{"id":20772,"date":"2026-02-17T09:45:07","date_gmt":"2026-02-17T07:45:07","guid":{"rendered":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?p=20772"},"modified":"2026-02-23T14:45:36","modified_gmt":"2026-02-23T12:45:36","slug":"katse-ihmisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/katse-ihmisesta\/","title":{"rendered":"Katse ihmisest\u00e4"},"content":{"rendered":"

Kun Ilta-Sanomat<\/i> halusi seurata sikojen matkaa syntym\u00e4st\u00e4 ruokap\u00f6yt\u00e4\u00e4n, esitteli Atria ilomielin tiluksiaan. Tosin teurastamoon ei toimittajaa tai kuvaajaa p\u00e4\u00e4stetty. Nurmon lihatehtaan tuotantop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 totesi, ett\u00e4 \u201dihmiset j\u00e4rkyttyisiv\u00e4t. Monet ovat nyky\u00e4\u00e4n niin vieraantuneita, mist\u00e4 ruoka tulee\u201d.<\/p>\n

Vuosittain miljoonia euroja mainontaan k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 Atrialla olisi tietenkin mahdollisuus vaikuttaa asiaan ja kertoa el\u00e4intuotannosta rehellisesti. Jotkut tulkitsivat tilanteen niin, ett\u00e4 \u201dkaupunkilaiset eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 luontoa\u201d, mutta t\u00e4m\u00e4 ei oikein kelpaa selitykseksi.<\/p>\n

Atrian teurastamolla n\u00e4hty \u2013 tai oikeastaan n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt \u2013 on vain sivujuonne isommassa ongelmassa: ihmiskeskeisen maailmankuvan my\u00f6t\u00e4 kykymme n\u00e4hd\u00e4 muiden el\u00e4in- ja kasvilajien, siis el\u00e4m\u00e4n itsens\u00e4, itseisarvo on heikko. Ekososiaalisesta kasvatuksesta vastik\u00e4\u00e4n v\u00e4itellyt<\/a> tutkija Sami Keto<\/b> on perehtynyt ihmiskeskeiseen ajatteluun, ja h\u00e4nen mukaansa ymp\u00e4rist\u00f6kriisi ja el\u00e4inteollisuus ovat seurausta siit\u00e4, ett\u00e4 keskitymme liikaa itseemme.<\/p>\n

\"\"
Ajatus ihmisen erityisest\u00e4 erityisyydest\u00e4 helpottaa muun lajisten kuoleman merkityksen v\u00e4h\u00e4ttely\u00e4. Siltikin kuolema on aina ik\u00e4v\u00e4 kohdata ja siksip\u00e4 j\u00e4ljet kuolemasta usein siivotaan pois n\u00e4kyvist\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Omaa napaa kaivellessa olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa elinymp\u00e4rist\u00f6mme kyky yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 meid\u00e4n \u2013 ja monien muiden \u2013 el\u00e4m\u00e4\u00e4 romahtaa. \u201dIhmiskeskeisest\u00e4 ajattelusta luopuminen voisi tuoda paljon hyv\u00e4\u00e4 yksil\u00f6ille ja yhteis\u00f6ille. Se voisi esimerkiksi avata merkityksellisyyden kent\u00e4n, jonka olemme v\u00e4h\u00e4n kadottaneet.\u201d<\/p>\n

Kedon mukaan monet sosiaalisetkin ongelmat ovat seurausta siit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset kokevat heikkoa yhteytt\u00e4 toisiinsa ja maailmaan yleens\u00e4. \u201dYksin\u00e4isyys ja merkityksett\u00f6myyden kokemukset on yleisi\u00e4 ja meit\u00e4 kannustetaan tavoittelemaan t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 pikaruoka-onnellisuutta. Ett\u00e4 saa hetkellisesti hyv\u00e4n tunteen, mutta silti el\u00e4m\u00e4 tuntuu tyhj\u00e4lt\u00e4.\u201d<\/p>\n

