Alustataloutta on hehkutettu monesta suunnasta ihmeellisenä ja uutena tapana toimia. Sellaisena, joka peräti mullistaa työmarkkinat. Mullistukset, disruptiot ja sen sellaiset ovat usein synnyttäneet kovaa kuhinaa ja näin on käynyt myös alustatalouden kohdalla. Tämän löyhän ja melko hähmäisen kattokäsitteen alla toimivat yhtiöt ovat keränneet käsittämättömiä potteja rahoituskierroksilla ja listautumisien yhteydessä. Nyt kuitenkin näyttää entistä vahvemmin siltä, että alustatalous ei olekaan sellainen maaginen ihme, kuin minä se on meille myyty.

Mikä sitten mättää? Ensinnäkin yhä laajemmin on havahduttu huomaamaan, että näiden yritysten dynaaminen ja joustava toiminta perustuu siihen, että ne konkreettisen työn tekevät, no, työntekijät ovat se dynaaminen ja joustava osa yhtälöä. Joustavuus on tietenkin monella tavalla hyvä ja jopa toivottava ominaisuus ihmisolennossa sekä hänen rakennelmissaan. On kuitenkin ongelma, jos se joustaja ei saa kompensaatiota joustamisestaan. Esimerkiksi pizzataxi-konseptin uusiksi miettineet, ja näppärät sovellukset koodanneet Wolt ja Foodora pitävät niitä varsinaisia ruoka-annoksia asiakkaille kuskaavia tyyppejä, ei suinkaan työntekijöinään, vaan ”yhteistyökumppaneinaan”.

Tuo ”yhteistyökumppani” on muuten huikea eufenismi.

Syksyllä 2020 työ- ja elinkeinoministeriän alainen työneuvosto ottikin kantaa näiden yhtiöiden puolesta työt tekevien asemaan ja totesi, että kyllä nämä lähetit ovat ihan työntekijöitä.

”Yhtiöt ovat pitäneet ruokalähettejä itsenäisinä yrittäjinä, joiden tekemään työhön ei sovelleta työlainsäädäntöä. Työneuvosto puolestaan katsoi, että työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät ruokalähettien työssä. Työneuvosto äänesti ratkaisusta työnantajapuolen jättäessä eriävän mielipiteensä.”

Tämä lähettien määritteleminen työntekijöiksi toisi sitten heidän työpanoksestaan hyötyville yhtiöille erilaisia velvoitteita ja myöskin kuluja. Työntekijäksi määrittyminen tietenkin toisi työntekijöille turvaa, mutta siis maksaisi firmalle. Ei ole täysin yllättävää, että Wolt on nyt todennut työneuvostolle että haistakaatten kukkanen. Kauppalehden jutussa yhtiön edustaja kertoo, ettei ”lähettejä ei voi pakottaa työsuhteeseen”.

Yhtiön mukaan hyvä tapa ratkaista tämä ikävä ongelma olisi muuttaa lakia. Mikäli tavan kansalainen esittäisi tämmöistä vaikkapas poliisille tahi tuomioistuimelle, niin hänelle epäilemättä naurettaisiin ja mielipide jätettäisiin huomioimatta. Satojen miljoonien ”sotakassan” päällä istuvalla yhtiöllä on kuitenkin näemmä enemmän mahdollisuuksia viis veisata viranomaisten lausunnoista.

Wolt on jopa teettänyt Taloustutkimuksella kyselyn, jossa kyseltiin yhtiön työntekijöiltä, että mitäs mieltä olette hommista. On helppo yhtyä SAK:n lakimiehen, Paula Ilveskiven arvioon Woltin kyselystä.

”Woltin teettämä kaupallinen toimeksiantokysely on todistusvoimaltaan olematon. Itse laadittujen kysymysten perusteella ei voi tehdä sitä johtopäätöstä, että vastaajat valitsisivat yksinyrittäjyyden palkkatyön sijaan. Kysyttiinkö vastaajilta esimerkiksi, haluaisivatko he palkallisen kesäloman tai sairausajan palkan? Tuskinpa.”

Eikä tässä keskustelussa ole tietenkään kyse pelkästään kesälomista tai sairaspäivistä. Samoin asiaan liittyy työntekijöiden irtisanomissuojan ja työterveyshuollon kaltaiset hommelit, vakuutukset, eläkkeet sun muut. Vaikka alustatalouden sydämessä olevat alustat, eli nokkelasti ja taiten koodatut sovellukset mahdollistavat monenlaisen optimoinnin ja tyhjäkäynnin hyödyntämisen, niin kerta toisensa jälkeen yhtiöt näyttävät kriisiytyvän siinä kohdassa, kun työn tekemiselle haluttaisiin reilut ehdot ja reilu korvaus.

