Koukussa öljyyn 6

Suomen kokonaispäästöistä noin 70 prosenttia muodostui kotitalouksien kulutuksesta. Päästöt syntyvät muun muassa asumisesta, liikkumisesta, ruoasta, tavaroista ja palveluista, ja lähes puolet näistä syntyvät maailmalla.

Kaj Frankin vuonna 1952 julkaistua Teema-astia sarja on suomalaisen teollisen muotoilun klassikko. Moni kuluttaja järkyttyi vuonna 2016 ilmoitetusta päätöksestä siirtää myös Teema-astioiden valmistus Thaimaahan.

Tove Janssonin Muumi-tarinat puolestaan ovat nivoutuneet osaksi kansallista identiteettiämme ja Muumi-mukeja jonotetaan kuin ämpäreitä. Nykyään myös Muumi-mukit valmistetaan Thaimaassa. Kaukomaille siirretty Muumi-mukien valmistus on ehkä syvimmälle suomalaisuuteen sukeltava esimerkki Kiina-ilmiöstä – eli siitä, että tuotanto siirtyy pois kotimaasta. Samalla, kun valmistus ja työpaikat siirtyvät muualle, vähenee kotimaisen tuotannon ohella myös päästöt kotimaassa. Tosin samat päästöt tupruavat tehtaan piipusta myös toisaalla ja meidän päästöjen pieneneminen on vain näennäistä.

Koukussa öljyyn 5

Vaikka tiedostamme ihmisen osuuden ilmastonmuutoksessa ja ympäristötuhoissa, emme kykene riistämään itseämme öljyn kyydistä. Otetaan esimerkiksi Trinidadin ja Tobagon saaret Karibian­merellä. Saarivaltio on akuutissa vaarassa jäädä nousevan merenpinnan alle ja silti se jatkaa öljyn pumppaamista ja myymistä poltettavaksi – mikä puolestaan edistää merenpinnan nousua.

Häkellyttävän usein öljyä myös käytetään sellaiseen tuotantoon, jonka lopputuotteita emme oikeasti tarvitse. Tai sellaiseen tuotantoon, joka voitaisiin tehdä ilman öljyäkin. Öljy on kuitenkin moneen käyttöön sopivaa ja halpaa. 

Sen lisäksi, että syömme öljyn voimin kasvatettua ruokaa ja pukeudumme öljystä ja öljyn voimalla valmistettuihin vaatteisiin sivelemme öljyä ihollemme. Kosmetiikan kemikaalipitoisuuksia seuraavan CosmEthics-yhtiön keräämien tietojen perusteellä lähes puolet EU:n alueella myytävistä kosmetiikkatuotteista sisältävät öljy- ja muovijalosteita. 

Koukussa öljyyn 4

Öljyn ongelmallisuus kumpuaa sen oivallisuudesta. Öljy pitää yhteiskunnan liikkeellä, voitelee taloutta ja rakentaa hyvinvointiamme. Se on erinomainen energialähde, jota on ollut runsaasti saatavilla ja jota on helppoa kuljettaa, jalostaa ja varastoida. Öljyn energiasisältö on suuri, eli polttamalla pieni määrä öljyä saadaan paljon lämpöä tai voidaan liikkua pitkä matka nopeasti. Eikä öljy ole pelkkä energialähde, vaan myös tärkeä raaka-aine ja sitä on kaikkialla ympärillämme: meikkinä poskellasi, maalina seinällä, asfalttina kadulla ja muovina sielläkin missä ei pitäisi”, kertoo erikoistutkija Jaakko Lyytimäki Suomen ympäristökeskus SYKE:stä.

”Öljyriippuvuudesta eroon pyristely onkin yhteiskunnalle yhtä vaikeaa kuin huumevieroitus yksilölle. Olisi paljon houkuttelevampaa jatkaa vielä vähän aikaa kuin lopettaa heti.”

Yksi osa ongelmaa on se, että öljy liian halpaa. Savua puskevat rahtilaivat tai paketteja kiidättävät lentokoneet saavat saastuttaa yhteistä palloamme ilmaiseksi. Saasteet sosialisoidaan koko elonkehälle. 

Halpuuden takia jopa puolet Zalandon kaltaisista verkkokaupoista tilatuista tuotteista palautetaan lähettäjälle. Öljy palaa kun näitä turhakkeita rahdataan pitkin Maapalloa. Jokainen voisikin kysyä itseltään, laskisiko elintasomme, mikäli malttaisimme luopua turhasta tavaroiden roudaamisesta edestakaisin. Ehkä turhasta tavarastakin voisi luopua ilman, että elämän laatu romahtaisi 

Koukussa öljyyn 3

Öljy on tarjonnut mittavan energiavarannon ihmiskunnalle. Tätä varantoa on hyödynnetty surutta ja rajoituksetta siitä alkaen, kun öljyn massamittainen tuotanto pääsi vauhtiin 1860-luvulla.

