{"id":20749,"date":"2025-11-11T11:46:45","date_gmt":"2025-11-11T09:46:45","guid":{"rendered":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?p=20749"},"modified":"2026-01-21T10:10:58","modified_gmt":"2026-01-21T08:10:58","slug":"kanan-elama","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kanan-elama\/","title":{"rendered":"Kanan el\u00e4m\u00e4"},"content":{"rendered":"

S<\/span>uomessa kiid\u00e4tet\u00e4\u00e4n teurastamoihin joka vuosi yli 82 miljoonaa broileria<\/a>. Tahti on kova ja keskim\u00e4\u00e4rin broilereita tapetaan melkein kolme kappaletta joka sekunti, vuoden ymp\u00e4ri. Reilu 220 000 yksil\u00f6\u00e4 vuorokaudessa, joka p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n

Tuotannon tahti vaatii tuekseen prosessin, jossa yksil\u00f6t ovat turboahdettuja, liukuhihnat py\u00f6riv\u00e4t vauhdilla ja ter\u00e4t sit\u00e4kin vauhdikkaammin. Broilerintuotanto onkin kaikista el\u00e4inteollisuuden osista eniten, no, teollista.<\/span><\/p>\n

Tuote<\/b><\/span><\/h3>\n

Suomeen nimityksen \u201dbroileri\u201d toi Saarioinen 1970-luvulla. Nimi on johdettu englanninkielisest\u00e4 grillaamista ja pariloimista tarkoittavasta verbist\u00e4 broil<\/i>. Nimi ei siis suoraan viittaa lajiin, vaan siihen, miten sen edustajien lihaa on tyk\u00e4tty kypsent\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\"\"
Lasten saduissa muunlajiset el\u00e4imet ovat toimijoita, mutta aikuisten tarinoissa harvemmin. Ehk\u00e4 poikkeuksena Kananlehto-animaation kaltaiset elokuvat, jotka on tarkoitettu my\u00f6s aikuisille. Kenties mainoksia voisi tarkastella aikuisten satuina. Milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi, jos tuotantoel\u00e4in esitett\u00e4isiin aktiivisena ja itseisarvon omaavana toimijana mainoksessa?<\/figcaption><\/figure>\n

Broilerien suosio ei ole sattumaa<\/a>, vaan heit\u00e4 on markkinoitu mittavasti. Broilerinkulutus on kasvanut r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti Suomessakin kuluneen puolen vuosisadan aikana. El\u00e4in\u00adoikeusliike Animalian syksyll\u00e4 2025 julkaiseman Broileribarometri<\/i>-\u00adtutkimuksen<\/a> mukaan 74 prosenttia suomalaisista sy\u00f6 broileria v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran viikossa. 65 prosenttia meist\u00e4 on t\u00e4ysin tai jokseenkin sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 \u201dbroilerinliha on t\u00e4rke\u00e4 osa suomalaista ruokakulttuuria\u201d.<\/p>\n

Hurjat tuotantoluvut ovat mahdollisia siksi, ett\u00e4 broileri on pitk\u00e4lle muokattu laji, jonka jalostuksessa (tai \u201djalostuksessa\u201d) on keskitytty \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen nopeaan kasvuvauhtiin ja haluttujen kehon osien mahdollisimman suureen kokoon.<\/p>\n

Vaikka broileri on lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti Suomen yleisin lintu, vain harva meist\u00e4 on sellaista el\u00e4v\u00e4n\u00e4 n\u00e4hnyt. V\u00e4kivaltaisen nopeasti karuissa olosuhteissa kasvavan linnun n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myys ei tietenk\u00e4\u00e4n ole vahinko. Tuottajat kanavoivat Ludwig Wittgensteinin<\/b> ajatusta \u201dmist\u00e4 ei voi puhua, siit\u00e4 on vaiet\u00adtava\u201d.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kuluttajille broilerit n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ja myyd\u00e4\u00e4n tuotteina, kaikista el\u00e4m\u00e4n merkeist\u00e4 riisuttuna. Mutta millainen on broilerin el\u00e4m\u00e4, joka meilt\u00e4 mielell\u00e4\u00e4n k\u00e4tket\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

