{"id":20761,"date":"2025-12-17T12:29:30","date_gmt":"2025-12-17T10:29:30","guid":{"rendered":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?p=20761"},"modified":"2026-01-20T16:02:36","modified_gmt":"2026-01-20T14:02:36","slug":"tavaramagiaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tavaramagiaa\/","title":{"rendered":"Tavaramagiaa"},"content":{"rendered":"

Suhteemme tavaraan ja esineisiin ei ole alkuunkaan yksiselitteinen. Tavaroilla on omat k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksensa, mutta usein se, mink\u00e4 nimenomaisen esineen kukin tarpeeseensa valitsee, kertoo valitsijasta paljon. Usein p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen vaikuttavat julkilausutun tarpeen ohella monenlaiset muutkin tekij\u00e4t.\u00a0<\/span><\/p>\n

Jotain erityist\u00e4 tavarasuhteesta kuitenkin tulee n\u00e4kyv\u00e4ksi, kun tarkastelee nimenomaan esineit\u00e4, joiden hankkimiseksi on uhrattava huomattavan paljon resursseja, eli meid\u00e4n yhteiskunnassamme useimmiten rahaa.\u00a0<\/span><\/p>\n

Jos kello maksaa kymmeni\u00e4 tuhansia tai auto satoja tuhansia euroja, ei kyseess\u00e4 ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n \u201dkello\u201d tai \u201dauto\u201d. T\u00e4mm\u00f6iset luksustuotteet on helppo nimet\u00e4 statussymboleiksi, joilla pyrit\u00e4\u00e4n p\u00f6nkitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa arvoa muiden silmiss\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuitenkaan ole tyhjent\u00e4v\u00e4 selitys. Usein on hy\u00f6dyllist\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, paljonko kello on, mutta se ei viel\u00e4 perustele kultaisen Rolexin hankkimista. Tarve p\u00e4\u00e4st\u00e4 paikasta A paikkaan B harvemmin oikeasti edellytt\u00e4\u00e4 luksus katumaasturia.\u00a0<\/span><\/p>\n

\"\"
Talismaani on taikaesine, joka uskotaan tuovan kantajalleen hyv\u00e4\u00e4 onnea ja suojelua. Usein talismaaneihin on sis\u00e4ltynyt numeroita, kirjaimia tai muita symboleja, joita l\u00f6ytyy my\u00f6s kelloista. Talismaanit valmistetaan aina huolella ja harkiten valittujen ohjeiden mukaan. Samoin my\u00f6s kellosep\u00e4n ty\u00f6 on tunnetusti tarkkaa puuhaa.
Mit\u00e4 kellojen valmistamiseen tulee, sveitsil\u00e4inen kellonvalmistaja Rolex on kehunut, ett\u00e4 sen yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti valmistetun rannekellon tekeminen kest\u00e4\u00e4 kaikkine vaiheineen jopa vuoden. Tietoon vuoden mittaisesta valmistusprosessista voi suhtautua varauksella, mutta varmasti t\u00e4h\u00e4n liittyy valmistajan laskutapa ja prosessin ymp\u00e4rille kehitt\u00e4m\u00e4 kertomus. Valmistamiseen liittyvi\u00e4 yksityiskohtia ja mytologiaa jaetaan kiinnostuneille muun muassa mainoksissa sek\u00e4 yhti\u00f6n kotisivuilla.
Ihmiset ovat k\u00e4ytt\u00e4neet ikimuistoisista ajoista talismaaneissa my\u00f6s jalokivi\u00e4. On jopa esitetty, ett\u00e4 nykyaikainen tapa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koruja on tuota perua. Hyv\u00e4\u00e4 onnea ja voimaa tuovia jalokivitalismaaneja suositellaan pidett\u00e4v\u00e4ksi ihoa vasten, samoin Rolex koskee kantajansa ihoa koko ajan. Vaikka muut eiv\u00e4t \u2013 kenties jalokivin koristeltua \u2013 Rolexia n\u00e4kisik\u00e4\u00e4n hihan alta, tuntee kantaja kellonsa kosketuksen koko ajan.
Melko usein kantaja kuitenkin pit\u00e4\u00e4 huolen siit\u00e4, ett\u00e4 kello n\u00e4kyy.<\/figcaption><\/figure>\n

