Asekauppa kannattaa 6

Israelin Euroviisuissa juhlittiin moniäänisyyttä, vapautta ja rakkautta palestiinalaisen kylän päälle rakennetussa messukeskuksessa.

Ensimmäisen maailmansodan tuoksinassa uusiksi piirretyt rajat määrittävät todellisuutta Lähi-idässä edelleen. Vuonna 1916 brittiläinen diplomaatti Sir Mark Sykes piirsi vahakynällä poikkiviivan alueen kartan poikki ja teki salaisen sopimuksen ranskalaisen kollegansa François Georges-Picot’n kanssa. Britannia sai muun muassa Irakin ja Palestiinan, Ranska puolestaan Libanonin ja Syyrian.

Siirtomaaisäntien piirtämien rajojen vakiintumista on odotettu jo yli sata vuotta, mutta merkit eivät viittaa siihen, että Sykesin ja Georges-Picot’n tapa määrittää Lähi-itä johtaisi mihinkään hyvään. Tämän eurooppalaisten saneleman jaon kärsijöitä ovat myös omaa maatansa odottavat palestiinalaiset.

Israelilainen aseteollisuus voi paksusti. Se ”taistelussa testattuja” aseita on ostettu Suomeenkin ja samoin Suomesta on kernaasti myyty Israeliin sotimiseen liittyvää teknologiaa ja osaamista. Suomen sopiessa tammikuussa 2019 uusien asejärjestelmien hankkimisesta Israelista puolustusministeri Jussi Niinistö kommentoikin, että ”ei ole haitaksi, että niitä on kokeiltu käytännössä”.

Asekauppa kannattaa 5

F-16-hävittäjät muodostavat Turkin ilmavoimien tukirangan. Maa on rakentanut näitä yhdysvaltalaishävittäjiä lisenssillä 1980-luvulta alkaen. 

Turkkiin matkustavan kannattaa pitää mielessä, että monien matkailuun liittyvien yritysten omistukset linkittyvät eri tavoin maan hallintoon. Valtion 49 prosenttisesti omistaman Turkish Airlines hallituksen puheenjohtaja Mehmet İlker Aycı toimi jo 1990-luvulla tuolloin Istanbulin pormestarina työskennelleen ja sittemmin maan presidentiksi nousseen Erdoganin poliittisena neuvonantajana. Aycı nostettiin lentoyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi vuonna 2015 kun yhtiön johtopaikat täytettiin valtaa pitävän AK-puolueen tukijoilla.

Asekauppa kannattaa 4

Sen lisäksi, että Turkissa rikotaan ihmisoikeuksia järjestelmällisesti ja se käy hyökkäyssotaa, tunnetaan maa myös lomakohteena. Turkki onkin ollut vuosien ajan ollut yksi suomalaisten suosituimmista matkakohteista. Vuonna 2015 yli 213 000 suomalaista vieraili maassa, mutta pian tämän jälkeen Turkkiin kohdistunut matkailu romahti alueen turvallisuustilanteen heikennyttyä. Määrätietoinen markkinointityö kuitenkin palautti Turkin pian suomalaisten suosimaksi lomakohteeksi ja vuonna 2017 se oli Helsingissä järjestettävien Matka-messujen pääyhteistyökumppani. 

Turismi on muodostunut Turkin taloudelle merkittäväksi ja nykyisellään se tuo maalle vuosittain noin 30 miljardin euron tuotot.

Niin kauan, kun Turkilla riittää rahaa pitää hävittäjiä ilmassa, nuo hävittäjät myös pysyvät. Ei ole tyystin väärin sanoa, että kun turistit lentävät, myös hävittäjät lentävät.

Asekauppa kannattaa 3

Kurdistan on maa, jota ei ole koskaan tunnustettu kansainvälisesti. 1900-luvulla, entisten siirtomaaisäntien piirtäessä Lähi-idän rajoja uusiksi, kurdit jäivät ilman omaa maataan. Oheisessa kartassa näkyvät Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n määrittelemät rajat kurdien asuttamista alueista vuodelta 1992. 