Perhe<\/b><\/span><\/h3>\n

Kohtaus Atrian mainoksesta<\/a>, tapahtumapaikkana ruokakauppa.<\/p>\n

Tytt\u00f6 kysyy \u00e4idilt\u00e4: \u201dMist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ruoka tulee?\u201d. Poika jatkaa: \u201dNiin t\u00e4m\u00e4 kana?\u201d\u00a0<\/span><\/p>\n

Kuvan ulkopuolelta paikalle saapuu Luotettava Mies, joka toteaa matalalla \u00e4\u00e4nell\u00e4: \u201dHyv\u00e4 kysymys, k\u00e4yd\u00e4\u00e4n katsomassa.\u201d<\/p>\n

\"\"
Atrian mainos ei anna ihan rehellist\u00e4 kuvaa broilerituotannosta (kuvakaappaukset mainoksesta). El\u00e4inteollisuus onkin tarkka siit\u00e4, millaisia kuvia sen tuotantolaitoksista levi\u00e4\u00e4 julkisuuteen. Mainoskuvat ovat tietenkin siloteltuja eik\u00e4 tuotantoel\u00e4imi\u00e4 niiss\u00e4 ainakaan rehellisesti kuvattuna n\u00e4y. Kuluttajille n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ja myyd\u00e4\u00e4n siistittyj\u00e4 kehojen kappaleita, joista kivuliaan el\u00e4m\u00e4n merkit on poistettu. Toisinaan tuotantoyhti\u00f6t toki kutsuvat toimittajien ja influensserien kaltaisia henkil\u00f6it\u00e4 tutustumisk\u00e4ynnille, mutta nekin on tarkoin suunniteltu.\u00a0
Kun esimerkiksi Atria pyysi<\/a><\/span> vuonna 2016 bloggaajia ja somevaikuttajia tutustumaan \u201dperhetilaan\u201d olivat linnut pieni\u00e4 ja heill\u00e4 n\u00e4ytti kuvien perusteella olevan tilaa per\u00e4ti ruhtinaallisesti. Monilla kutsutuista ei ollut tuntemusta alasta, ja heid\u00e4n julkaisemansa lukuisat kirjoitukset ja kommentit osoittivat, ett\u00e4 teollisuuden viesti oli otettu vastaan sellaisenaan. Viestint\u00e4operaatiosta k\u00e4ytiin julkisuudessa kriittist\u00e4 keskustelua, ja my\u00f6hemmin osa tiloilla vierailleista onkin my\u00f6nt\u00e4nyt, ettei heill\u00e4 ollut kyky\u00e4 arvioida n\u00e4kem\u00e4\u00e4ns\u00e4.
Rehellisimm\u00e4n kuvan broilerien el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kohtaloista saa kuvista ja videoista<\/a><\/span>, joita aktivistit eri puolilla maailmaa ovat ottaneet lupia kyselem\u00e4tt\u00e4. Aktivistien ottamien kuvien v\u00e4litt\u00e4m\u00e4 kuva broilerien el\u00e4m\u00e4st\u00e4 on karu ja t\u00e4ydellinen vastakohta mainosten kuvastolle. Suomessa otetuissa kuvissa n\u00e4hty ei poikkea ainakaan edukseen muualla otetuista kuvista.\u00a0
Tuottajat nuhtelevat luvatta kuvaajia, ja heit\u00e4 on kutsuttu kyl\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4s-aikaan. \u201dKahvitkin keitet\u00e4\u00e4n\u201d, sanotaan. Tutkijoiden ja toimittajien kohtaamat hankaluudet p\u00e4\u00e4st\u00e4 tiloille kuitenkin osoittavat, ett\u00e4 julkisuudessa esitetyt lupaukset avoimuudesta ja p\u00e4iv\u00e4kahveista ovat melko katteettomia.
Syksyll\u00e4 2025 tutkijat Tiina Ollila<\/strong> ja Helin\u00e4 \u00c4\u00e4ri<\/strong> tekiv\u00e4t haastatteluita Broilerin tarina<\/em> -tietokirjaa varten ja he olivat jo sopineet vierailuista emobroileritiloilla. Tuottajien luettua netist\u00e4 tutkijoiden aikaisempia tekstej\u00e4 el\u00e4inoikeuksista jo sovitut vierailut peruttiin.<\/figcaption><\/figure>\n