Mik\u00e4 ihme saa kuluttajat maksamaan tuotteista t\u00e4htitieteellisi\u00e4 hintoja?<\/p>\n

Aivan kuin niiss\u00e4 esineiss\u00e4 olisi jotain maagista tai taianomaista.<\/p>\n

Jo muinaiset l\u00f6yt\u00f6retkeilij\u00e4t<\/b><\/h3>\n

Toisinaan olemme sokeita omassa k\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4mme sellaiselle, mink\u00e4 toisten k\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 havaitsemme. It\u00e4-Suomen yliopiston uskontotieteen professori ja Helsingin yliopiston sosiaali- ja kulttuuriantropologian dosentti Timo Kallinen<\/b> antaa esimerkin kaukaa.<\/p>\n

\u201dKun eurooppalaiset \u2019tutkimusmatkailijat\u2019 ja kauppiaat 1400-luvun lopulta alkaen suuntasivat L\u00e4nsi-Afrikkaan, he havaitsivat, ett\u00e4 paikallisilla ihmisill\u00e4 oli t\u00e4ysin erilainen tapa kategorisoida esineit\u00e4 kuin eurooppalaisilla itsell\u00e4\u00e4n. Eurooppalaiset kiinnittiv\u00e4t huomiota erityisesti siihen, kuinka jotkut esineet olivat talismaaneja, taikakaluja tai ne n\u00e4htiin jopa jumalolentoina, ja he rupesivat k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n esineist\u00e4 pilkallista nimityst\u00e4 fetissi\u201d, kertoo Kallinen.<\/p>\n

Termi \u201dfetissi\u201d johdettiin portugalinkielisest\u00e4 sanasta feiti\u00e7o<\/i>, joka viittaa taikauskoon ja taikaesineeseen. Portugaliin termi oli l\u00f6yt\u00e4nyt tiens\u00e4 latinasta, jonka facticius<\/i> tarkoittaa keinotekoista.<\/p>\n

Kallinen kertoo, ett\u00e4 asetelmassa huomattiin nopeasti ristiriitaisuuksia. \u201dEnsinn\u00e4kin n\u00e4m\u00e4 kauppiaat olivat itse l\u00e4hteneet L\u00e4nsi-Afrikkaan etsim\u00e4\u00e4n kultaa. Eli saadakseen kultaa, jolla ei ollut k\u00e4ytt\u00f6arvoa, he tekiv\u00e4t hyvin vaarallisen matkan paikkaan, miss\u00e4 esiintyi malariaa ja trooppisia tauteja, joita vastaan l\u00e4nsimaailman l\u00e4\u00e4kkeet olivat t\u00e4ysin aseettomia. Samaan aikaan Euroopassa katolisen kristillisyyden parissa oli my\u00f6s hirvitt\u00e4v\u00e4n laajat markkinat erilaisille pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksille.\u201d<\/p>\n

Kallisen mukaan monet eurooppalaiset olivatkin sokeita sille, ett\u00e4 heid\u00e4n omassa kulttuurissaan oli runsaasti esineit\u00e4, joita pidettiin yht\u00e4 lailla arvossa ilman varsinaisia j\u00e4rkiperusteita.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u00c4\u00e4neen sanottuna ajatus tavaroihin sidotusta ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4, mystisest\u00e4 arvosta, jota ei voi havaita, saattaa tuntua hassulta. Maagiset esineet eiv\u00e4t kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaikuta ulkoisesti erikoisilta. Kentt\u00e4tutkimusta L\u00e4nsi-Afrikassa tehdess\u00e4\u00e4n Kallinen onkin pannut merkille sen, ett\u00e4 pyhin\u00e4 pidettyjen esineiden merkityksen tulkitseminen ilman kulttuurista ymm\u00e4rryst\u00e4 voi olla vaikeaa.<\/p>\n