Kurdit ovat yksi maailman suurimmista kansoista ilman omaa valtiota.

”Turkin ja kurdien välisellä konfliktilla on pitkät juuret, jotka ulottuvat tasavallan syntyyn 1900-luvun alkuun”, toteaa Johanna Vuorelma Tampereen yliopistolta. ”Turkin tasavalta pyrki vahvistamaan kansallista yhtenäisyyttä, mikä tarkoitti kurdien ja muiden vähemmistöjen kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien voimallista tukahduttamista.”

Välillä näitä oikeuksia on tavoiteltu rauhanomaisesti ja välillä aseellisesti.

”Rauhanneuvottelut ovat johtaneet aina konfliktin eskaloitumiseen uudelleen, koska kurdien vaatimukset ja valtion poliittinen tahto ovat syvässä ristiriidassa. Kurdien poliittinen osallistuminen parlamentaarisesti on ollut hyvin vaikeaa, koska kurdikysymykseen keskittyneiden puolueiden toimintaa on rajoitettu merkittävästi – usein kieltämällä puolue”, Vuorelma jatkaa.

Asekauppa kannattaa 2

Suomi vei vuonna 2018 aseita maailmalle yli 200 miljoonan euron edestä. Tästä noin 128 miljoonaa tuli sotatuotteista ja siviiliaseita myytiin noin 77 miljoonan euron edestä. Aseviennin arvo on noussut 2000-luvulla. Vaikka Euroopan unioni on meidän suurin markkina-alue, Lähi-itä on noussut vientialueista toiseksi tärkeimmäksi.

Viime vuosien suurimmista yksittäisistä asekauppakumppaneista nousevat esiin Arabiemiirikunnat ja Turkki. Aseiden vieminen edellyttää aina aseidenvientilupaa.

Vuonna 2019 Turkki hyökkäsi jälleen Pohjois-Syyriassa asuvien kurdien kimppuun. Hyökkäyksen jälkeen Suomen hallitus päätti olla myöntämättä uusia aseidenvientilupia Turkkiin. Aikaisemmin myönnettyjä lupia ei kuitenkaan peruttu.

”Suomen laki sanoo, että lupa voidaan perua, jos tilanne muuttuu merkittävästi. Näin ei kuitenkaan oikeastaan tehdä. Jos katsotaan asiaa konfliktin jatkumisen ja ihmisoikeuksien näkökulmasta, myös tämä voi vaikuttaa kummalliselta”, toteaa Kari Paasonen SaferGlobe-ajatushautomosta.

Asekauppa kannattaa

Asekauppa kannattaa

Me suomalaiset näemme itsemme mielellämme rauhan välittäjinä ja tarvittaessa myös rauhan turvaajina. Tämän ajatuksen taustalla on epäilemättä ainakin osittain hirvittävät kokemukset itsenäisyyden ensimetreillä puhjenneesta sisällissodasta ja muutamaa vuosikymmentä myöhemmin meidänkin yli pyyhkäisseestä maailmansodasta. 

Samalla me kuitenkin myymme kernaasti aseita maihin, joissa niitä käytetään ihmisoikeuksien polkemiseen, sotimiseen ja toisten alistamiseen. Valtionyhtiö Patria esimerkiksi myi panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja Arabiemiraatteihin, joka puolestaan on sekaantunut Jemenin poikkeuksellisen julmaan sisällissotaan. Suomalaisvaunukin on bongattu Jemenistä.

Vuonna 2009 ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) kertoi haluavansa Suomesta rauhanvälittämisen suurvallan. Samaa ovat toivoneet monet muutkin, ja presidentti Ahtisaaren rauhantyötä tykätään tietenkin ylistää. On vaikea olla näkemättä ristiriitaa siinä, että Suomi samalla juhlii itse itseään rauhan suurvaltana ja myy aseita konfliktialueille ja hallituksille, jotka viis veisaavat ihmisoikeuksista.