Marketissa lausuttujen avausrepliikkien j\u00e4lkeen seuraa salamannopea siirtym\u00e4 keskelle kaurapeltoa, jossa Luotettava Mies kertoo, ett\u00e4 \u201dAtrian kanat tulevat aidoilta perhetiloilta\u201d.\u00a0<\/span><\/p>\n

Nopea v\u00e4l\u00e4ys tuotantohalliin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tuotannon kierrosta vaiheen, jossa broilerit ovat viel\u00e4 pieni\u00e4 tipuja ja katsoja n\u00e4kee vain keltaisia palleroita pomppimassa avarassa tilassa. Mainoksen v\u00e4litt\u00e4m\u00e4 kuva broilerien el\u00e4m\u00e4st\u00e4 aina syntym\u00e4st\u00e4 tyhji\u00f6pakkaukseen ei ole ainakaan rehellinen. \u201dPerhetila\u201d tai \u201dkotitila\u201d toistuvat loputtomasti eri tuottajien mainoksissa.\u00a0<\/span><\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 sanat koetaan turvalliseksi ja inhimillisen kokoisiksi, vaikka ne eiv\u00e4t kerro mit\u00e4\u00e4n toiminnan luonteesta. Ovathan monet diktatuurit olleet perheiden johtamia, eik\u00e4 Mansonin perhekulttikaan mit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ntekev\u00e4isyytt\u00e4 ollut.<\/p>\n

Suomessa broilereita ei jalosteta itse, vaan eugeniikkaa harjoitetaan puolestamme muualla. Meill\u00e4 k\u00e4ytetyt emobroilerit, eli niin sanottu vanhempaispolvi, joiden teht\u00e4v\u00e4 on munia mahdollisimman paljon broilereiksi kasvatettavia tipuja, tuodaan Ruotsista p\u00e4iv\u00e4n tai parin ik\u00e4isin\u00e4 untuvikkoina. Kaikki n\u00e4m\u00e4 emot ovat monikansallisen Aviagen Groupin patentoimia Ross-tuotteita, niin sanottuja hybridej\u00e4. Aviagenin omistaa yli 300 muutakin yhti\u00f6t\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 perheomisteinen EW Group.\u00a0<\/span><\/p>\n

Teoriassa Ross-broilerit ovat saman lajin edustajia kuin munijakanatkin, mutta ehk\u00e4 vain teoriassa. Suomeen tuotavien broilerivanhempien vanhemmat, isovanhempaispolvi,<\/i> puolestaan tuodaan Ruotsiin Skotlannista.<\/p>\n

Suomessa emobroilerit kasvavat sukukypsiksi erityisiss\u00e4 nuorikkokasvattamoissa. Sukukypsyyden saavuttaneet emot siirret\u00e4\u00e4n 22 viikon ik\u00e4isin\u00e4 munittamoihin, joissa kukot el\u00e4v\u00e4t emojen keskuudessa. Emojen kanssa parittelevien kukkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4dell\u00e4\u00e4n muun muassa sen perusteella, kuinka paljon emoilta on irronnut h\u00f6yheni\u00e4 ja kuinka paljon heill\u00e4 on naarmuja kehoissaan \u2013 eli tahallisen ja tahattoman v\u00e4kivallan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 optimoidaan tappamalla kukkoja sopivaksi katsotussa tahdissa.\u00a0<\/span><\/p>\n

