{"id":20787,"date":"2026-03-31T09:37:02","date_gmt":"2026-03-31T06:37:02","guid":{"rendered":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?p=20787"},"modified":"2026-03-31T09:37:02","modified_gmt":"2026-03-31T06:37:02","slug":"oy-luontokato-ab","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oy-luontokato-ab\/","title":{"rendered":"Oy Luontokato Ab"},"content":{"rendered":"

Yhteiskunnassamme tuotanto on organisoitu p\u00e4\u00e4osin yritystoiminnan avulla. Kaikki yritystoiminta riippuu tavalla tai toisella ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4 ei aina n\u00e4y yritysten toimissa mainosten pintaa syvemm\u00e4ll\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n

Yritystoiminta my\u00f6s h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 luontoa. Vaikka keskustelu luonnon tuhosta on ollut viime vuosina kuuluvaa, ei itse tuhoaminen ole lakannut.<\/p>\n

YK:n alaisuudessa toimiva hallitustenv\u00e4linen luontopaneeli IPBES on Liiketoiminta ja luonto<\/i> –raportissaan<\/a> arvioinut liiketoiminnan vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle. Samalla paneeli on pohtinut, kuinka liiketoiminta voisi vahvistaa monimuotoisuutta.<\/p>\n

Suomen kansallisen Luontopaneelin samaan aikaan julkaistu mietint\u00f6<\/a> k\u00e4y l\u00e4pi IPBESin l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4 ja analysoidaan liiketoimintaan liittyvi\u00e4 riskej\u00e4 ja mahdollisuuksia. Mietinn\u00f6n p\u00e4\u00e4kirjoittajana toimi kest\u00e4v\u00e4\u00e4n liiketoimintaan perehtynyt Turun kauppakorkeakoulun apulaisprofessori Anne Quarshie<\/b>.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dMeid\u00e4n pit\u00e4isi n\u00e4hd\u00e4 laajemmin, miten taloudelliset, ekologiset ja sosiaa iset j\u00e4rjestelm\u00e4t kytkeytyv\u00e4t yhteen ja miten luonnosta huolehtimalla voisimme varmistaa my\u00f6s yritystoiminnan kest\u00e4vyyden\u201d, Quarshie sanoo.<\/p>\n

Quarshien mielest\u00e4 luonnon ja talouden ei tarvitse v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olla toistensa vastakohtia, vaan liiketoiminnan kannattaisi ja pit\u00e4isi antaa jotain takaisin my\u00f6s luonnolle.<\/p>\n

\"\"
Metsien Suomi -mainoksessa keltaisiin huomioliiveihin pukeutuneet lapset taapertavat mets\u00e4ss\u00e4. Mainoksen estetiikka on tuttua satukirjoista ja jos rehellisi\u00e4 ollaan, niin mets\u00e4teollisuuden j\u00e4ljilt\u00e4 mets\u00e4t eiv\u00e4t aivan silt\u00e4 n\u00e4yt\u00e4. On tietenkin v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 tarvitsemamme resurssit jostain haetaan ja sen hakemisen merkit\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t, mutta ehk\u00e4 mainoksissa ei pit\u00e4isi ihan sent\u00e4\u00e4n loputtoman paljoa ved\u00e4tt\u00e4\u00e4. Lis\u00e4\u00e4 Metsien Suomi -kampanjaan liittyvi\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/span><\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n

Fantasia ulkopuolisuudesta<\/b><\/h3>\n

Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliiton teett\u00e4m\u00e4ss\u00e4, yritysten johtajille ja johtamiseen osallistuville asiantuntijoille kohdistetussa kyselyss\u00e4<\/a> 55 prosenttia reilusta tuhannesta vastaajasta arvioi, ett\u00e4 luontokato vaikuttaa heid\u00e4n edustamiensa yritysten toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Tosiasiallisesti luontokato vaikuttaa sataan prosenttiin yrityksist\u00e4, mutta kaikki vastaajat eiv\u00e4t viel\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4 \u2013 tai halua ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 \u2013 t\u00e4t\u00e4. Jokaisen yrityksen pit\u00e4isikin ennakoida riskej\u00e4 ja varautua edess\u00e4 oleviin muutoksiin eik\u00e4 vain toivoa parasta kuin huvipuiston narunvetoon osallistuva lapsi.<\/p>\n

