Tässä muutamia kulttuurihäirinnästä ja vastamainoksista tehtyjä tutkielmia. Ja ihmeessä vinkatkaa meille lisää näitä! 

Kuten näistä voi huomata, mainonnan keinot jalostuvat. kuvat kehittyvät ja tulkinnat ovat kovin sodoksissa aikaansa. Ironiset kiskaisut, jotka saattoivat ravistella yhtiöitä vielä kymmenen vuotta sitten ja jotka joskus johtivat oikeusjuttuihin maineen vaarantumisen pelossa, kelpaavat nyt jopa yhtiöiden omiksi kampanjoiksi. Kieli kehittyy – myös semioottinen ja semanttinen sellainen.

Niinpä vastamainosmaakareiden ja kulttuurihäiriköiden on koko ajan tarkkaan mietittävä mikä juuri nyt on kuvastoa, joka tuo esiin kriittisen ja paljastavan viestinsä samalla todellisuutta korjaten.

Kemppainen, Eeva. Material culture studies and creative teaching of commodity geographies. Helsingin yliopisto, Maantiede 2013. http://kuilutumpeen.fi/gradukappaleet/

Tutkielma yhdistää kokemuksia Englannissa ja Suomessa. ”Pro gradu -tutkielma esittelee materiaalikulttuuritutkimusta ja kannustaa luovaan opetukseen. Painopiste on kulutustuotteiden maantieteessä, joka sisältää tuoteketjutarinoita, kysymyksiä kaupan oikeudenmukaisuudesta, radikaalipedagogiikkaa ja kulttuuriaktivismia.  — Tutkielmassa tarkastellaan, miten kaupan oikeudenmukaisuusopetuksessa on tehty yhteistyötä usein erillisinä toimivien akatemian, opetuksen kehittämisen, kansalaisjärjestöjen ja kulttuuriaktivismin välillä Englannissa ja Suomessa.”

Kuvaja, Tiina. Kun kuva tulkitaan ironisesti. Tampereen yliopisto, Tiedotusoppi 2012. https://tampub.uta.fi/handle/10024/84160

Voima ja Barthes ne yhteen soppii! ”Aineistoni koostuu kahdesta harkinnanvaraisesti valitusta vastamainoksesta, jotka on alun perin julkaistu Voima-lehdessä vuosina 2006 ja 2011. Tutkimusstrategiana käytän semioottista luentaa ja menetelmäsuuntaukseni on kvalitatiivinen. Metodini on kuvien lähiluku, jossa hyödynnän strukturalistista semiotiikkaa. Analyysissä käytän Roland Barthesin semioottista koodistoa, jonka avulla saan selville tekijöitä, jotka vaikuttavat ironisen tulkinnan muodostumiseen.
Sovellan tutkimukseni teoreettiseen viitekehykseen teoriaa kielitieteiden puolelta, sillä etenkin ironiaa on tutkittu aiemmin lähinnä kielitieteellisestä näkökulmasta. Tutkimuksen teoriaosassa perehdyn myös vastamainontaan ilmiönä. Sen ymmärtämiseksi teen lisäksi katsauksen mainonnan maailmaan, josta muodostuu työlle olennainen sivujuonne.”

Lattunen, Tuija: Häirinnän politiikkaa. Uuden poliittisen toiminnan esteettinen teoria. Helsingin yliopisto. Yleinen valtio-oppi 2003. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.1872811

Lattusen tutkimuksen tiivistelmää ei löydy netistä (mikrokortilla se on), mutta asiasanoja ja sanaryhmiä ovat Welsch, Wolfgang. Kulttuuri ja protestit. Politiikka, muutos, estetiikka. Protestikulttuuri. Vastamainonta.

Latvala, Anne-Mari. Mediakuvista! Kriittisiä mediakuvanlukutaitoja kehittämässä kuvataiteen keinoin. Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus 2015. https://tampub.uta.fi/handle/10024/97777

Tutkimus todistaa, etteivät nuoret ole tyhmiä ja että he osaavat tulkita kuvia! ”Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui Puolimatkan realistisesta kasvatuksen mallista, sekä mediatodellisuuden konstruktivistisesta luonteesta, Giroux’n ja Freiren kriittisen kasvatuksen suuntauksista, Suorannan taistelevasta tutkimuksesta sekä taideperustaisesta tutkimuksesta. Lisäksi kriittisen mediakuvanlukutaidon käsitettä hahmoteltiin mediakasvatuksen, kriittisen kasvatuksen, kuvataidekasvatuksen sekä lukutaitoteorioiden kautta.
Kyseessä oli toimintatutkimuksellinen tapaustutkimus, johon osallistui 34 kahdeksasluokkalaista nuorta. Aineistona käytettiin kyselylomakkeiden sanallisia ilmauksia sekä oppilaiden tuottamia kuvataidetöitä. Aineistoanalyysi toteutettiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla sekä semioottisella kuva-analyysilla.
Tulokset osoittivat, että oppilaat käsittelivät kriittisiä teemoja varsin monipuolisesti. Yhteensä 24 teemaa sisältyi viiteen pääluokkaan, jotka käsittelivät identiteetinrakennusta, totuudellisuutta, kyseenalaistamista, yhteiskunnallisuutta sekä luokkaa Muut.”