Ruuaksi teurastettavilla broilereilla nopea kasvuvauhti on haluttu ominaisuus, mutta se tuottaa ongelmia emoille. Nopean kasvun tuottamat vaivat kasaantuvat emoilla, jotka halutaan pit\u00e4\u00e4 hengiss\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n. Suomalaisten meijereiden, liha-alan yritysten ja munanpakkaamoiden yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 El\u00e4inten terveys ETT ry. laati vuonna 2022 broileriemojen hyvinvointitavoitteet, jossa viitataan ongelmaan siten, ett\u00e4 \u201demolintujen kasvutaipumusta hillit\u00e4\u00e4n<\/a>\u201d. T\u00e4m\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 emoja jatkuvasti n\u00e4lk\u00e4isin\u00e4, mik\u00e4 aiheuttaa heille kipua ja turhautumisen tunnetta.\u00a0<\/span><\/p>\n

Laki el\u00e4inten hyvinvoinnista linjaa<\/a>, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n el\u00e4inlajia ei saa jalostaa niin, ett\u00e4 sen edustajille aiheutuisi \u201dsairauksia tai muita ominaisuuksia, joista aiheutuu merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 haittaa t\u00e4m\u00e4n hyvinvoinnille\u201d. On hyvin kyseenalaista, t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 broilerihybridit t\u00e4t\u00e4 lain vaatimusta. Jos t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t, laki el\u00e4inten hyvinvoinnista on riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, ja mik\u00e4li eiv\u00e4t t\u00e4yt\u00e4, voi kysy\u00e4 miksei lakia valvota.<\/p>\n

Vuonna 2017 Helsingin yliopistossa v\u00e4itelleen, yli 100\u2009000 emobroilerin jalat tutkineen Eija Kaukosen<\/b> v\u00e4it\u00f6stutkimuksen<\/a> mukaan 64 prosentilla<\/a> emobroilereista oli jalkapohjissa vaurioita, mik\u00e4 kertoo laajoista ongelmista heid\u00e4n hyvinvoinnissaan.\u00a0<\/span><\/p>\n

Vauhdikas munimistahti rasittaa kanaemojen kehoja my\u00f6s siten, ett\u00e4 munien kuoriin menev\u00e4 kalkki v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kalsiumin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 emojen luustossa. Luonnonvarakeskuksen alaisen El\u00e4inten hyvinvointikeskuksen mukaan munivien kanojen hapertuneet luut murtuvat herk\u00e4sti<\/a>. Eri tutkimuksissa 50\u2013100 prosentilla eri tavoin jalostettujen emojen rintalasta on murtunut munimisen seurauksena v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kertaalleen.\u00a0<\/span><\/span><\/p>\n

Reilun puolen vuoden munimis\u00adurakan j\u00e4lkeen sitkeimm\u00e4tkin broileri\u00ademot ovat loppuunajettuja ja heid\u00e4t tapetaan. Tuotteliaan jakson aikana he kuitenkin ehtiv\u00e4t munia keskim\u00e4\u00e4rin 160 munaa.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kaikki nykyiset el\u00e4inteollisuuden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n kanat polveutuvat, eli on jalostettu, punaviidakkokanasta, joka munii noin 15 munaa vuodessa.<\/p>\n

Lapsuus<\/b><\/span><\/h3>\n

Emojen Suomessa munimat, niin sanotut tuotantopolven munat siirret\u00e4\u00e4n hautomoihin, joissa broilerit kuoriutuvat. Kuoriutuneet broileritiput siirret\u00e4\u00e4n muutaman p\u00e4iv\u00e4n ik\u00e4isin\u00e4 suuriin kasvatushalleihin, joissa el\u00e4\u00e4 kerrallaan usein kymmeni\u00e4 tuhansia lintuja. Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isell\u00e4<\/a> suomalaisella broilereita kasvattavalla perhetilalla el\u00e4\u00e4 kerrallaan 70 000 lintua ja muutama ihminen.<\/p>\n