Vaillinainen ymm\u00e4rrys<\/b><\/h3>\n

Kest\u00e4v\u00e4 ja elinkelpoinen tulevaisuus edellytt\u00e4isi Kedon mukaan sit\u00e4,\u00a0 <\/span>ettemme pyri kontrolloimaan luonnon prosesseja, vaan ett\u00e4 el\u00e4isimme niiden mukana. H\u00e4n my\u00f6s toteaa, ett\u00e4 kykymme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kokonaisuuksia on lopulta melko rajoittunut. \u201dMeill\u00e4 on hirve\u00e4n hienostuneita tapoja tehd\u00e4 tieteellist\u00e4 tutkimusta. Tutkimus kuitenkin kertoo meille vain pienen osan maailmasta ja toisten lajien el\u00e4m\u00e4st\u00e4 tai ekosysteemien toiminnasta.\u201d<\/p>\n

Keto kuvailee tilannetta vertauskuvan avulla. \u201dOlemme pime\u00e4ss\u00e4 huoneessa ja meill\u00e4 on otsalamppu, jonka voimme kohdentaa yhteen kohtaan kerrallaan. Pystymme havainnoimaan tarkastikin valaistua kohtaa, mutta emme oikeastaan tied\u00e4, kuinka iso se huone on tai mit\u00e4 kaikkea siell\u00e4 on. Koko huone ei tule koskaan valaistuksi.\u201d<\/p>\n

\"\"
Vaikuttaako kuva syd\u00e4mest\u00e4 jotenkin karummalta, kuin kuva jostain muusta irtileikatusta lihaksesta? Jostain syyst\u00e4 mainoksissa harvemmin oikeita syd\u00e4mi\u00e4 n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n.
”Vaikka t\u00e4m\u00e4 tuotantoel\u00e4inten kuolema on alati l\u00e4sn\u00e4, siit\u00e4 puhumista v\u00e4ltell\u00e4\u00e4n. Puhe aiheesta koetaan ep\u00e4kohteliaaksi, jopa syyttelev\u00e4ksi. Voisiko t\u00e4t\u00e4 vaikenemista tarkastella kollektiivisen syyllisyydentunteen kautta? Mist\u00e4 ei voi puhua, siit\u00e4 on vaiettava?
Tappamisen j\u00e4lkeen el\u00e4m\u00e4n merkit halutaan h\u00e4vitt\u00e4\u00e4. Kauppoihin ruhojen kappaleita ei vahingossakaan toimiteta niin, ett\u00e4 kuluttaja voisi kohdata kuoleman kirjaimellisesti silm\u00e4st\u00e4 silm\u00e4\u00e4n.”
Lis\u00e4\u00e4 huomioita piilotetusta kuolemasta t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/span><\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n

Kedon tutkimalla ekososiaalisella ajattelulla viitataan ajatteluun ja toimintaan, jossa luonnon hyvinvointi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n erottamattomana osana ihmisen hyvinvointia. Tuota maailman kuvaa ei ole Kedon mukaan mahdollista saavuttaa ilman, ett\u00e4 hylk\u00e4\u00e4 ihmiskeskeisyyden. Helppoa se kuitenkaan ei ole.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kedon mukaan ihmiskeskeinen maailmankuva on rakennettu Suomen kaltaiseen moderniin l\u00e4nsimaiseen yhteiskuntaan pitk\u00e4n ajan kuluessa, ja niinp\u00e4 ajatus on syv\u00e4ll\u00e4 kulttuurisissa hegemonioissa ja narratiiveissa.\u201dSen varaan on rakennettu antiikin filosofia, kristillinen teologia ja my\u00f6hemmin uuden ajan tieteellinen maailmankuva. N\u00e4m\u00e4 ovat rakentaneet kerroksellisuutta, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin l\u00e4pip\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4. Uskomuksia kuitenkin yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n kertomusten kautta ja v\u00e4hitellen kertomuksetkin muuttuvat.\u201d<\/p>\n