\u201dMist\u00e4 tahansa esineest\u00e4 voi tulla maaginen, eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n esine l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ole sellainen. Ei ole mit\u00e4\u00e4n esineluokkia, joista pystyisi suorilta sanomaan, ett\u00e4 tuo on pyh\u00e4.\u201d<\/p>\n

Esineen arvoa voidaan kasvattaa esimerkiksi rituaalein. Toisinaan esineen arvon voi puolestaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 se, kenelle se on aikaisemmin kuulunut. Esimerkiksi aateliutta symboloivat esineet kertovat aikaisemmista omistajistaan ja niiden nykyinen omistaja voi kokea olevansa osa arvokasta jatkumoa. Nyky\u00e4\u00e4n vaikka Hollywood-t\u00e4hden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 \u2013 tai ainakin esittelem\u00e4 \u2013 tuote saattaa ajaa samaa asiaa.<\/p>\n

Esineisiin voi siis latautua arvoa, jonka mittaaminen tai tarkka m\u00e4\u00e4ritteleminen on oikeastaan mahdotonta. Ja siin\u00e4, miss\u00e4 toisten tapa ladata arvoa esineisiin saattaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmeiselt\u00e4 ja v\u00e4\u00e4ristyneelt\u00e4, voivat omat vastaavat tavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 itselt\u00e4 huomaamatta. Esimerkiksi kullan arvo ei edelleenk\u00e4\u00e4n perustu sille, ett\u00e4 sill\u00e4 olisi hirvitt\u00e4v\u00e4n laajoja k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksia. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan ole rajoittanut monien hinkua hamstrata sit\u00e4 omiin k\u00e4tk\u00f6ihin ja holveihin.\u00a0<\/span><\/p>\n

Maallista uskontoa<\/b><\/h3>\n

Kalliit luksusesineet n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein tapana viesti\u00e4 toisille omaa statusta, er\u00e4\u00e4nlaisina tavaraksi muuttuneina riikinkukonsulkina, mutta niiden merkitys ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 moiseen tyhjene. Karl Marx<\/b> rakensi omaa talous teoriaansa \u201dtavarafetisismiksi\u201d kutsumansa ilmi\u00f6n ymp\u00e4rille. Rankasti yksinkertaistaen: h\u00e4nen mukaansa kaikki tavaran valmistamiseen kuluneiden raaka-aineiden ja ty\u00f6n hinnan ylitt\u00e4v\u00e4 arvo on fetisistist\u00e4. Vaikka Marxin ajatuksilla on oma historiallinen painolastinsa, Kallinen toteaa, ett\u00e4 h\u00e4nen analyysinsa kapitalistisesta yhteiskunnasta on monin paikoin osuva.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dMarxin mielest\u00e4 se, ett\u00e4 esineiden arvon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 niiden valmistukseen k\u00e4ytetyt resurssit, on kapitalismissa k\u00e4\u00e4ntynyt p\u00e4\u00e4laelleen. Nyt p\u00e4\u00e4oman katsotaan olevan se, mik\u00e4 todella saa aikaa tuotantoa\u201d, Kallinen selvent\u00e4\u00e4. \u201dJos ajattelee talousuutisointia, niin siin\u00e4 toistuu koko ajan, ett\u00e4 Suomeen on saatava investointeja, ik\u00e4\u00e4n kuin mit\u00e4\u00e4n tuotantoa ei voisi olla ilman, ett\u00e4 on ensin rahaa. Tietysti t\u00e4ss\u00e4 meid\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 se on n\u00e4in, mutta mik\u00e4\u00e4n ei objektiivisesti moista edellyt\u00e4.\u201d<\/p>\n

