Jeesus ja Sote, mikä näitä yhdistää? Molempia odotetaan kuin kuuta nousevaa ja molemmat tuovat muassaan varhan tuhon.

Monet Herran nuhteessa elävät odottavat intopinkeinä Jeesuksen toista tulemista. Raamatun mukaan tätä tulemista seuraa Harmageddon, eli lopullinen taistelu vanhan vihtahousun joukkojen ja Jessen sekä Jumalan valtakunnan välillä. Luvassa on sotkuinen sekamelska ja varmaan on ainoastaan maailmaloppu.

Tässä visiossa on yllättävän paljon yhtymäkohtia sote-uudistukseen.

Sotea, eli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistusta on ollut hämmentävää seurattavaa jo vuosien ajan. Hallitus toisensa perään yrittää ajaa omaa käärmettään pyssyyn ja toistuvasti perustuslaki ja/tai oppositio asettuu poikkiteloin kulloisenkin uudistuksen eteen. Halusimme tuoda aiheen ympärillä käytyyn keskusteluun oman lisämme ja kävimme hieman liisteröintihommeleissa.

Sen lisäksi, että meidän Sote tulee -julisteemme saattaa herättää hymähdyksiä, se muistuttaa Jeesuksen ja sote-uudistuksen yhteneväisyyksistä. Molemmat ovat pitkälti uskon asioita ja näyttävät mahdottomilta tosiasioiden valossa. Ne uskovat, jotka päättävät uskoa ja hankkeisiin sekaantuneiden ammattilaisten kynnys kyseenalaistaa touhu julkisesti on äärimmäisen korkea.

Kuten sote, myös Jeesuksen paluu on vuodesta toiseen ihan nurkan takana.

Yhteistä näissä tapauksissa on myös se, että suurelle yleisölle näiden seuraukset ovat toteutuessaan potentiaalisen katastrofaaliset. Taivaan ja Helvetin lopullisen yhteenoton seuraukset koskettavat koko luomakuntaa ja riippuu koulukunnasta ja tulkinnasta, että kuinka moni pelastuu ja kuinka moni joutuu kadotukseen.

Samoin kuin Jessen tulemisesta, myös sotesta on esitetty kovasti arvioita. Arvioiden luotettavuuden arvioimista vaikeuttaa se, että edes poliitikot ja virkamiehet – joiden tulisi tätä orkesteria johtaa – eivät tunnu tietävät odotettavissa olevia seurauksia. Jotain arvioita kuitenkin on esitetty suunnalla jos toisellakin. Näitä arvioita yhdistää se, että hyvää luvataan joillekin ja monille luvataan huonoa.

Helsingin yliopiston suunnalta otettiin kantaa tulevaan. Lääketieteellinen tiedekunta kommentoi uudistusta ja siihen liittyvään ns. valinnan vapaus -ulottuvuutta olemassa olevin tiedoin: ”Valinnanvapauslain ideana on, että kilpailu parantaisi palvelujen saatavuutta ja laatua. Tutkimuksellinen näyttö siitä, että näin käy, kuitenkin puuttuu. Voi olla niin, että valinnanvapauslakiin liittyvä kilpailumekanismi päinvastoin ohjaa työvoimaa pois joiltain kansanterveyden kannalta tärkeiltä aloilta (esim. psykiatria) taikka haja-asutusalueilta taajamiin heikentäen palvelujen saatavuutta.”

”Valinnan vapaus” on kuitenkin sikäli ovelasti keksitty ja lanseerattu termi, että kukapa sitä voisi uskottavasti vastustaa. Vapauden vastustaminenhan on silkkaa Neuvostoliittoa, vaikka ei sitä oikeasti olisikaan. Tässä yksityistämistä ajavat tahot ovat pelanneet kortinsa erittäin ovelasti.

Myös valtiotieteellinen tiedekunta samalta yliopistolta otti kantaa: ”Mitkään tutkimustulokset eivät tue oletusta, että kapitaatiorahoitukseen pohjautuva ja asiakkaiden yksityisten ja julkisten markkinaehtoisten tuottajien välillä valitsema palvelutuotanto tuottaisi yhdenvertaisuutta. Ehdotetulla sote-keskusmallilla vahvistetaan palvelujen saamisen alueellista eriarvoisuutta sekä terveys- ja hyvinvointieroja.”

Mutta kuten sanottua, eivät kaikki tässä häviä. Tämä uudistus epäilemättä toteutuessaan luo fantastisia mahdollisuuksia terveysalan yrityksille, jotka ovatkin jo asemoineet itsensä hyviin asemiin ja odottavat rahahanojen aukeamista.

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kommentin voi siis lukea halutessaan ihan positiivisena: ”Ehdotettu valinnanvapausmalli lisää palvelujen kysyntää ja nostaa terveydenhuollon kokonaiskustannuksia.”

Kokonaiskustannusten kasvu epäilemättä tarkoittaa kasvavia tulovirtoja osalle toimijoista. Tähän viittaa myös em. valtsikan huomio: ”Uudistus heikentää paljon sosiaalipalveluja tarvitsevien asiakkaiden asemaa.” Toisen tappio on toisen voitto.

Jotta tämä uudistus toisi varmasti muassaan viimeisen kohtaamisen, yhdistetään tähän samaan syssyyn myös kuntauudistus ja kuntien aiheeseen liittyvää omaisuutta ollaan siirtämässä maakunnille korvauksetta. Tämä aiheuttaa monenlaisia epävarmuuksia kuntien talouteen, lainoihin ja varallisuuteen. Kunnissa saattaa jopa syntyä kiusaus myydä omaisuutta hintaan mihin hyvänsä ripeässä tahdissa – näin kunnalle jäisi ainakin vähän rahaa kouraan. Ei ole vaikea arvata, ketkä jäävät lopulta voitolle näistä alennusmyynneistä.

Nähtäväksi jää, kuinka kaikki suomalaiset pääsevät harjoittamaan valinnan vapauttaan. Lopun aikoja odotellessa kukin voi halutessaan käydä lataamassa ja tulostamassa meidän Sote-julisteen täältä.