\u201dVarautuminen ymp\u00e4rist\u00f6kriiseihin on viel\u00e4 aika lapsenkengiss\u00e4 yrityksiss\u00e4. Toivoisin my\u00f6s valtiovallan puolelta patistelua n\u00e4iden asioiden pohtimiseen osana kokonaisturvallisuutta sek\u00e4 kunnollisten varautumis- ja siirtym\u00e4suunnitelmien tekemiseen\u201d, Quarshie sanoo.<\/p>\n

Usein muutokset ajattelu- ja toimintavoissa vaativat ulkoista pakkoa. T\u00e4m\u00e4 tulee esille Quarshien v\u00e4it\u00f6stutkimuksessa vuodelta 2013, joka keskittyy hurrikaani Sandyn j\u00e4lkeiseen humanitaariseen operaatioon New Jerseyn osavaltiossa Yhdysvalloissa.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dSiell\u00e4 haluttiin silloin parantaa erityisesti yksityisen sektorin toimijoiden varautumista. Yrityksi\u00e4 kehoitettiin laatimaan jatkuvuussuunnitelmia, joilla varmistetaan toiminnan jatkuminen kriisitilanteissa. Suomessa valtaosassa yrityksi\u00e4 ajattelu ei ole sill\u00e4 tasolla, ett\u00e4 olisi mietitty, mit\u00e4 oikeasti tehd\u00e4\u00e4n, jos keskil\u00e4mp\u00f6tila nousee t\u00e4\u00e4ll\u00e4 nelj\u00e4\u2013viisi astetta. Tai mit\u00e4 se ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n tarkoittaa vaikka maataloudelle ja mets\u00e4taloudelle.\u201d<\/p>\n

Yrityksiss\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti toivotaan ennakoitavaa toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Ilmastokriisi ei sellaista lupaile, eiv\u00e4tk\u00e4 ihmisen toiveet muutenkaan kiinnosta luontoa.<\/p>\n

\u201dMit\u00e4 tapahtuu, jos ensin keskil\u00e4mm\u00f6n kohoaminen tappaa havupuita mittavasti, ja sitten se pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Golf-virran, mik\u00e4 keikauttaisi l\u00e4mp\u00f6tilat taas toiseen suuntaan? T\u00e4m\u00e4n tyyppisten asioiden miettiminen vuosikymmenien p\u00e4\u00e4h\u00e4n on aika vaikeaa jopa parhaille asiantuntijoille.\u201d<\/p>\n

N\u00e4in valtavaan kriisiin varautuminen on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti vaikeaa yrityksille, joissa tarkastellaan maailmaa enemm\u00e4n vuosinelj\u00e4nneksen kuin nelj\u00e4nnesvuosisadan p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Quarshie on tutkimuksissaan haastatellut yritysten johtajia ja seurannut heid\u00e4n n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n luontoarvojen turvaamisesta osana yritystoimintaa. Esiin on noussut, ett\u00e4 yritystoiminnassa keskityt\u00e4\u00e4n lyhyen aikav\u00e4lin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Systeemitason muutosten aikaj\u00e4nne on liian pitk\u00e4 yritysjohdon huomioitavaksi.\u00a0<\/span><\/p>\n

\"\"
Mainokset ovat kuin silm\u00e4nk\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n temppuja. Katsojan huomio kiinnitet\u00e4\u00e4n siihen k\u00e4teen, mihin huomion halutaan kiinnittyv\u00e4n ja samalla toinen k\u00e4si puuhailee katseilta piilossa jotain vallan muuta. \u00d6ljy- ja autoteollisuuden mainoksissa toistuvia elemenntej\u00e4 ovat koskematon puhdas luonto, uusiutuvan energian tuotantov\u00e4lineet, iloiset vanhemmat ja hyv\u00e4ntuuliset lapset. Harvemmin n\u00e4emme \u00f6ljyn tuhoamaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, autoruuhkia ja moottoritiehelvettej\u00e4, stressaantuneita aikuisia ja takapenkill\u00e4 kirkuvia lapsia. Lis\u00e4\u00e4 \u00f6ljyriippuvuudestamme t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n