\"\"
Auto on monille jonkinlainen identiteetin rakennuspalikka tai ainakin tuki. T\u00e4m\u00e4 on sik\u00e4li kiinnostavaa, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on jokseenkin aina muiden rakentamasta, teollisesti tuotetusta kulutushy\u00f6dykkeest\u00e4. Mik\u00e4li jymykallis katumaasturi on metallinen heijastuma kuskinsa psyykeest\u00e4, niin miten se rinnastuu aamuruuhkassa edess\u00e4 jumittavaan, saman merkkiseen ja malliseen katumaasturiin ja sen kuskiin?<\/figcaption><\/figure>\n

Tyhj\u00e4st\u00e4 huomio tavaran \u201doikean\u201d ja koetun arvon v\u00e4lisest\u00e4 erosta ei tietenk\u00e4\u00e4n ole maailmaan pullahtanut eik\u00e4 ole yksin kapitalisminkaan tekosia, vaan vanhempaa perua. Marx tunnisti tiukan maallisessa tavarafetisismiss\u00e4 uskonnon kaltaisen ajattelun. Onkin vaikea perustella j\u00e4rjellisesti sit\u00e4, kuinka paljon olemme valmiita sitoutumaan joihinkin tavaramerkkeihin, joilla merkittyj\u00e4 teollisesti tuotettuja ja eritt\u00e4in kalliita hy\u00f6dykkeit\u00e4 meille kaupataan.<\/p>\n

Vaikka maallisen ja ei-maallisen v\u00e4lisen rajan h\u00e4m\u00e4rt\u00e4minen voi tuntua ongelmalliselta, ei raja l\u00e4ht\u00f6kohtaisestikaan ole absoluuttisen tarkka.<\/p>\n

\u201dMarx alkoi rakentamaan omaa hy\u00f6dykefetisismin analyysiaan sellaisen historiallisen ajattelun varaan, ett\u00e4 usein on ollut olemassa uskonnosta tukea hakeva hallitseva luokka. Tuo luokka tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 esineiss\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n erityist\u00e4, mutta se on saanut alamaiset uskomaan siihen erityisyyteen ja pystyy siten hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 tietoa ja pumppaamaan hy\u00f6dyn itselleen. Marxin ajatuksessa ihmisille sy\u00f6tetty idea talouden toiminnasta on pohjimmiltaan valhe ja ett\u00e4 tietty porukka hy\u00f6tyy siit\u00e4, ett\u00e4 se valhe on uskottu.\u201d<\/p>\n

Mit\u00e4 muuta kuin tuotteisiin sis\u00e4ltyv\u00e4n erityisyyden pumppaamista mainontakaan lopulta on? Voi tietenkin sanoa, ett\u00e4 toisin kuin maallinen ajattelu, uskonto perustuu asioihin, joita emme voi suoraan osoittaa tosiksi tai ep\u00e4tosiksi. Toisaalta, talousuutiset toistelevat meille loputtomasti \u201dmarkkinoiden tunnelmia\u201d, taloustoimittajat kanavoivat ihan muina Delfoin oraakkeleina \u201dmarkkinoiden viestej\u00e4\u201d ja joku \u201dn\u00e4kym\u00e4t\u00f6n k\u00e4si\u201d kuulemma ohjailee kaikkea. T\u00e4t\u00e4 markkinauskovaisuutta on vaikea n\u00e4hd\u00e4 t\u00e4ysin uskonnollisuudesta irtautuneena ilmi\u00f6n\u00e4. Kallinen ei kuitenkaan suostu vet\u00e4m\u00e4\u00e4n suoria yht\u00e4l\u00e4isyysmerkkej\u00e4 Marxin kuvaileman kapitalismin ja uskonnon v\u00e4lille.<\/p>\n

