Elokuussa Ylivieskan Soldiers of Odin pyysi Tomi Rajalaa lisäämään logoonsa paikkakunnan nimen. Rajala mietti asiaa kauan, enimmäkseen ihmetellen miksi he kysyivät tätä juuri häneltä: hän oli mediassakin ilmaissut kantansa järjestön toiminnasta ja 15 000 asukkaan kaupungissa tämän luulisi oleva täysin yleistä tietoa.

”Suunnittelin ensin, että kieltäydyn kohteliaasti, mutta jotenkin siinä sitten miettiessä vahvistui tunne siitä, että jälkeenpäin olisi jäänyt kaivelemaan. Ettei tämmöistä mahdollisuutta tule toiste. Että pääsisi näpäyttämään.”

Hän lähetti tilaajalle logosta suunnittelemansa version.

Rajala istuu ylivieskalaisen Ravintola 77:n sohvalla ja katsoo ikkunasta avautuvaa aukiota.

”Tuosta oikeastaan tää lähti. Miksi me ollaan nyt täällä.”

Rajalan suunniteltua logon S.O.O.:n paikallisosastolle tuli Taiteiden yö ja Rajala maalasi paikalliseen alikulkutunneliin Peace-graffitin kaupungin tilauksesta.

”Sitä tehtiin keskipäivästä iltakuuteen. Sitten soitettiin tässä aukiolla musiikkia, oli kaikenlaista bändiä ja katuruokaa, kunnon block party -meininki.”

Kun Rajala oli kavereineen purkamassa tapahtumaa torilla, paikalle saapui kaksi epäilyttävää henkilöä huutelemaan ja pyytämään juttusille.

”Sanoin etten nyt ehdi, kun pitää tässä rehkiä. Vastasivat, että sen jälkeen sitten. Sanoin, että pitää mennä nukkumaan, pitkä päivä takana. Kuului vaan vastaus, että voivat tulla mun kanssani nukkumaan. Vähän jo mietin, että mitähän tästäkin nyt tulee.”

Hetken päästä aukion kulmalle ilmestyi auto, jonka kuljettaja jäi seuraamaan tapahtumia.

”Oli sen verran kuumottavaa, että tulin tähän ravintolaan ja täällä ollessani sain puhelun aukiolta. Sinne oli kurvannut pakettiauto, josta oli astunut iso kaveri kyselemään minun perääni. Siinä vaiheessa soitin hätäkeskukseen. Selitin tilanteen – mitään rikostahan ei suoranaisesti ollut tapahtunut – ja poliisit sitten saattoivat mut kotiin.”

Aamulla Rajala sai tekstiviestin kaupungin kulttuurijohtaja Katriina Leppäseltä. Alikulkutunnelissa kaikki ei ollut niin kuin pitäisi, graffiti oli maalattu kauttaaltaan piiloon harmaalla.

”Siinä kohtaa mä soitin Hendelle ja kysyin että mitäs nyt tehdään.”

Pete Nieminen, eli Hende, tunnetaan graffititaiteilijana, joka ei arkaile ottaa teoksissaan kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Pian Hende istui junassa Ylivieskaan.

Ylivieskan tapahtumat muistuttivat Hendeä viime tammikuun tapahtumista. Alkuvuodesta Vantaalla paljastui, että Vantaan Urheiluyhtiöiden johtajat olivat vuosia käyttäneet junioriurheilun rahoja omiin juhlimisiinsa. Hende kommentoi asiaa kollegansa kanssa, maalaamalla Myyrmäen luvalliselle graffitiseinälle vedokset edellä mainittujen johtajien nyrpeistä kasvoista ja tekstin ”Hävetkää”. Seuraavana päivänä kaupungin työntekijät olivat käyneet maalamassa teoksen yli.

Vantaan Hävetkää-teoksen peittely sai huomiota mediassa ja lopulta Vantaan taidemuseo Artsi otti restauroidun teoksen kokoelmiinsa.

Tässä Hende ja Deos maalaavat Hävetkää-teosta uusiksi pyyhittyään päältä harmaan maalin, joka ei ollut kylmän kosteassa kelissä kuivunut kunnolla. Lisää tapauksesta täällä.

Ylivieskassa Hende maalasi yhdessä alkuperäisten tekijöiden kanssa saman Peace-teoksen uudestaan alikulkutunneliin. Nyt  tunnelista on restauroitu entistä ehommaksi ja lopputulos tyydyttää osallisia sekä ohikulkijoita.

”Aivan ihmeellistä. Nyt on pojat tehneet hyvää työtä!”, sanoo paikalle ihastelemaan pysähtynyt paikallinen mies, Veikko.

Veikko pyöräilee tunnelin läpi usein ja toivoo, että näiden teosten annettaisiin olla rauhassa. Aika näyttää, saako Veikko toivomansa.

Lari-Santeri Paavola, Tomi Rajala, Hende ja Jere Nisula työn touhussa.

Kulunut vuosi on ollut Ylivieskassa tapahtumarikas ja pelon ilmapiiriä on ruokittu antaumuksella.

”Syksyllä Raudaskylän opisto koulutti turvapaikanhakijalapsia. Paikalle saapuneet paikalliset äijät olivat umpipäissään täyttäneet olutpullot bensiinillä ja sytyttäneet pullon suusta sisään tungetut sukat. Onneksi he eivät saaneet mitään isompaa syttymään. Lehtitalon portaille puolestaan on viety mädäntyneitä sianpäitä. Yksi toimittaja sai sellaisen postissa kotiin toimitettuna”, Rajala kertoo.

Sianpäiden lähettäjiä ei ole saatu kiinni.

”Joulun aikaan taas levisi uutinen, että kaksi tummaihoista miestä oli raiskannut nuoren naisen. Kun kaikki olivat kuulleet – väitetystä – raiskauksesta, oli kaivettu pesismailat ja haulikot valmiiksi. Parin päivän päästä uutinen korjattiin, tutkinnassa juttu oli paljastanut tekaistuksi.”

”Turvapaikanhakijat on täällä tosi kuuma peruna, vaikka Ylivieskaan mahtuu kaikki.”

Rajala on Ylivieskassa graffitien ja mielipiteidensä vuoksi tunnettu henkilö ja hänet tunnetaan kaupungilla, tunnelimaalauksen jälkeen on sadellut kehuja. Iltaisin tai öisin hän kuitenkin välttää liikkumista yksin.

”Olen jälkeenpäin miettinyt, että olisin päässyt helpommalla jos en olisi tehnyt sitä pilaversiota Soldiers of Odinin -logosta. Mutta ei tässä ole kyse siitä, että pitää päästä helpolla. Aina välillä täytyy muistuttaa ihmisiä siitä, ettei kukaan makaa kenenkään maihinnoususaappaan alla.”