Yritysvastuu vai regulaatio?<\/b><\/h3>\n

Usein yritystoiminnan haitallisista ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksista puhuttaessa keskustelu k\u00e4\u00e4ntyy v\u00e4ittelyksi siit\u00e4, onko yritysvastuu vai valtioiden s\u00e4\u00e4ntely parempi keino vaikuttaa.<\/p>\n

\u201dN\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t ole toisiaan poissulkevia asioita, vaan erilaisia ty\u00f6kaluja. Mutta voimme my\u00f6s katsoa, mihin suuntaan yritysvastuukent\u00e4ll\u00e4 on milloinkin nojauduttu. Joitain vuosia sitten yrityksill\u00e4 oli enemm\u00e4n itses\u00e4\u00e4ntelij\u00e4n ja ongelmien ratkaisijan rooli, mutta nyt regulaatio on saanut enemm\u00e4n painoarvoa, ja valtiolliset toimijat ottaneet isompaa roolia.\u201d<\/p>\n

Osaltaan taustalla saattaa olla laajempi havahtuminen ymp\u00e4rist\u00f6kriisiin ja ymm\u00e4rrys siit\u00e4, ett\u00e4 koko toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 pit\u00e4\u00e4 muuttaa \u2013 ja ett\u00e4 se tulee muuttumaan \u2013 niin perustavalla tavalla, ett\u00e4 yksitt\u00e4iset yritykset eiv\u00e4t moista kykene ohjaamaan.<\/p>\n

\u201dT\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yrityksiss\u00e4 merkitt\u00e4vin kannustin muuttaa toimintaa on regulaatio. Muita ovat esimerkiksi asiakkaiden suunnalta tuleva paine ja rahoittajien vaatimukset. Mutta ei esimerkiksi yritysten henkil\u00f6kunnalta nouseva paine ja toive tarttua toimeen ole v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6ist\u00e4.\u201d<\/p>\n

Vaikka yritysten sis\u00e4ll\u00e4kin on painetta reagoida ymp\u00e4rist\u00f6kriisiin, Quarshien ja Luontopaneelin mietinn\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 IPBESin raportissa nostetaan esiin, ett\u00e4 se n\u00e4kyy aika harvan yrityksen toimintastrategiassa.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dNoin kolmanneksella isoista tai keskisuurista yrityksist\u00e4 Suomessa on jonkinlaisia kirjattuja luontotavoitteita, mutta vain noin joka seitsem\u00e4s niist\u00e4 t\u00e4ht\u00e4\u00e4 vuoteen 2050 menness\u00e4 luontopositiiviseen liiketoimintaan. Ja pienill\u00e4 yrityksill\u00e4 ei yleens\u00e4 ole luonto tavoitteita laisinkaan.\u201d<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kertoo, ettei liikemaailmassa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 laajamittaisesti edes t\u00e4hd\u00e4t\u00e4 siihen, ett\u00e4 toiminta muuttuisi luontoa vahvistavaksi.\u00a0<\/span><\/p>\n

Mets\u00e4teollisuus on kriittinen ala\u00a0<\/span><\/b><\/h3>\n

Edess\u00e4 olevat suuret muutokset toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 voivat toteutua hieman hallitummin tai kaoottisemmin ja ymp\u00e4rist\u00f6n tuottamasta pakosta. Monien toivomaa vaihtoehtoa, jossa meno jatkuisi entisell\u00e4\u00e4n, ei ole tarjolla.<\/p>\n

Jotkin alat kenties pystyv\u00e4t mukautumaan muutoksiin tai l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n liiketoiminnalle uusia suuntia, mutta toisilla on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edess\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nykyisen kaltaisen toiminnan alas ajaminen. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden tuottaminen ja k\u00e4ytt\u00e4minen nykyisell\u00e4 tavalla pit\u00e4\u00e4 lopettaa, mutta todellisiin vaihtoehtoihin panostamisen sijaan fossiiliteollisuus on p\u00e4invastoin rakentanut lis\u00e4\u00e4 tuotantokapasiteettia. Ehk\u00e4 ei kannatakaan olettaa, ett\u00e4 valtaosa yrityksist\u00e4 lopettaisi omaehtoisesti kassaan rahaa tuovan toiminnan, vaikka se olisi kuinka tuhoisaa ymp\u00e4rist\u00f6lle.<\/p>\n