”Energiaympäristö ei muuttunut kerralla, mutta tuolloin Texasissa, ja pian myös muualla tämän mustan sampanjapullon korkki paukahti auki. Riippuvuutemme öljystä ei ole absoluuttista, mutta addiktion laatu on poikkeuksellista”, kertoo öljyyn perehtynyt filosofi, runoilija Antti Salminen. 

”Öljy on ylellisyyshuume, jota moderni länsimainen – nyttemmin planetaarinen – sivilisaatio kuosaa menemään huolimattomasti, öky­narkomaanin välinpitämättömyydellä. Öljyn läsnäolevuus lähentelee absoluuttisuutta pienimmissäkin arkisissa yksityiskohdissa: muoveista lannoitteisiin, pinnoitteista kantaviin rakenteisiin, ilmassa leijuvista partikkeleista maaperän mikromuoviin. On vaikea kuvitella asiaa, joka ei tavalla tai toisella olisi öljyperäisen tuotantomuodon piirissä”, Salminen jatkaa.

Maailman Luonnon Säätiö WWF:n mukaan ruuantuotanto muodostaa noin viidenneksen ihmisten hiilijalanjäljestä. Säätiön mukaan luonnon kannalta kestävässä ruokavaliossa punaista lihaa saisi syödä korkeintaan kerran viikossa. Lihan kulutus on kuitenkin kasvanut Suomessa vielä 2000-luvulla – tätä ovat edesauttaneet lihantuotantoa suosiva tukipolitiikka ja erilaiset halpuutuskampanjat.

Koukussa öljyyn 2

Polyesteriä tuotetaan maailmassa vuosittain 54 miljoonaa tonnia ja sen tuotanto muodostaa yli puolet kaikesta tekstiilikuidun tuotannosta”, toteaa muotiin, vaatetukseen ja tekstiileihin erikoistunut muotoilun tutkimuksen professori Kirsi Niinimäki Aalto-yliopistosta.

”Tekstiiliteollisuus käyttää myös suurissa määrin uusiutumattomia raaka-aineita. Niitä kuluu vuosittain noin sata miljoonaa tonnia polyesterin valmistamiseen, puuvillan viljelyssä käytettäviin lannoitteisiin, tekstiilien prosessoinnissa tarvittaviin kemikaaleihin ja öljytuotannon sivutuotteina tuotettuihin väreihin. Yhden tekstiilikuitukilon valmistamiseen tarvitaan keskimäärin kolme kiloa kemikaaleja. Massiivinen tuotanto kuluttaa hurjat määrät vettä, materiaaleja ja energiaa.”

Suosituista vaatekuiduista polyesteri, poly­amidi ja akryyli tuotetaan öljystä. Sen lisäksi että öljy toimii tärkeänä rakaa-aineena tarvitaan sitä myös uusiutuvien kuitujen, kuten puuvillan, valmistamiseen. Öljyä palaa niin viljelyssä, prosessoinnissa kuin kuljetuksissakin. Puemme siis öljyä yllemme eri muodoissa.

Tässä vastamainoksessa mallin päällä oleva tunika on todellakin 100-prosenttista öljyä, mutta kuvassa näkyvä musta mönjä on oikeasti siirappia. Kuten niin usein mainoksissa, niin myös vastamainoksissa kaikki ei ole sitä miltä se näyttää.

Koukussa öljyyn

Koukussa öljyyn

Elämäntapamme perustuu siihen, että lähes kaikki valmistetaan joko öljystä tai öljyn voimalla. Öljyyn pohjaavat muovit ovat kaikkialla ympärillämme vaatteista valtameriin. Automme kulkevat öljyllä, ruokamme kasvatetaan öljystä valmistetuilla lannoitteilla, ja traktorit pörisevät öljyn voimin. Öljyä löytyy jopa kosmetiikasta, jota sivelemme ihoillemme. Öljyä palaa, kun meille rahdataan kulutushyödykkeitä ja -turhakkeita rahtilaivoilla. Samoin sitä palaa, kun liitelemme taivaiden halki etelänlomalle.

Samalla tuhoamme ympäristömme elinkelpoisuuden öljyllä.

Verraten siihen, kuinka estottomasti yhteiskuntamme öljyä käyttää, kohtaamme äärimmäisen harvoin öljyä itseään. Ehkä autoa tankatessa haisee vähän pahalta, mutta siinäpä se. Silti öljy on kaikkialla ympärillämme.

Jo vuosien ajan olemme opetelleet tunnistamaan piilorasvat ruuastamme. Seuraavaksi meidän pitää oppia tunnistamaan piiloöljy