\"\"
Sanavalinnoilla on merkityst\u00e4 ja ne vaikuttavat siihen, kuinka maailman hahmotamme. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kanatilojen kaltaisiin tuotantolaitoksiin viitataan termill\u00e4 Concentrated Animal Feeding Operations, eli \u201dkeskitetty el\u00e4inten ruokinta operaatio\u201d. Suomessa suositaan termi\u00e4 \u201dkotitila\u201d.
Vuonna 2000 ensi-iltansa saaneessa Kananlento (Chicken Run) -vaha-animaatioelokuvassa kuvattaan toisen maailman sodan j\u00e4lkeist\u00e4 aikaa ja Britanniassa sijaitsevaa munia tuottavaa kanatilaa. Elokuvan estetiikka toistaa satukirjoista ja lasten animaatioista tuttua kuvastoa, mutta tarina on kohdistettu lasten lis\u00e4ksi (v\u00e4hint\u00e4\u00e4n) yht\u00e4 paljon aikuisille. Elokuvassa kanatila on saanut muotonsa suoraan vanki- ja keskitysleireilt\u00e4 ja tarinassa kanat pyrkiv\u00e4t pakenemaan vapauteen. Pakoyritysten my\u00f6t\u00e4 sankarit joutuvat muun muassa kaasu-uuniin. Vaikka tavallisesti tuotantoel\u00e4inten kohtelun vertaaminen ihmisten kohteluun n\u00e4hd\u00e4\u00e4n sopimattomana, ei Kananlennon yleis\u00f6 tai sit\u00e4 arvioineet toimittajat n\u00e4yt\u00e4 huomanneen vertausta. Kenties sadunomainen kuvasto h\u00e4m\u00e4si katsojia. Lis\u00e4\u00e4 kanoista tarinoissa t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/span><\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n

Linnut tarvitsevat synnytty\u00e4\u00e4n luontaisesti jonkun, johon leimautua, mutta sellaista ei kasvatushallissa ole oikein tarjolla. Muutaman p\u00e4iv\u00e4n ajan tiput saattavat seurata<\/a> hallissa liikkuvia ihmisi\u00e4 keltaisena meren\u00e4, mutta pian he oppivat moisesta pois. Emon puuttuminen tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ettei kukaan opeta tipuja sy\u00f6m\u00e4\u00e4n tai juomaan eik\u00e4 tarjoa tarvittua l\u00e4heisyytt\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomessa lain mukaan hallissa saa olla enimmill\u00e4\u00e4n 42 kiloa kanaa yht\u00e4 neli\u00f6metri\u00e4 kohden. Broilerien teuraspaino m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 siten heid\u00e4n maksimim\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 hallin neli\u00f6ihin suhteutettuna. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kullekin linnulle on noin yhden A4-paperiarkin verran tilaa. Teuraskoon l\u00e4hestyess\u00e4 tunnelma on tiivis.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kaikesta t\u00e4st\u00e4 huolimatta suomalaisia tiloja ja el\u00e4intuotteita vuodesta toiseen markkinoidaan ajatuksella, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 asiat sent\u00e4\u00e4n tehd\u00e4\u00e4n paremmin kuin muualla. T\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei pid\u00e4 paikkaansa. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA suosittelee, ett\u00e4 broilereita kasvatettaisiin korkeintaan 11 kiloa neli\u00f6metrill\u00e4, mik\u00e4 on hieman reilu nelj\u00e4sosa Suomen toteumasta. Ja vaikka tilaa olisikin ruhtinaallisesti, jalostuksen my\u00f6t\u00e4 jokaisen broilerin el\u00e4m\u00e4 on kivulias ja loppuu lyhyeen kuin kanan lento.<\/p>\n