\u201dJos me suoraan rinnastaisimme kapitalismin uskontoon, niin meill\u00e4 olisi se k\u00e4sitys uskonnosta, ett\u00e4 sen pohjalla on aina valhe, joka hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 joitakin tiettyj\u00e4 ihmisi\u00e4. Tuo on tietysti on pohtimisen arvoinen ajatus, mutten kuitenkaan sano, ett\u00e4 se on koko totuus uskonnosta.\u201d<\/p>\n

Kapitalistista magiikkaa<\/b><\/h3>\n

Kapitalistisen j\u00e4rjestelm\u00e4n tuottama tavarasuhde ei Kallisen mukaan ole erikoinen pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sen puolesta, kuinka tavaroiden hinta muodostuu. Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n suhteemme tavaraan on h\u00e4nen mukaansa historiallisesti tarkasteltuna hyvin poikkeuksellinen.<\/p>\n

\u201dNykyj\u00e4rjestelm\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 teemme selke\u00e4n erottelun subjektin ja objektin v\u00e4lill\u00e4. Tarkoittaen, ett\u00e4 subjekteja ovat pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ihmiset ja esineet ovat objekteja. T\u00e4m\u00e4 johtaa siihen, ett\u00e4 esineet ovat sidoksissa ne omistaviin henkil\u00f6ihin ainoastaan omistajuuden kautta. Esineet on siis erotettu sosiaalisista suhteista.\u201d\u00a0<\/span><\/p>\n

\"\"
Rafaelia<\/strong> pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 renessanssin ajan merkitt\u00e4vimmist\u00e4 taidemaalareista. Taiteilijan vuosina 1518-1520 maalama Kirkastuminen<\/em> j\u00e4i h\u00e4nen viimeiseksi teoksekseen. Maalaus kuvaa hetke\u00e4, kun Jeesus kirkastui, h\u00e4net kenties n\u00e4htiin jumalallisena hahmona.
Mercedes-AMG G 63 on saksalaisen autonvalmistaja Mercedes-Benzin tyt\u00e4ryhti\u00f6n, Mercedes-AMG:n valmistama luksuskatumaasturi. Sen tuplaturbolla varustettu nelj\u00e4litrainen V8-moottori tuottaa 577 hevosvoimaa. Useissa artikkeleissa auton ovien lukituksen avaamisesta syntyv\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4 kuvaillaan kiv\u00e4\u00e4rin lataamisesta syntyv\u00e4n \u00e4\u00e4nen kaltaiseksi.<\/figcaption><\/figure>\n

T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy siin\u00e4, ett\u00e4 teoreettisesti mik\u00e4 tahansa tavara on vaihdettavissa rahaksi ja ett\u00e4 omistajan yhteys esineeseen on aina irrotettavissa. Samalla raha puolestaan on neutraalia ja vapaata merkityksest\u00e4. Rahan n\u00e4enn\u00e4inen arvoneutraaliuus voi osaltaan selitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s luksustuotteisiin ladattujen arvojen syvyytt\u00e4: niiden avulla voi kertoa sosiaalisesta asemasta ja itsest\u00e4\u00e4n tavoilla, johon pelkk\u00e4 raha ei kykene.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dT\u00e4m\u00e4 on kulttuurinen l\u00e4ht\u00f6kohta, joka mahdollistaa kapitalismin tai yleens\u00e4 markkinoilla tapahtuvan vaihdannan. Emme me kuitenkaan pysty t\u00e4ydellisesti allekirjoittamaan n\u00e4it\u00e4 ehtoja. Me samaistamme esineit\u00e4 koko ajan tiettyihin ihmisiin.\u201d<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 samaistaminen voi tapahtua monella tavalla. Kenties kyseess\u00e4 on perint\u00f6kalleus tai l\u00e4heiselt\u00e4 saatu lahja, lapsuudenkoti tai sitten mainonta on vain tehnyt taikansa. Kaikki tunnistavat omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n esimerkkej\u00e4, jotka todistavat sit\u00e4 vastaan, ett\u00e4 esineet olisivat pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n objekteja.<\/p>\n