Suomen luonnon tilaa ja yritystoimintaa tarkasteltaessa on mahdotonta ohittaa mets\u00e4alaa. Quarshie my\u00f6s huomauttaa, ett\u00e4 juuri kukaan muu kuin me suomalaiset ei voi lopulta turvata Suomen metsi\u00e4. My\u00f6s asiakkaiden ja kuluttajien arvojen ja tarpeiden muuttumista on hyv\u00e4 seurata.<\/p>\n

\u201dNostamme Luontopaneelin mietinn\u00f6ss\u00e4 esille mets\u00e4teollisuuden alana, jolla yritysjohtajien olisi syyt\u00e4 suhtautua todella vakavasti sen tyyppisiin kysymyksiin kuin ett\u00e4 voidaanko korjata puuta saamelaisalueelta, voidaanko korjata puuta vanhoista ja luonnontilaisista metsist\u00e4 tai kannattaako tehd\u00e4 avohakkuita.\u201d<\/p>\n

Avohakkuut ja niihin rinnastuvat tavat kaataa mets\u00e4\u00e4 ovat alan vakiintunut k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, vaikka kuten Quarshie toteaa, \u201dsuomalaisilta kysytt\u00e4ess\u00e4 valtaosa toivoisi, ett\u00e4 enemm\u00e4n huomiota kiinnitett\u00e4isiin mets\u00e4nk\u00e4sittelytapoihin\u201d.<\/p>\n

\u201dVanhat ja luonnontilaiset mets\u00e4t pit\u00e4isi saada vauhdilla suojeltua. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ottaa my\u00f6s mets\u00e4teollisuuden n\u00e4k\u00f6kannat ja toimintaedellytykset vakavasti, mutta samaan aikaan pit\u00e4isi tarkastella, miten puuta esimerkiksi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Hyvin paljon siit\u00e4 menee alhaisen jalostusarvon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja yli puolet puun kuiva-aineesta p\u00e4\u00e4tyy poltettavaksi muodossa tai toisessa.\u201d<\/p>\n

Kohtalonkysymys mets\u00e4teollisuudelle onkin, miten v\u00e4hemm\u00e4st\u00e4 raaka-aineesta saataisiin enemm\u00e4n tuottoa.<\/p>\n

Viime vuosina on n\u00e4hty tapahtumia, joiden valossa mets\u00e4teollisuuden kyky ennakoida ja reagoida muutoksiin ei ole vaikuttanut erityisen hyv\u00e4lt\u00e4. Esimerkiksi Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 tulevien puutoimitusten loputtua huomattiin, ettei ala ollut miettinyt moista mahdollisuutta.\u00a0<\/span><\/p>\n

Tammikuussa Luonnonvarakeskus Luken tutkimusprofessori Lauri Meht\u00e4talo<\/b> my\u00f6s totesi<\/a>, ett\u00e4 Luken tekem\u00e4t, niin sanotut MELA-arviot metsien tulevasta kasvusta \u2013 joiden perusteella hakkuum\u00e4\u00e4ri\u00e4 on suunniteltu \u2013 on arvioitu j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti yl\u00e4kanttiin. Arviot ovat olleet noin 20 prosenttia liian suuria, jolloin my\u00f6s hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4t on laskettu kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n suuriksi.\u00a0<\/span><\/p>\n

Samalla kansainv\u00e4linen hiilikauppa ja metsien hiilensidonnalle laskettava arvo saattaa hyvinkin johtaa tilanteeseen, jossa suomalaiselle mets\u00e4nomistajalle puut ovat arvokkaampia mets\u00e4ss\u00e4 kuin pinossa.<\/p>\n

Suomen laissa s\u00e4\u00e4detty ilmastotavoite, hiilineutraalius 2035, perustuu oletukseen, ett\u00e4 mets\u00e4t sitovat suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n hiilt\u00e4. Kun hiilinielu osoittautui paljon luultua pienemm\u00e4ksi, Suomen ilmastopaneeli suositteli hakkuiden v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Dramaattiset muutokset toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 eiv\u00e4t kuitenkaan toistaiseksi ole tuottaneet ulosp\u00e4in n\u00e4kyvi\u00e4 muutoksia mets\u00e4alan strategiassa tai puheissa. P\u00e4invastoin.<\/p>\n