Broilerit el\u00e4v\u00e4t halleissa koko viisi viikkoa kest\u00e4v\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4. Tuossa ajassa heid\u00e4n painonsa noin 55-kertaistuu, 40 grammaisesta tipusta kasvaa noin 2,3 kiloa painava lapsi. Tuotekehitys on onnistunut kiihdytt\u00e4m\u00e4\u00e4n broilerien kasvuvauhtia huimasti. Viel\u00e4 1990-luvulla broilerit painoivat viisiviikkoisina noin 1,2 kiloa.<\/span><\/p>\n

Mainoksissa kehuttu broilerinlihan l\u00e4\u00e4ke- ja antibioottivapaus tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ettei sairastuneita yksil\u00f6it\u00e4 hoideta. Eik\u00e4 yksil\u00f6llinen hoito ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n olisi edes mahdollista t\u00e4yteen ahdetussa hallissa.<\/p>\n

Halli on kasvuymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kontrolloitu ja vailla mielekk\u00e4it\u00e4 virikkeit\u00e4. Ruokaa on sen sijaan tarjolla runsaasti. Kasvua vauhditetaan my\u00f6s kontrolloimalla lintujen vuorokausirytmi\u00e4. Ikkunattomissa hal\u00adleissa valot ovat p\u00e4\u00e4ll\u00e4 hieman lintujen i\u00e4st\u00e4 riippuen 16\u201318 tuntia vuorokaudessa. Pime\u00e4ll\u00e4 linnut eiv\u00e4t sy\u00f6, ja valoisan ajan lis\u00e4\u00e4minen kannustaa heit\u00e4 sy\u00f6m\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n.\u00a0<\/span><\/p>\n

Luonnottoman nopea kasvutahti tuottaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaivoja. Kanan\u00adpojilla on emobroilerien tapaan paljon vammoja, ja ongelmia on erityisesti jalkojen kanssa. Syd\u00e4metkin pett\u00e4v\u00e4t usein rasituksen vuoksi. Kuluttajien suosimat rintalihakset, eli \u201drintapalat\u201d, on jalostettu kasvamaan massiivisiksi, mik\u00e4 aiheuttaa k\u00e4rsimyst\u00e4. Broile\u00adrien rintalihakset ovat niin suuret, ett\u00e4 kaatunut lintu ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kykene en\u00e4\u00e4 nousemaan jaloilleen ja n\u00e4\u00e4ntyy v\u00e4hitellen n\u00e4lk\u00e4\u00e4n niille sijoilleen.\u00a0<\/span><\/span><\/p>\n

Luonnossa punaviidakkokanat el\u00e4v\u00e4t noin kymmenen yksil\u00f6n parvissa.<\/p>\n

Kuolema<\/b><\/span><\/h3>\n

Reilu kolme prosenttia kananpojista kuolee ennen teurastamoon ehtimist\u00e4. Suomen tuotantom\u00e4\u00e4rill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa noin kahta ja puolta miljoonaa lintua vuodessa. N\u00e4ihin lintuihin viitataan alalla termill\u00e4 \u201ditsest\u00e4\u00e4n kuolleet\u201d.<\/p>\n

\"\"
Rohkea kananpoika Ross -sadun kirjoitti kirjailija Laura Gustafsson.<\/figcaption><\/figure>\n

Osa \u201ditsest\u00e4\u00e4n kuolleista\u201d linnuista huomataan kasvukauden aikana ja heid\u00e4n ruumiinsa siivotaan pois kasvatushallin lattialta. Monien kasvatuksen aikana kuolleiden ruumiit kuitenkin l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n vasta siin\u00e4 vaiheessa, kun kasvatuskierron lopuksi koko halli tyhjennet\u00e4\u00e4n kuljetusautoihin ja kaikki viiden viikon aikana kertynyt kananpaska, pehkut ja huomaamatta j\u00e4\u00e4neet ruumiit siivotaan seuraavien tipujen tielt\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n