Mannila, Annina. Mainoskuplaa puhkaisemassa. Vastamainonta merkityksistä kamppailun kenttänä. Tampereen yliopisto, Valtio-oppi 2009. https://tampub.uta.fi/handle/10024/81233

Voimakin on tutkimuksessa: ”Tutkielmani aiheena on kamppailu, jota vastamainokset käyvät mainonnan hegemonisia diskursseja vastaan. Tarkoitukseni on selvittää, miten vastamainonta purkaa mainonnan merkityksiä ja millaisia vaihtoehtoisia merkityksiä se rakentaa. Tutkin myös sitä, millaista käsitystä poliittisesta toimijuudesta vastamainonta tuottaa.
Aineistoni koostuu Voima-lehden ja Luonto-Liiton järjestämässä Mainoskupla-kilpailussa vuonna 2007 jatkoon valituista vastamainoksista. Tutkimusmenetelminä käytän semiotiikkaa ja kriittistä diskurssianalyysiä.
Mainonta ja vastamainonta ovat kilpailevia diskursseja, jotka mahdollistavat todellisuuden näkemisen tietyllä tavalla ja sulkevat muita näkökulmia pois.”

Männistö, Sini. Vastamainonta – performatiivista häirinnän politiikkaa. Oikeutta Eläimille – yhdistyksen vastamainoskampanjat yhteiskunnallisessa määrittelykamppailussa. Tampereen yliopisto, Valtio-oppi 2009. https://tampub.uta.fi/handle/10024/81094

Niinkuin lapsi paljastaa keisarin uudet vaatteet, niin me Häirikötkin paljastamme älyllistä onttouttaan kolisevan vallan hämäävyyden: ”Pro gradu -tutkielmassani käsittelen vastamainontaa performatiivisena häirinnän politiikkana ja vastamainonnan tarjoamia mahdollisuuksia yhteiskunnallisessa määrittelykamppailussa. Performatiivisella häirinnän politiikalla viittaan konstruktionistisen todellisuuskäsityksen, yhteiskunnan medioitumisen sekä uusien yhteiskunnallisten liikkeiden vaikutusten myötä syntyneeksi uudenlaiseksi poliittiseksi toimintatavaksi, johon myös vastamainonta lukeutuu. Performatiivisen häirinnän politiikan ymmärrän näkyväksi tekemisen politiikkana, jossa purkavan, osallistavan ja muuttavan jännitteen avulla on mahdollisuus paljastaa yhteiskunnallisten konventioiden ja sisäistettyjen arkisten käytänteiden takana piilevä poliittinen todellisuus.”

Nurmilaakso, Minna-Liisa. Vastamainonnan Voima. Kuva-analyysi kuluttamisen politisoinnista Voima-lehden vastamainoksissa 2001-2009. Tampereen yliopisto, Valtio-oppi 2010 https://tampub.uta.fi/handle/10024/82086

Sano suoraan vaan että Voima on vallankumouksellinen:  ”Tutkimusaineisto koostuu Voima-lehden vastamainoksista, joita analysoidaan sisällönanalyysin ja semiotiikan avulla. Aineistoon sovelletaan semiootikko Roland Barthesin yhteiskuntakritiikin työkalua, myyttikritiikkiä, jonka avulla voidaan hahmottaa visuaalisessa kulttuurissa vallitsevia normeja ja valtahierarkioita. Tutkimuksen avulla halutaan selvittää, millaisia yhteiskunnallisia normeja purkamalla vastamainonta uudelleen merkityksellistää länsimaista kulutuskulttuuria. Keskeisimpiä tutkimuskysymyksiä ovat: Miten Voiman vastamainoksissa representoidaan kuluttamista ja kansalaisia kuluttajina? Miten vastamainonta toimii performatiivisena politiikkana?”

 Sairanen, Emmi ja Törrönen, Suvi. Vastamainonta terveystiedossa, opetusvinkki. http://www.mediakasvatus.fi/files/u4/terveystiedonmediapaketti.pdf

”Mainonta levittää terveystietoa ja muokkaa käsityksiämme terveistä elintavoista, normaalista ja tavoiteltavasta elämästä. Vastamainonta käyttää mainonnan keinoja hyväkseen, mutta kyseenalaistaa sen lähtökohtia. Usein vastamainos kritisoi sekä mainontaa että mainostettavaa tuotetta. Tehtävän tarkoituksena on saada oppilaat näkemään, miten mainonta tuottaa mielikuvia terveyksistä ja sairauksista myynnin maksimoimiseksi. Mainos on vaikuttamisen väline. Tehtävän aluksi oppilaat tarkastelevat erilaisia vastamainoksia. Opettajan johdolla oppilaat keskustelevat hyvän vastamainoksen kriteereistä. Mihin vastamainos pyrkii ja miksi? Mikä saa mainoksen toimimaan? Miten viesti tuodaan parhaiten esille?”