Alan yrityksi\u00e4 edustavan Mets\u00e4teollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtom\u00e4ki <\/b>esitti helmikuussa Maaseudun tulevaisuuden<\/i> haastattelussa<\/a>, ett\u00e4 katse pit\u00e4isi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 mets\u00e4teollisuuden vastuusta kohti energiasektoria, liikennett\u00e4 ja rakentemista. Lis\u00e4ksi Suomen ilmastotavoitteet pit\u00e4isi laittaa uusiksi, h\u00e4n lausui.<\/p>\n

\u201dTuon tyyppiset tekstit ovat minusta surullisia\u201d, Quarshie sanoo. \u201dToivoisin, ett\u00e4 luonnonvaroja hy\u00f6dynt\u00e4vill\u00e4 aloilla mietitt\u00e4isiin syv\u00e4llisemmin sit\u00e4, miten luoda taloudellista ja muuta arvoa kohtuullisemmasta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 raaka-ainetta. On yritystenkin etu, ett\u00e4 kansakuntana pyrimme hidastamaan ilmastonmuutosta ja pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnon monimuotoisuuden k\u00f6yhtymisen.\u201d<\/p>\n

\"\"
\u201dPuupelto on ihan hyv\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 silloin, kun mets\u00e4ss\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n tasaik\u00e4iseen yhden lajin kasvattamiseen\u201d, BIOS-tutkimusyksik\u00f6n tutkija Antti Majava<\/strong> toteaa.
Yh\u00e4 useammin mets\u00e4nhoito on tarkoittanut sit\u00e4, ett\u00e4 aiemmin monilajisen mets\u00e4n tilalle istutetaan p\u00e4\u00e4te- eli avohakkuiden j\u00e4lkeen vain yht\u00e4 puulajia ja muut lajit poistetaan haittaamasta haluttua kasvua. Teollisuuden tarpeista arvioiden tehokkaasti kasvatetussa mets\u00e4ss\u00e4 voi olla t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen vain joitakin kymmeni\u00e4 prosentteja lajistosta, jota mets\u00e4ss\u00e4 oli ennen hakkuita.\u00a0Vaikka Suomessa edelleen on puita paljon, ovat mets\u00e4t v\u00e4henem\u00e4\u00e4n p\u00e4in. Antti Majavan haastattelu t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n

Valtion kaksi roolia<\/b><\/h3>\n

Jos yritysten toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 katsoo kahden voiman kamppailuna, niin yhdell\u00e4 puolella olisi suuria toimintavapauksia toivova yrityskentt\u00e4 ja toisella sen toimintaa s\u00e4\u00e4telev\u00e4 valtio. Aina asiat eiv\u00e4t kuitenkaan ole n\u00e4in selkeit\u00e4.<\/p>\n

Mets\u00e4alalla jaottelua h\u00e4mment\u00e4\u00e4 erityisesti Suomen valtion omistama liikelaitos Mets\u00e4hallitus, joka hallinnoi valtion metsi\u00e4. Sen vallan alla on noin kolmannes Suomen metsist\u00e4. Mets\u00e4hallitus on jakautunut muun muassa luonnonsuojelullista ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4\u00e4n Luontopalveluihin ja liiketoimintaperusteisesti toimivaan Mets\u00e4talous Oy:hyn. Mets\u00e4talousyhti\u00f6lle on m\u00e4\u00e4ritelty tulostavoitteet, eli sen t\u00e4ytyy vuosittain tilitt\u00e4\u00e4 valtion kassaan tuloja, jotka saadaan p\u00e4\u00e4osin metsien hakkuista.<\/p>\n

Koska niin suuri osa Suomen metsist\u00e4 on valtion omaisuutta, luonnontilan vahvistaminen niiss\u00e4 olisi k\u00e4\u00e4nteen tekev\u00e4\u00e4. Valtion mets\u00e4t ovat my\u00f6s meid\u00e4n suomalaisten yhdess\u00e4 omistamia, Quarshie sanoo.<\/p>\n

\u201dSit\u00e4 ei voi mill\u00e4\u00e4n kiert\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tutkimusten mukaan mets\u00e4talous on ala, joilla on sek\u00e4 kansainv\u00e4lisesti ett\u00e4 Suomessa selv\u00e4sti luontoa heikent\u00e4v\u00e4 vaikutus. Se vaikutus pit\u00e4isi pysty\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6nteiseksi.\u201d<\/p>\n