Mutta eivät alustatalousyhtiöiden ongelmat rajaudu siihen, että yhteiskunnat ovat heränneet kyselemään työntekijöiden oikeuksien perään. Myös rahoittajat ovat alkaneet suhtautua näihin hieman varovaisemmin. Yhtenä syynä on juuri se, että riski työntekijöiden oikeuksien toteutumisesta maalaa synkkiä pilviä pöhinän päälle.

Aiheeseen perehtynyt tohtori Maija Mattila Kalevi Sorsa -säätiöstä kirjoitti aiheesta Voima-lehden Visionääriseen talousliitteeseen.

”Ruokalähettiyhtiö Deliveroon listautumisesta Lontoon pörssiin maaliskuun lopulla odotettiin yhtä vuosikymmenen suurimmista listauksista. Sen piti kerätä jopa 10 miljardia euroa, mutta potti jäi lopulta 1,5 miljardiin. Muutama suuri sijoitusyhtiö ilmoitti ennen Deliveroon listautumista, etteivät ne osallistu sen antiin. Keskeisenä syynä oli Deliveroon liiketoimintamalli, jossa ruokalähetit ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia vailla minimipalkkaa ja työntekijän sosiaaliturvaa.

Deliveroon pörssifloppi tapahtui vain muutama viikko sen jälkeen, kun Uber hävisi oikeusjutun Britannian korkeimmassa oikeudessa. Ratkaisu oli päätepiste vuosia eri oikeusasteissa jatkuneelle kiistalle Uberin kuljettajien työntekijästatuksesta. Päätöksen seurauksena Uber luokitteli kaikki kuljettajansa Britanniassa työntekijöiksi.”

Sijoittajien ohella myös rakenteista on kuulunut kummia. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n on pitkään vaatinut kasvun ja dynaamisuuden nimissä muun muassa sääntelyn ja normien purkamista. Jo pari vuotta sitten järjestö kuitenkin linjasi raportissaan, että nyt olisi tarvis ajaa työehtosopimusten tarjoamia etuja ja suojaa useammille palkkatyöläisille. Edelleen raportissa OECD vaatii valtioita estämään työntekijöiden keinotekoisen muuttamisen itsensä työllistäjiksi, joilla ei ole samaa työlainsäädännön ja sosiaalivakuutusten tarjoamaa turvaa kuin palkkatyöläisillä.

Eikä kyse ole myöskään pelkästään rahoillaan pelaavista pääomamarkkinoista ja OECD:n kaltaisista jättilaisistä. Myös sen asiakkaalle päätyvän ruuan tekevät ravintolat ovat huomanneet, että kasvanut myynti ei välttämättä ola hyvä asia, mikäli välittäjänä toimiva yhtiö nappaa kaiken katteen itselleen. MTV:n selvityksen mukaan ravintolan ja asiakkaan välissä olevat Wolt ja Foodora ottavat itselleen jopa 30 prosentin siivun, joka on ”vakiintunut kansainväliseksi standardiksi”. Ei ole erityisen yllättävää, että monet ravintolat ovatkin alkaneet katsoa vaihtoehtojen perään. Ruokalähettifirmoille epäilemättä riittää jatkossakin välitettävää, mutta tietenkin tieto katteiden katoamisesta saattaa vaikuttaa näkymiin. Tähän kohtaan voisi laittaa viittauksen lypsävästä lehmästä ja sen näännyttämisestä hengiltä.

Suomen ruokalähettibisneksen melko hyvin Woltin kanssa jakava Foodora ei ole toistaiseksi ottanut kantaa työneuvoston lausuntoon. Yhtiö on sikäli kiusallisessa tilanteessa, että työt tekevien oikeuksien huomioiminen mitä suurimmalla todennäköisyydellä ei tee hyvää yhtiön kannattavuudelle, mutta eipä työntekijöiden kyykyttäminenkään välttämättä ole varsinaisesti hyvää mainosta firmalle.

Tapahtunee valossa voi melko turvallisin mielin todeta, että alustatalous ei ole onnistunut lunastamaan ihan niitä kaikkia lupauksia, joita siihen on ladattu.