Norjan suurin sanomalehti Aftenposten syyttää Facebookia sensuurista ja toimituksellisen vallan väärinkäytöstä. Syytös ei ole suinkaan tuulesta tempaistu.

No joo, hieman raflaava otsikko. Sori siitä. Facebook on tunnettu siitä, että joitain asioita sieltä siivotaan kiitettävän tehokkaasti pois. Esimerkiksi alastomuuteen puututaan vimmaisesti. Vihapuhe ja tappouhkaukset puolestaan muodostavat merkittävän osan tämän alustan aluskasvillisuudesta ja se on ilmeisesti ihan ookoo.

Nyt olisi taas käsillä tapaus, johon kannattaa kiinnittää huomiota.

Aftenposten julkaisi etusivullaan avoimen kirjeen Facebookin pomolle Mark Zuckerbergille.

Facebook oli poistanut norjalaisen Tom Egelandin postauksen, jossa oli seitsemän sotahistoriaa muuttanutta kuvaa. Yksi kuvista oli Nick Utin Pulizer-palkittu The Terror of War -valokuva, jossa vietnamilaiset lapset pakenevat napalmhyökkäystä. Ikonisessa kuvassa yksi lapsista, 9-vuotias Kim Phúc, on alaston.

Facebook sulki Egelandin palvelusta määräajaksi. Aftenpostenin oltua yhteydessä Facebookiin, yhtiö neuvoi lehteä pikselöimään teoksen. Aftenpostenin päätoimittaja Espen Egil Hansen ei ollut tyytyväinen tilanteeseen:

”Listen, Mark, this is serious. First you create rules that don’t distinguish between child pornography and famous war photographs. Then you practice these rules without allowing space for good judgement. Finally you even censor criticism against and a discussion about the decision – and you punish the person who dares to voice criticism.”

Se, että lapsipornon vastaiset linjaukset ja algoritmit hävittävät The Terror of Warin kaltaisen teoksen on ongelma. Päätoimittaja Hansen syyttää Zuckerbergiä siitä, että tämä ajattelemattomuuttaan väärin käyttää valtaansa. Hansen myös nimeää Zuckerbergin tosiasiallisesti maailman vaikutusvaltaisimmaksi päätoimittajaksi (editor).

Tämän jälkimmäisen syytöksensä Hansen perustelee sillä, että Facebookin linjaukset ja toimet käytännössä määrittävät sen, mitä ihmiset mediasta lukevat. Yhdysvaltalaisen, vuonna 2016 tehdyn  tutkimuksen mukaan 44 prosenttia maan kansalasista lukee uutisensa Facebookin kautta. Facebook siis käytännössä tekee toimituksellisia päätöksiä linjatessaan sen, mikä saa palvelun käyttäjille näkyä.

”The napalm-girl is by far the most iconic documentary photography from the Vietnam war. The media played a decisive role in reporting different stories about the war than the men in charge wanted them to publish. They brought about a change of attitude which played a role in ending the war. They contributed to a more open, more critical debate. This is how a democracy must function.”

Tämä sensuurikeskustelu on tietenkin siitä vaikeaa, että sosiaalinen media on uusi pelaaja julkisessa keskustelussa. Rinnastuuko Zuckerberg päätoimittajaan vai viranomaiseen ei ole merkityksetöntä. Päätoimittaja tekee julkaisupäätöksiä, viranomainen sensuroimispäätöksiä. Eihän Zuckerberg oikeasti ole kumpaakaan ja nämä roolit epäilemättä selkiytyvät ajan kanssa.

Kuvittaja-taiteilija Ville Tietäväinen korjasi tuon algoritmien hampaisiin jääneen kuvan muodolliset reunaehdot täyttäväksi. Onkohan tuo nyt parempi? Dokumentaarisuus kärsii, mutta toisaalta Tietäväisen lisäämät elementit nostavat esiinkuvaan liittyvän toisen tason huolimattomallekin katselijalle.

Myös Aftenposten teki oman versionsa kuvasta, joka vastaa Facebookin näkemystä soveliaasta kuvankäsittelystä. Trollausta, much?

”Mark, please try to envision a new war where children will be the victims of barrel bombs or nerve gas. Would you once again intercept the documentation of cruelties, just because a tiny minority might possibly be offended by images of naked children, or because a paedophile person somewhere might see the picture as pornography?

—

If you will not distinguish between child pornography and documentary photographs from a war, this will simply promote stupidity and fail to bring human beings closer to each other.”

Keskustelu aiheesta jatkuu sosiaalisessa mediassa häsällä #dearmark.