L\u00e4pi itsen\u00e4isen Suomen historian monimuotoisten metsien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt, ja tilalle on istutettu merkitt\u00e4v\u00e4sti yksipuolisempaa talousmets\u00e4\u00e4. Talousmetsillekin on paikkansa, mutta nyt olemme tilanteessa, jossa suomalaisen mets\u00e4luonnon tila on huono.<\/p>\n

Kun Suomessa pohditaan hakkuiden kest\u00e4v\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, hakkuupaikkoja ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n luontoarvoja, istuu Mets\u00e4hallitus yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n usein p\u00f6yd\u00e4n molemmilla puolilla. Sen eri tavoitteet voivat olla ristiriidassa kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\u201dNiiss\u00e4 p\u00f6ydiss\u00e4 my\u00f6s pohditaan, miten s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 mets\u00e4teollisuuden toimintaolosuhteet. Asia onkin t\u00e4rke\u00e4. Siit\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n muihin t\u00e4rkeisiin kysymyksiin kuten: miten vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelua voidaan vauhdittaa? Miten voimme edist\u00e4\u00e4 sellaisia metsien ja puun k\u00e4yt\u00f6n tapoja, joilla on huomattavaa arvon luomisen potentiaalia? Ja miten voimme v\u00e4hent\u00e4\u00e4 puun polttoa l\u00e4mm\u00f6n- ja energiantuotannossa?\u201d<\/p>\n

Ristiriitaisten tavoitteiden my\u00f6t\u00e4 Mets\u00e4hallitus-konsernissa mets\u00e4luonnon muut kuin rahalliset arvot voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle kuin valtiolle tuloutettavat rahat. T\u00e4h\u00e4n ohjaavat my\u00f6s Mets\u00e4hallituksen johto portaan tulospalkkiot, joiden suuruuteen vaikuttaa p\u00e4\u00e4osin se, kuinka paljon valtion metsi\u00e4 on hakattu.<\/p>\n

\u201dMets\u00e4hallituksessa voitaisiin pohtia syv\u00e4llisemmin sit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n metsiens\u00e4 omistajia ovat suomalaiset ihmiset, ja kysy\u00e4, toteuttaako heid\u00e4n t\u00e4m\u00e4nhetkinen toimintansa suomalaisten tahtoa.\u201d<\/p>\n

Mets\u00e4hallituksen toimia tarkastellessa voi perustellusti my\u00f6s kysy\u00e4, tuleeko niit\u00e4 arvioida demokraattisen yhteiskunnan mittareilla vai yritysvastuun kehikossa.<\/p>\n

Tarkastelukulmasta riippumatta Quarshien mukaan Suomessa voitaisiin luoda menestystarina, jossa kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota ihmisten hyvinvoinnin kasvattamiseen, mutta ei luonnon kustannuksella. Ja t\u00e4ss\u00e4 niin mets\u00e4sektorilla kuin muullakin yritysmaailmalla on oma roolinsa.<\/p>\n