Luonto v\u00e4lineen\u00e4\u00a0<\/span><\/b><\/h3>\n

Yksi asia, jossa ihmiskeskeisyytemme n\u00e4kyy on se, kuinka ymp\u00e4rist\u00f6 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein ensisijaisesti tai pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n resurssina. Luonnon arvo on siis v\u00e4lineellinen. On normaalia puhua vaikka \u201dekosysteemipalveluista\u201d, joilla tarkoitetaan luonnon ihmiselle tuottamia aineellisia ja aineettomia hy\u00f6tyj\u00e4 kuten ruokaa, puhdasta vett\u00e4 ja ilmaa sek\u00e4 inspiroivia maisemia.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ajattelu tuntuu osaltaan johtavan siihen, ett\u00e4 my\u00f6s asiantuntemuksen koetaan syntyv\u00e4n n\u00e4iden \u201dresurssien\u201d omistuksesta ja oikeanlaisesta hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4. El\u00e4intuotannon ep\u00e4kohtia kritisoivia v\u00e4h\u00e4tell\u00e4\u00e4n sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 he eiv\u00e4t ole itse tuottajia eiv\u00e4tk\u00e4 siten voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 aihetta. Samoin mets\u00e4aktivistien ja -tutkijoiden viestej\u00e4 v\u00e4h\u00e4tell\u00e4\u00e4n vetoa malla siihen, etteiv\u00e4t he ole mets\u00e4nomistajia.\u00a0<\/span><\/p>\n

Keto huomauttaa, ett\u00e4 tutkimuksissa on kyll\u00e4 osoitettu, ett\u00e4 muunlajisten el\u00e4inten kanssa tekemisiss\u00e4 oleminen ja luonnossa vietetty aika usein todellakin lis\u00e4\u00e4 niiden arvostusta. Vuorovaikutus tukee ymm\u00e4rryksen kasvamista. Ei kaikki l\u00e4heisyys kuitenkaan automaattisesti auta. \u201dJos vuorovaikutus tapahtuu vaikka broileritilalla, on asetelma melko v\u00e4lineellist\u00e4v\u00e4. Mik\u00e4li haluamme t\u00e4h\u00e4n jonkun analogian, niin onko vaikka orjien kanssa p\u00e4ivitt\u00e4in tekemisiss\u00e4 ollut orjanomistaja oikeasti oppinut tuntemaan orjia?\u201d<\/p>\n

Luonnon tarkastelu v\u00e4lineellisen arvon kautta on n\u00e4kynyt my\u00f6s keskustelussa sudenmets\u00e4styksest\u00e4. Mets\u00e4styst\u00e4 on perusteltu toistuvasti sill\u00e4, ett\u00e4 vaikkapa suden tappama hirvi menee, no, hukkaan, koska se ei p\u00e4\u00e4dy ihmisen pakastimeen. Ongelma ei siis niink\u00e4\u00e4n ole se, ett\u00e4 hirvi on kuollut, vaan se, ett\u00e4 ihminen ei hy\u00f6dy tuosta kuolemasta. Suomessa on sitten t\u00e4h\u00e4n vedoten tapettu susia joko luvalla tai luvatta, ja esitetty se tasapainon palauttamisena.<\/p>\n

\u201dTutkimuksista kuitenkin tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ihminen mets\u00e4st\u00e4j\u00e4n\u00e4 ei pysty korvaamaan susien paikkaa ekosysteemiss\u00e4. Hieman l\u00e4hemm\u00e4ksi p\u00e4\u00e4sisi, jos ihmiset el\u00e4isiv\u00e4t kiinte\u00e4sti osana sit\u00e4 mets\u00e4ekosysteemi\u00e4, mutta sellainen, ett\u00e4 mets\u00e4st\u00e4j\u00e4 menee mets\u00e4\u00e4n ja tulee pois, ei korvaa sutta, joka on l\u00e4sn\u00e4 mets\u00e4ekosysteemiss\u00e4 koko ajan.\u201d<\/p>\n