Erillissuhde<\/b><\/h3>\n

Uskonnollisia esineit\u00e4 Suomessa ei ole liikaa viime aikoina kumarreltu. Kallisen mukaan protestanttinen kristinusko onkin kenties uskonnoista v\u00e4hiten esineit\u00e4 palvova. Mutta meill\u00e4 on omat palvonnan kohteemme. Poik keuksellisena professori mainitsee suomalaisten suhteen sotiin liittyviin esineisiin.<\/p>\n

\u201dJos katsoo sotamemorabilian arvoa, niin en usko oikean markkina-arvon selitt\u00e4v\u00e4n puoliakaan siit\u00e4, mit\u00e4 niist\u00e4 ollaan valmiita maksamaan.\u201d<\/p>\n

Tai mik\u00e4 nyt ikin\u00e4 onkaan \u201doikea\u201d markkina-arvo. Sota on tietenkin aina kansakunnan selvi\u00e4misen kannalta kriittist\u00e4 aikaa ja tuollaisiin historian k\u00e4\u00e4nnekohtiin liittyv\u00e4t esineet kenties kytkev\u00e4t omistajansa menneisiin sukupolviin tai t\u00e4rke\u00e4ksi koettuihin tapahtumiin, joihin he eiv\u00e4t itse ole osallistuneet.<\/p>\n