\u201dEmme oikeasti ole luonnon yl\u00e4puolella. Olemme osa luontoa, ja jos haluamme rakentaa kriisinkest\u00e4vi\u00e4 yrityksi\u00e4, meid\u00e4n t\u00e4ytyy huomioida t\u00e4m\u00e4. Yrityksetkin ovat riippuvaisia luonnosta, ja kun yrit\u00e4mme vuosikymmenest\u00e4 toiseen luoda vaurautta luonnon kustannuksella, sahaamme omaa oksaamme.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yhteiskunnassamme tuotanto on organisoitu p\u00e4\u00e4osin yritystoiminnan avulla. Kaikki yritystoiminta riippuu tavalla tai toisella ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4 ei aina n\u00e4y yritysten toimissa mainosten pintaa syvemm\u00e4ll\u00e4.\u00a0 Yritystoiminta my\u00f6s h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 luontoa. Vaikka keskustelu luonnon tuhosta on ollut viime vuosina kuuluvaa, ei itse tuhoaminen ole lakannut. YK:n alaisuudessa toimiva hallitustenv\u00e4linen luontopaneeli IPBES on Liiketoiminta ja luonto –raportissaan arvioinut liiketoiminnan […]<\/p>\n","protected":false},"author":122,"featured_media":20789,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[3275,3276,3258,2775,2935,2937],"yoast_head":"\nOy Luontokato Ab - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oy-luontokato-ab\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Oy Luontokato Ab - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Yhteiskunnassamme tuotanto on organisoitu p\u00e4\u00e4osin yritystoiminnan avulla. Kaikki yritystoiminta riippuu tavalla tai toisella ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4 ei aina n\u00e4y yritysten toimissa mainosten pintaa syvemm\u00e4ll\u00e4.\u00a0 Yritystoiminta my\u00f6s h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 luontoa. Vaikka keskustelu luonnon tuhosta on ollut viime vuosina kuuluvaa, ei itse tuhoaminen ole lakannut. YK:n alaisuudessa toimiva hallitustenv\u00e4linen luontopaneeli IPBES on Liiketoiminta ja luonto –raportissaan arvioinut liiketoiminnan […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oy-luontokato-ab\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2026-03-31T06:37:02+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2026\/03\/puupeltojen-kansa-otsikko-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1817\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"11 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oy-luontokato-ab\/\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oy-luontokato-ab\/\",\"name\":\"Oy Luontokato Ab - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oy-luontokato-ab\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oy-luontokato-ab\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2026\/03\/puupeltojen-kansa-otsikko-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2026-03-31T06:37:02+00:00\",\"dateModified\":\"2026-03-31T06:37:02+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oy-luontokato-ab\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oy-luontokato-ab\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oy-luontokato-ab\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2026\/03\/puupeltojen-kansa-otsikko-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2026\/03\/puupeltojen-kansa-otsikko-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1817},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oy-luontokato-ab\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Oy Luontokato Ab\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\",\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\",\"name\":\"Jari Tamminen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"Jari Tamminen\"},\"description\":\"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.\",\"sameAs\":[\"http:\/\/www.facebook.com\/hairikot\"],\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Oy Luontokato Ab - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oy-luontokato-ab\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Oy Luontokato Ab - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","og_description":"Yhteiskunnassamme tuotanto on organisoitu p\u00e4\u00e4osin yritystoiminnan avulla. Kaikki yritystoiminta riippuu tavalla tai toisella ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4 ei aina n\u00e4y yritysten toimissa mainosten pintaa syvemm\u00e4ll\u00e4.\u00a0 Yritystoiminta my\u00f6s h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 luontoa. Vaikka keskustelu luonnon tuhosta on ollut viime vuosina kuuluvaa, ei itse tuhoaminen ole lakannut. YK:n alaisuudessa toimiva hallitustenv\u00e4linen luontopaneeli IPBES on Liiketoiminta ja luonto –raportissaan arvioinut liiketoiminnan […]","og_url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oy-luontokato-ab\/","og_site_name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","article_published_time":"2026-03-31T06:37:02+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1817,"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2026\/03\/puupeltojen-kansa-otsikko-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jari Tamminen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Jari Tamminen","Arvioitu lukuaika":"11 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oy-luontokato-ab\/","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oy-luontokato-ab\/","name":"Oy Luontokato Ab - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oy-luontokato-ab\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oy-luontokato-ab\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2026\/03\/puupeltojen-kansa-otsikko-scaled.jpg","datePublished":"2026-03-31T06:37:02+00:00","dateModified":"2026-03-31T06:37:02+00:00","author":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oy-luontokato-ab\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oy-luontokato-ab\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oy-luontokato-ab\/#primaryimage","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2026\/03\/puupeltojen-kansa-otsikko-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2026\/03\/puupeltojen-kansa-otsikko-scaled.jpg","width":2560,"height":1817},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oy-luontokato-ab\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Oy Luontokato Ab"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/","name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe","name":"Jari Tamminen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","caption":"Jari Tamminen"},"description":"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.","sameAs":["http:\/\/www.facebook.com\/hairikot"],"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/"}]}},"enclosure":{"image":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2026\/03\/puupeltojen-kansa-otsikko-scaled.jpg"},"meta:avatar":"","geolocation":[],"meta:youtube":null,"meta:vimeo":null,"meta:duration":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20787"}],"collection":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/users\/122"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20787"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20787\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20790,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20787\/revisions\/20790"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media\/20789"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20787"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=20787"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=20787"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}