Broilerien tehokas ja pitk\u00e4lle automatisoitu k\u00e4sittely jatkuu teurastamossa. Broilerituotannon ter\u00e4vint\u00e4 k\u00e4rke\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 edustaa Atrian uusi, mega\u00adtehtaaksikin nimetty laitos Etel\u00e4-\u00adPohjanmaalla. Sein\u00e4joen seutukunnassa sijaitseva Nurmon ruokatehdas prosessoi rekkojen kyydiss\u00e4 saapuvat broilerit nopeasti. Tehtaassa kyet\u00e4\u00e4n teurastamaan, paloittelemaan ja pakkaamaan tunnissa 15\u2009000 yksil\u00f6\u00e4 \u2013 tai kuten alalla sanotaan: \u201dyksikk\u00f6\u00e4\u201d. Ty\u00f6ntekij\u00e4t ripustavat kaasulla tainnutetut linnut roikkumaan jaloistaan huimasti vilist\u00e4v\u00e4lle linjastolle, joka kiid\u00e4tt\u00e4\u00e4 heid\u00e4t teuraalle ja sitten erilaisten puhdistus-, tyhjennys- ja paloitteluvaiheiden j\u00e4lkeen tyhji\u00f6pakkauksiin sopivina palasina, erilaisissa liemiss\u00e4 h\u00f6lskyen.\u00a0<\/span><\/p>\n

Punaviidakkokana voi el\u00e4\u00e4 luonnossa 15-vuotiaaksi.<\/p>\n

Artikkelia varten on taustahaastateltu Animaliassa erityisasiantuntijana ty\u00f6skentelev\u00e4\u00e4, tutkija Tiina Ollilaa. Ollilan yhdess\u00e4 tutkija Helin\u00e4 \u00c4\u00e4rin kanssa kirjoittama tietokirja Broilerin tarina<\/em> ilmestyy kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2026.<\/b><\/p>\n

\"\"Kirjoittaja valmistelee yhdess\u00e4 Animalian ja Nuorten Akatemian kanssa el\u00e4insuhdettamme k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 opetusmateriaalia, johon my\u00f6s Rohkea kananpoika Ross<\/em> -vastamainos sis\u00e4ltyy. Katse el\u00e4imeen –hankkeen<\/span><\/a> aineisto saatetaan vapaaseen opetusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/b><\/p>\n