\u201dEhk\u00e4 niihin esineisiin voidaan ladata kuvitelmia vapaammin nyt, kun ei en\u00e4\u00e4 ole paljoa henkil\u00f6it\u00e4, joilla olisi omakohtaisia kokemuksia tapahtumista.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suhteemme tavaraan ja esineisiin ei ole alkuunkaan yksiselitteinen. Tavaroilla on omat k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksensa, mutta usein se, mink\u00e4 nimenomaisen esineen kukin tarpeeseensa valitsee, kertoo valitsijasta paljon. Usein p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen vaikuttavat julkilausutun tarpeen ohella monenlaiset muutkin tekij\u00e4t.\u00a0 Jotain erityist\u00e4 tavarasuhteesta kuitenkin tulee n\u00e4kyv\u00e4ksi, kun tarkastelee nimenomaan esineit\u00e4, joiden hankkimiseksi on uhrattava huomattavan paljon resursseja, eli meid\u00e4n yhteiskunnassamme useimmiten rahaa.\u00a0 […]<\/p>\n","protected":false},"author":122,"featured_media":20763,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[1048,3271,3270,3269,3268,2686],"yoast_head":"\nTavaramagiaa - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tavaramagiaa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Tavaramagiaa - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Suhteemme tavaraan ja esineisiin ei ole alkuunkaan yksiselitteinen. Tavaroilla on omat k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksensa, mutta usein se, mink\u00e4 nimenomaisen esineen kukin tarpeeseensa valitsee, kertoo valitsijasta paljon. Usein p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen vaikuttavat julkilausutun tarpeen ohella monenlaiset muutkin tekij\u00e4t.\u00a0 Jotain erityist\u00e4 tavarasuhteesta kuitenkin tulee n\u00e4kyv\u00e4ksi, kun tarkastelee nimenomaan esineit\u00e4, joiden hankkimiseksi on uhrattava huomattavan paljon resursseja, eli meid\u00e4n yhteiskunnassamme useimmiten rahaa.\u00a0 […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tavaramagiaa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-12-17T10:29:30+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-01-20T14:02:36+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/12\/roll-over-vastis-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"10 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tavaramagiaa\/\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tavaramagiaa\/\",\"name\":\"Tavaramagiaa - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tavaramagiaa\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tavaramagiaa\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/12\/roll-over-vastis-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2025-12-17T10:29:30+00:00\",\"dateModified\":\"2026-01-20T14:02:36+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tavaramagiaa\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tavaramagiaa\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tavaramagiaa\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/12\/roll-over-vastis-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/12\/roll-over-vastis-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1600,\"caption\":\"Auto on monille jonkinlainen identiteetin rakennuspalikka tai ainakin tuki. T\u00e4m\u00e4 on sik\u00e4li kiinnostavaa, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on jokseenkin aina muiden rakentamasta, teollisesti tuotetusta kulutushy\u00f6dykkeest\u00e4. Mik\u00e4li jymykallis katumaasturi on metallinen heijastuma kuskinsa psyykeest\u00e4, niin miten se rinnastuu aamuruuhkassa edess\u00e4 jumittavaan, saman merkkiseen ja malliseen katumaasturiin ja sen kuskiin?\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tavaramagiaa\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Tavaramagiaa\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\",\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\",\"name\":\"Jari Tamminen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"Jari Tamminen\"},\"description\":\"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.\",\"sameAs\":[\"http:\/\/www.facebook.com\/hairikot\"],\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Tavaramagiaa - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tavaramagiaa\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Tavaramagiaa - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","og_description":"Suhteemme tavaraan ja esineisiin ei ole alkuunkaan yksiselitteinen. Tavaroilla on omat k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksensa, mutta usein se, mink\u00e4 nimenomaisen esineen kukin tarpeeseensa valitsee, kertoo valitsijasta paljon. Usein p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen vaikuttavat julkilausutun tarpeen ohella monenlaiset muutkin tekij\u00e4t.\u00a0 Jotain erityist\u00e4 tavarasuhteesta kuitenkin tulee n\u00e4kyv\u00e4ksi, kun tarkastelee nimenomaan esineit\u00e4, joiden hankkimiseksi on uhrattava huomattavan paljon resursseja, eli meid\u00e4n yhteiskunnassamme useimmiten rahaa.\u00a0 […]","og_url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tavaramagiaa\/","og_site_name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","article_published_time":"2025-12-17T10:29:30+00:00","article_modified_time":"2026-01-20T14:02:36+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1600,"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/12\/roll-over-vastis-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jari Tamminen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Jari Tamminen","Arvioitu lukuaika":"10 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tavaramagiaa\/","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tavaramagiaa\/","name":"Tavaramagiaa - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tavaramagiaa\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tavaramagiaa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/12\/roll-over-vastis-scaled.jpg","datePublished":"2025-12-17T10:29:30+00:00","dateModified":"2026-01-20T14:02:36+00:00","author":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tavaramagiaa\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tavaramagiaa\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tavaramagiaa\/#primaryimage","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/12\/roll-over-vastis-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/12\/roll-over-vastis-scaled.jpg","width":2560,"height":1600,"caption":"Auto on monille jonkinlainen identiteetin rakennuspalikka tai ainakin tuki. T\u00e4m\u00e4 on sik\u00e4li kiinnostavaa, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on jokseenkin aina muiden rakentamasta, teollisesti tuotetusta kulutushy\u00f6dykkeest\u00e4. Mik\u00e4li jymykallis katumaasturi on metallinen heijastuma kuskinsa psyykeest\u00e4, niin miten se rinnastuu aamuruuhkassa edess\u00e4 jumittavaan, saman merkkiseen ja malliseen katumaasturiin ja sen kuskiin?"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tavaramagiaa\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Tavaramagiaa"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/","name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe","name":"Jari Tamminen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","caption":"Jari Tamminen"},"description":"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.","sameAs":["http:\/\/www.facebook.com\/hairikot"],"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/"}]}},"enclosure":{"image":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/12\/roll-over-vastis-scaled.jpg"},"meta:avatar":"","geolocation":[],"meta:youtube":null,"meta:vimeo":null,"meta:duration":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20761"}],"collection":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/users\/122"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20761"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20761\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20768,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20761\/revisions\/20768"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media\/20763"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20761"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=20761"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=20761"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}