\u201dMets\u00e4nhoidoksi\u201d ja \u201dkannanhoidoksi\u201d kutsuttu onkin p\u00e4\u00e4osin hyvin pistem\u00e4ist\u00e4 ja kaukana oikean tasapainon tavoittelusta.<\/p>\n

Pitk\u00e4 tie<\/b><\/h3>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6kriisin k\u00e4sittely ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti ja v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ristiriitaisia tunteita. Tieto akuutista uhasta horjuttaa turvallisuuden tunnetta ja ymm\u00e4rrys siit\u00e4, ett\u00e4 olemme mokanneet oikein kunnolla, tuntuu pahalta. Olisi omituista, mik\u00e4li avoimesti kohdattuna ymp\u00e4rist\u00f6kriisi ei her\u00e4tt\u00e4isi surua.<\/p>\n

\"\"
Kielitoimiston sanakirjan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 verbille \u201dhoitaa\u201d kuuluu seuraavanlaisesti:
Pit\u00e4\u00e4 huolta jstak, huolehtia jnk paranemisesta, kunnosta, tilasta tms., huoltaa, hoivata, vaalia. Hoitaa sairasta.
Hakkuita metsiss\u00e4, siis puiden kaatamista nimitet\u00e4\u00e4n mets\u00e4nhoidoksi. Hoitamisesta puhuminen t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tarjoaa kiinnostavan n\u00e4kym\u00e4n siihen, miten ihmiset metsiin suhtautuvat. Mets\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n resurssipankkina, jonka toiminta vaatii ihmisen osallistumista, hoitamista. Todellisuudessa mets\u00e4t ovat p\u00e4rj\u00e4nneet vallan hyvin, ja nykyist\u00e4 verrattomasti paremmin, ennen ihmisen hoitotoimenpiteit\u00e4. Voisikin v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihminen hoitaa jotain ihan muuta, kuin mets\u00e4\u00e4 kaataessaan mets\u00e4\u00e4.
Mets\u00e4nhoidosta puhumiselle voisi hakea jonkinlaisia verrokkeja tarkastelemalla sit\u00e4, kuinka ihmiset puhuvat muunlajisista el\u00e4imist\u00e4. Esimerkiksi villiel\u00e4inten kantoja \u201dhoidetaa\u201d. Hoitaminen tarkoittaa siis sit\u00e4, ett\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4 ammutaan.
T\u00e4m\u00e4n \u201dhoitaa\u201d verbin merkityksen omituisuus metsist\u00e4 ja el\u00e4imist\u00e4 puhuttaessa tulee n\u00e4kyv\u00e4ksi, mik\u00e4li nostamme rinnalle hoitokodin ja sairaanhoitajan kaltaiset yhdyssanat. Lis\u00e4\u00e4 metsienhoidosta t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/span><\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n

Jotkut ovat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 erityisesti lapsia ja nuoria pit\u00e4isi suojella ik\u00e4vilt\u00e4 aiheilta. Keto pit\u00e4\u00e4 \u201dtodella outona\u201d ajatusta, ett\u00e4 ilmastoahdistukselta varjelemisen nimiss\u00e4 lapset pit\u00e4isi houkutella jopa harhaisen todellisuusk\u00e4sityksen piiriin. \u201dJos olemme talossa, joka syttyy palamaan ja lapset huomaavat tulipalon, tilanne aiheuttaa ahdistusta ja h\u00e4t\u00e4\u00e4ntymist\u00e4. Onko vanhempien teht\u00e4v\u00e4 kertoa lapsille vain, ett\u00e4 \u2019ei h\u00e4t\u00e4\u00e4, kaikki on hyvin\u2019?\u201d<\/p>\n