\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomessa kiid\u00e4tet\u00e4\u00e4n teurastamoihin joka vuosi yli 82 miljoonaa broileria. Tahti on kova ja keskim\u00e4\u00e4rin broilereita tapetaan melkein kolme kappaletta joka sekunti, vuoden ymp\u00e4ri. Reilu 220 000 yksil\u00f6\u00e4 vuorokaudessa, joka p\u00e4iv\u00e4. Tuotannon tahti vaatii tuekseen prosessin, jossa yksil\u00f6t ovat turboahdettuja, liukuhihnat py\u00f6riv\u00e4t vauhdilla ja ter\u00e4t sit\u00e4kin vauhdikkaammin. Broilerintuotanto onkin kaikista el\u00e4inteollisuuden osista eniten, no, teollista. Tuote […]<\/p>\n","protected":false},"author":122,"featured_media":20757,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[123,3217,427,3208,1016,1260,3267,2970,2775],"yoast_head":"\nKanan el\u00e4m\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kanan-elama\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Kanan el\u00e4m\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Suomessa kiid\u00e4tet\u00e4\u00e4n teurastamoihin joka vuosi yli 82 miljoonaa broileria. Tahti on kova ja keskim\u00e4\u00e4rin broilereita tapetaan melkein kolme kappaletta joka sekunti, vuoden ymp\u00e4ri. Reilu 220 000 yksil\u00f6\u00e4 vuorokaudessa, joka p\u00e4iv\u00e4. Tuotannon tahti vaatii tuekseen prosessin, jossa yksil\u00f6t ovat turboahdettuja, liukuhihnat py\u00f6riv\u00e4t vauhdilla ja ter\u00e4t sit\u00e4kin vauhdikkaammin. Broilerintuotanto onkin kaikista el\u00e4inteollisuuden osista eniten, no, teollista. Tuote […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kanan-elama\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-11-11T09:46:45+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-01-21T08:10:58+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/11\/rohkea-kananpoika-otsikko-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1521\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"12 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kanan-elama\/\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kanan-elama\/\",\"name\":\"Kanan el\u00e4m\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kanan-elama\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kanan-elama\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/11\/rohkea-kananpoika-otsikko-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2025-11-11T09:46:45+00:00\",\"dateModified\":\"2026-01-21T08:10:58+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kanan-elama\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kanan-elama\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kanan-elama\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/11\/rohkea-kananpoika-otsikko-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/11\/rohkea-kananpoika-otsikko-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1521},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kanan-elama\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Kanan el\u00e4m\u00e4\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\",\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\",\"name\":\"Jari Tamminen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"Jari Tamminen\"},\"description\":\"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.\",\"sameAs\":[\"http:\/\/www.facebook.com\/hairikot\"],\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Kanan el\u00e4m\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kanan-elama\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Kanan el\u00e4m\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","og_description":"Suomessa kiid\u00e4tet\u00e4\u00e4n teurastamoihin joka vuosi yli 82 miljoonaa broileria. Tahti on kova ja keskim\u00e4\u00e4rin broilereita tapetaan melkein kolme kappaletta joka sekunti, vuoden ymp\u00e4ri. Reilu 220 000 yksil\u00f6\u00e4 vuorokaudessa, joka p\u00e4iv\u00e4. Tuotannon tahti vaatii tuekseen prosessin, jossa yksil\u00f6t ovat turboahdettuja, liukuhihnat py\u00f6riv\u00e4t vauhdilla ja ter\u00e4t sit\u00e4kin vauhdikkaammin. Broilerintuotanto onkin kaikista el\u00e4inteollisuuden osista eniten, no, teollista. Tuote […]","og_url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kanan-elama\/","og_site_name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","article_published_time":"2025-11-11T09:46:45+00:00","article_modified_time":"2026-01-21T08:10:58+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1521,"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/11\/rohkea-kananpoika-otsikko-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jari Tamminen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Jari Tamminen","Arvioitu lukuaika":"12 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kanan-elama\/","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kanan-elama\/","name":"Kanan el\u00e4m\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kanan-elama\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kanan-elama\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/11\/rohkea-kananpoika-otsikko-scaled.jpg","datePublished":"2025-11-11T09:46:45+00:00","dateModified":"2026-01-21T08:10:58+00:00","author":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kanan-elama\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kanan-elama\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kanan-elama\/#primaryimage","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/11\/rohkea-kananpoika-otsikko-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/11\/rohkea-kananpoika-otsikko-scaled.jpg","width":2560,"height":1521},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kanan-elama\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Kanan el\u00e4m\u00e4"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/","name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe","name":"Jari Tamminen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","caption":"Jari Tamminen"},"description":"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.","sameAs":["http:\/\/www.facebook.com\/hairikot"],"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/"}]}},"enclosure":{"image":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/11\/rohkea-kananpoika-otsikko-scaled.jpg"},"meta:avatar":"","geolocation":[],"meta:youtube":null,"meta:vimeo":null,"meta:duration":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20749"}],"collection":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/users\/122"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20749"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20749\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20769,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20749\/revisions\/20769"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media\/20757"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20749"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=20749"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=20749"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}