MV-lehden puristuksessa kiusaus seurata samoissa jalanjäljissä saattaa osoittautua vastustamattomaksi. Median tulisi kuitenkin pitäytyä tästä.
Tamperelainen-lehden päätoimittaja Karri Kannala päätti viime viikolla heittää isompaa silmään ja ohjasi maahanmuuttokeskustelua uusille raiteilla solvaamalla kaikkia ei-maahamuuttokriittisiä. Tässä yhteydessä todettakoon, että ”maahanmuuttokriittinen” on termi, jota on lähinnä käytetty kiertoilmaisuna rasistiselle. Ei tämä solvaaminen tietenkään mikään uusi ilmiö ole, mutta harvemmin sitä ovat päätoimittajat lehdissään harrastaneet.
”Maahanmuutosta puhuminen on rasismia. Suomalaisuuden korostaminen on fasismia. Suvaitsevaisto sallii monikulttuurisuudesta puhumisen vain itselleen.”
Hieman höpsöhän tuo pääkirjoitus oli, mutta kyllähän sitä höpsöä maailmaan mahtuu. Viikonlopun aikana Tampereella ovat nämä päätoimittajan suvakeiksi (suvaitseva vajakki) nimeämän henkilöt sitten liimailleet postiluukkuihinsa ”Ei Tamperelainen-lehteä” -tarroja.Myös sosiaalisessa mediassa aiheesta käytiin eloisaa keskustelua. Kansanedustaja Anna Kontula ilmoitti juuri, että harkitsee kolumnistaan luopumista vastalauseena päätoimittaja Kannalan linjauksille.
Näitä on riittänyt, kuva Facebookista. Turuilla ja toreilla lupailevat kuvallisen kritiikin jatkuvan ja saavan pian uusia muotoja. Kiinnostuneina odotamme tulevaa.
Päätoimittaja Kannala ilmeisesti pahoitti mielensä tästä kritiikistä ja päätti kommentoida asiaa ja kirjoitustaan. Hän myös kehui, että toimitukseen ei ole tullut palautetta näistä hyysäreitä solvaavista kirjoituksista. On kuitenkin mahdollista, että tämä palautteen puute kertoo enemmän keskimääräisestä Tamperelaiselle palautetta lähettävästä henkilöstä kuin tekstistä itsestään.
”Kirjoitin keskiviikon lehdessä kriittisesti, mutta asiallisesti ja faktaviittauksin pakolaisvyörystä Eurooppaan.”
Muutamia huomioita. Päätoimittajan viittaama kirjoitus oli vastaansanomattoman kriittinen. Sitä ei kuitenkaan voi pitää asiallisena, jos kirjoituksessa solvataan kritiikin kohdetta (suvakit) ja kuvataan ihmisiä (pakolaiset) vyöryksi. Faktaviittauksia kirjoituksessa ei ollut ensimmäistäkään.
Tämä suvakkihyysärien solvaaminen kannusti minua tarkastamaan päätoimittaja Kannalan aikaisempia tekstejä. Ilahduin suuresti törmättyäni (samaan Keskisuomalainen-konserniin Tamperelaisen kanssa kuuluvan) Imatralaisessa vuosi sitten julkaistuun tekstiin, jossa hän vastusti melkoisen samoilla sanankäänteillä norppia ja liito-oravia.
”Norppa, liito-orava ja muut vastaavat ovat aiheuttaneet tähän maahan paljon työttömyyttä, viivästyttäneet rakennushankkeita ja niin edelleen. Näiden hienojen luontokappaleiden hyysäystä ei enää ole syytä lisätä.”
Vaikka päättäisimme olla puuttumatta päätoimittaja Kannalan näkemyksiin luonnon monimuotoisuuden tarpeettomuudesta ja elonkehämme kaventumisen merkityksettömyydestä, haluaisin kiinnittää lukijan huomion hänen sanavalintaansa. ”Hyysätä” ja ”hyysäri” ovat termejä, joiden aseman suomen kielessä ovat vakiinnuttaneet ”maahanmuuttokriittisiksi” itseään nimittävät tahot. Termejä on mahdotonta käyttää arvoneutraalisti ja ammattitoimittajan on pakko olla tietoinen tästä.
Olen mykistynyt päätoimittaja Kannalan saavutuksesta. Hän on onnistunut yhdistämään toisiinsa rasismin rajamailla liikkuvan maahanmuuttokeskustelun sekä noin 8000 vuotta asuinalueidemme sisävesissä eläneet sileänahkaiset vesinisäkkäät. Saimaannorppien vinkkelistä Kannala esi-isineen on mamu (maahanmuuttaja) tai jopa MV-lehden kielellä matu (maahantunkeutuja).
Meneehän tässä mutkat hieman suoriksi, mutta menköön.
24.11.2015 klo 11:50 korjattu Karri Kannalan etunimi.
Yhteiskunta tarvitsee pellejä Karnevalismi, parodia ja huumori eivät ole ainoita keinoja puuttua epäkohtiin – eivätkä ne yksistään riitä. Ne ovat kuitenkin verrattoman hyviä…
Performanssi politiikasta ja pornosta Cicciolina on sekä idealistinen pornotähti että karnevalistinen poliitikko. Ristiriitaisetkin roolit istuvat yhteen kummasti, kun niistä rakentaa performatiivisen kokonaisuuden.
Ruuantuotanto muutosten edessä Suomalaisen ruuantuotannon haavoittuvuus ja riippuvuus ulkomailta tuoduista tuotantopanoksista kävi ilmeiseksi koronapandemian myötä, kun kausityöntekijät eivät päässeet maahan totuttuun tapaan. Nyt…
Taidetta ja mainontaa Flow Festivaleilla Flow Festival ei häpeile kaupallisuutta ja monet festarin lavoista on nimetty sponsorin mukaan. Myös festivaalin kuvataidetarjonta nojasi voimakkaasti mainosten kuvakieleen.