Pikemminkin vanhempien sukupolvien edustajat pit\u00e4isi saada havahtumaan tutkittuun k\u00e4sitykseen todellisuudesta. \u201dLapset ja nuoret eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n ole monoliitti, mutta tutkimusten mukaan nuoret suhtautuvat ekologiseen kriisiin keskim\u00e4\u00e4rin paljon vakavammin ja suuremmalla huolella kuin vanhemmat sukupolvet.\u201d<\/p>\n

Siksi aiheen k\u00e4sittely my\u00f6s osana opetusta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Keto toteaa, ett\u00e4 kasvatus ja opetus ovat osa ongelmaa silloin, kun ne uusintavat ongelmallisia todellisuusk\u00e4sityksi\u00e4. \u201dTietenkin lapsetkin poimivat niit\u00e4 viestej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 \u2019ihmiset eiv\u00e4t ole el\u00e4imi\u00e4\u2019 ja ett\u00e4 \u2019el\u00e4imet eiv\u00e4t ole niin arvokkaita\u2019. Ne v\u00e4hitellen vahvistuvat ja muuttuvat kaiken l\u00e4p\u00e4isev\u00e4ksi ihmiskeskeisyydeksi.\u201d<\/p>\n

Ajattelutavat ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t voivat kuitenkin muuttua, eiv\u00e4tk\u00e4 vaikeat tunteet ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n pahasta. \u201dVaikeat tunteet kertovat meille todellisuudesta ja ristiriidoista. Jos niilt\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n suojata lapset t\u00e4ysin, niin siin\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n hallaa lapsille itselleen. Ne ovat my\u00f6s sellaisia tunteita, jotka motivoivat meit\u00e4 toimimaan ep\u00e4kohtien korjaamiseksi.\u201d<\/p>\n

