistä.

Kiinnostuksella voimme myös seurata, mitä HIAP – Helsinki International Artist Programme tekee edesauttaakseen residenssitaiteilijansa sanan- ja liikkumisen vapautta. Kiinnostavaa on myös, mitä kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen tekee, jotta Suomeen kutsuttu taiteilija myös pääsee perille.