\"\"Chicken\u00a0<\/strong>Surprise -vastamainos ja muita el\u00e4insuhdettamme k\u00e4sittelevi\u00e4 vastamainoksia l\u00f6ytyy my\u00f6s H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4majan yhdess\u00e4 el\u00e4inoikeusj\u00e4rjest\u00f6 Animalian ja Nuorten akatemian kanssa tuottamasta Katse el\u00e4imeen -opetusmateriaalista. Lis\u00e4tietoja hankkeeseen liittyvist\u00e4 n\u00e4yttelyist\u00e4, opetusvierailuista ja opettajien vapaasti k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi tarkoitetusta aineistosta l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/b><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun Ilta-Sanomat halusi seurata sikojen matkaa syntym\u00e4st\u00e4 ruokap\u00f6yt\u00e4\u00e4n, esitteli Atria ilomielin tiluksiaan. Tosin teurastamoon ei toimittajaa tai kuvaajaa p\u00e4\u00e4stetty. Nurmon lihatehtaan tuotantop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 totesi, ett\u00e4 \u201dihmiset j\u00e4rkyttyisiv\u00e4t. Monet ovat nyky\u00e4\u00e4n niin vieraantuneita, mist\u00e4 ruoka tulee\u201d. Vuosittain miljoonia euroja mainontaan k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 Atrialla olisi tietenkin mahdollisuus vaikuttaa asiaan ja kertoa el\u00e4intuotannosta rehellisesti. Jotkut tulkitsivat tilanteen niin, ett\u00e4 \u201dkaupunkilaiset […]<\/p>\n","protected":false},"author":122,"featured_media":20776,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[3273,3272,3274],"yoast_head":"\nKatse ihmisest\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/katse-ihmisesta\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Katse ihmisest\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Kun Ilta-Sanomat halusi seurata sikojen matkaa syntym\u00e4st\u00e4 ruokap\u00f6yt\u00e4\u00e4n, esitteli Atria ilomielin tiluksiaan. Tosin teurastamoon ei toimittajaa tai kuvaajaa p\u00e4\u00e4stetty. Nurmon lihatehtaan tuotantop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 totesi, ett\u00e4 \u201dihmiset j\u00e4rkyttyisiv\u00e4t. Monet ovat nyky\u00e4\u00e4n niin vieraantuneita, mist\u00e4 ruoka tulee\u201d. Vuosittain miljoonia euroja mainontaan k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 Atrialla olisi tietenkin mahdollisuus vaikuttaa asiaan ja kertoa el\u00e4intuotannosta rehellisesti. Jotkut tulkitsivat tilanteen niin, ett\u00e4 \u201dkaupunkilaiset […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/katse-ihmisesta\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2026-02-17T07:45:07+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-02-23T12:45:36+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2026\/02\/susway-otsikko.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1805\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"860\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"8 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/katse-ihmisesta\/\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/katse-ihmisesta\/\",\"name\":\"Katse ihmisest\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/katse-ihmisesta\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/katse-ihmisesta\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2026\/02\/susway-otsikko.jpg\",\"datePublished\":\"2026-02-17T07:45:07+00:00\",\"dateModified\":\"2026-02-23T12:45:36+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/katse-ihmisesta\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/katse-ihmisesta\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/katse-ihmisesta\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2026\/02\/susway-otsikko.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2026\/02\/susway-otsikko.jpg\",\"width\":1805,\"height\":860},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/katse-ihmisesta\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Katse ihmisest\u00e4\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\",\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\",\"name\":\"Jari Tamminen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"Jari Tamminen\"},\"description\":\"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.\",\"sameAs\":[\"http:\/\/www.facebook.com\/hairikot\"],\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Katse ihmisest\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/katse-ihmisesta\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Katse ihmisest\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","og_description":"Kun Ilta-Sanomat halusi seurata sikojen matkaa syntym\u00e4st\u00e4 ruokap\u00f6yt\u00e4\u00e4n, esitteli Atria ilomielin tiluksiaan. Tosin teurastamoon ei toimittajaa tai kuvaajaa p\u00e4\u00e4stetty. Nurmon lihatehtaan tuotantop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 totesi, ett\u00e4 \u201dihmiset j\u00e4rkyttyisiv\u00e4t. Monet ovat nyky\u00e4\u00e4n niin vieraantuneita, mist\u00e4 ruoka tulee\u201d. Vuosittain miljoonia euroja mainontaan k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 Atrialla olisi tietenkin mahdollisuus vaikuttaa asiaan ja kertoa el\u00e4intuotannosta rehellisesti. Jotkut tulkitsivat tilanteen niin, ett\u00e4 \u201dkaupunkilaiset […]","og_url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/katse-ihmisesta\/","og_site_name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","article_published_time":"2026-02-17T07:45:07+00:00","article_modified_time":"2026-02-23T12:45:36+00:00","og_image":[{"width":1805,"height":860,"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2026\/02\/susway-otsikko.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jari Tamminen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Jari Tamminen","Arvioitu lukuaika":"8 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/katse-ihmisesta\/","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/katse-ihmisesta\/","name":"Katse ihmisest\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/katse-ihmisesta\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/katse-ihmisesta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2026\/02\/susway-otsikko.jpg","datePublished":"2026-02-17T07:45:07+00:00","dateModified":"2026-02-23T12:45:36+00:00","author":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/katse-ihmisesta\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/katse-ihmisesta\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/katse-ihmisesta\/#primaryimage","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2026\/02\/susway-otsikko.jpg","contentUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2026\/02\/susway-otsikko.jpg","width":1805,"height":860},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/katse-ihmisesta\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Katse ihmisest\u00e4"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/","name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe","name":"Jari Tamminen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","caption":"Jari Tamminen"},"description":"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.","sameAs":["http:\/\/www.facebook.com\/hairikot"],"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/"}]}},"enclosure":{"image":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2026\/02\/susway-otsikko.jpg"},"meta:avatar":"","geolocation":[],"meta:youtube":null,"meta:vimeo":null,"meta:duration":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20772"}],"collection":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/users\/122"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20772"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20772\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20781,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20772\/revisions\/20781"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media\/20776"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20772"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=20772"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=20772"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}