{"id":20738,"date":"2025-09-30T18:41:27","date_gmt":"2025-09-30T15:41:27","guid":{"rendered":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?p=20738"},"modified":"2025-09-30T20:54:32","modified_gmt":"2025-09-30T17:54:32","slug":"hyvin-hoidettu-metsa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hyvin-hoidettu-metsa\/","title":{"rendered":"Hyvin hoidettu mets\u00e4"},"content":{"rendered":"

Milt\u00e4 hyvin hoidettu mets\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4? Kysymys on n\u00e4enn\u00e4isen yksinkertainen, mutta sit\u00e4 voi l\u00e4hesty\u00e4 monesta eri suunnasta. Selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 ero mielikuvien ja todellisuuden v\u00e4lill\u00e4 on melkoinen.<\/p>\n

Mielikuviin vaikutetaan monin tavoin aina sanoista alkaen. Otetaan esimerkiksi sana \u201dhoitaa\u201d. Jos esimerkiksi lasten\u00ad, sairaan\u00ad tai vanhustenhoitoa teht\u00e4isiin samoin kuin mets\u00e4nhoitoa, soitettaisiin poliisi paikalle.\u00a0<\/span><\/p>\n

Mets\u00e4nhoitoon sis\u00e4ltyy my\u00f6s ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 \u201dSuomi el\u00e4\u00e4 mets\u00e4st\u00e4\u201d. Kenties, mutta mill\u00e4 hinnalla ja kuinka kauan?<\/p>\n

Vaikka todellisuus kertoisi mit\u00e4 tahansa, me suomalaiset olemme sis\u00e4ist\u00e4neet mielikuvan loppumattomien korpimaiden ja koskemattomien metsien Suomesta. Osittain t\u00e4h\u00e4n on vaikuttanut kuvataide, jossa toistuvasti esitet\u00e4\u00e4n suomalaisia mets\u00e4maita. Mielikuvaa muokkaavat my\u00f6s mainokset, joita esimerkiksi mets\u00e4teollisuus meille esitt\u00e4\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n

\"\"
Metsien Suomi -mainoksessa keltaisiin huomioliiveihin pukeutuneet lapset taapertavat mets\u00e4ss\u00e4. Mainoksen estetiikka on tuttua satukirjoista ja jos rehellisi\u00e4 ollaan, niin mets\u00e4teollisuuden j\u00e4ljilt\u00e4 mets\u00e4t eiv\u00e4t aivan silt\u00e4 n\u00e4yt\u00e4. On tietenkin v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 tarvitsemamme resurssit jostain haetaan ja sen hakemisen merkit\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t, mutta ehk\u00e4 mainoksissa ei pit\u00e4isi ihan sent\u00e4\u00e4n loputtoman paljoa ved\u00e4tt\u00e4\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Todellisuus ei ole niin ruusuinen kuin haluaisimme uskoa. Samalla kun ylpeilemme loputtomilla koskemattomilla metsill\u00e4mme, olemme hakanneet niit\u00e4 nurin kiihtyv\u00e4ll\u00e4 tahdilla. \u201dSuomi el\u00e4\u00e4 mets\u00e4st\u00e4\u201d -\u00adkuvitelma tarkoittaakin nykyisin sit\u00e4, ett\u00e4 metsi\u00e4 keitet\u00e4\u00e4n selluksi ja poltetaan l\u00e4mm\u00f6ksi. Ja ennen kaikkea: metsi\u00e4 hakataan liikaa.<\/p>\n

Lobbausta<\/h3>\n

BIOS\u00ad-tutkimusyksik\u00f6n Antti Majava<\/b> on tarkastellut sit\u00e4<\/a>, miten mets\u00e4teollisuus arvioi sopivia ja kest\u00e4vi\u00e4 hakkuum\u00e4\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n

\u201dAla kokee pystyv\u00e4ns\u00e4 poliittisesti muokkaamaan todellisuutta ja siell\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ahkerasti t\u00f6it\u00e4 edunvalvonnassa. Vaikuttaisi silt\u00e4, ettei alalla n\u00e4hd\u00e4 luonnontieteellisesti todennettavaa todellisuutta, ainoastaan poliittisen vaikuttamisen maailma, johon satsataan sen sijaan, ett\u00e4 uudistettaisiin teollisuutta.\u201d<\/p>\n

Samalla kun tutkimustulokset kertovat, ett\u00e4 Suomessa hakataan metsi\u00e4 liikaa, muun muassa mets\u00e4teollisuuden, Mets\u00e4hallituksen, Maa\u00ad ja mets\u00e4taloustuottajain keskusliiton sek\u00e4 maa\u00ad ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n ja muiden mets\u00e4alan j\u00e4rjest\u00f6jen luotsaama Metsien Suomi \u00adhanke kertoo mainoskampanjassaan, ett\u00e4 \u201dSuomessa kasvaa enemm\u00e4n mets\u00e4\u00e4 kuin sit\u00e4 kaadetaan\u201d. Antti Majava muistuttaa, ett\u00e4 luonnon prosessit itsess\u00e4\u00e4n tarkoittavat sit\u00e4, ett\u00e4 kaatamatta j\u00e4tetty kasvu ei ole hukkaa ja h\u00e4vikki\u00e4, vaan tuiki tarpeellista luonnolle.<\/p>\n

Hiilinielut<\/h3>\n

Keskustelu \u201dsopivista\u201d hakkuum\u00e4\u00e4rist\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 keskusteluun metsien hiilinieluista. Suomen pyrkiess\u00e4 kohti hiilineutraaliutta on ajateltu, ett\u00e4 mets\u00e4mme sitovat itseens\u00e4 niin paljon hiilt\u00e4 ilmakeh\u00e4st\u00e4, ett\u00e4 se kompensoi Suomen tuottamat ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t. Ajatukseen on kiva uskoa, mutta harmillisesti usko ei muuta todellisuutta.\u00a0<\/span><\/p>\n

\"\"
Kielitoimiston sanakirjan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 verbille \u201dhoitaa\u201d kuuluu seuraavanlaisesti:
Pit\u00e4\u00e4 huolta jstak, huolehtia jnk paranemisesta, kunnosta, tilasta tms., huoltaa, hoivata, vaalia.\u00a0Hoitaa sairasta.
Hakkuita metsiss\u00e4, siis puiden kaatamista nimitet\u00e4\u00e4n mets\u00e4nhoidoksi. Hoitamisesta puhuminen t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tarjoaa kiinnostavan n\u00e4kym\u00e4n siihen, miten ihmiset metsiin suhtautuvat. Mets\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n resurssipankkina, jonka toiminta vaatii ihmisen osallistumista, hoitamista. Todellisuudessa mets\u00e4t ovat p\u00e4rj\u00e4nneet vallan hyvin, ja nykyist\u00e4 verrattomasti paremmin, ennen ihmisen hoitotoimenpiteit\u00e4. Voisikin v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihminen hoitaa jotain ihan muuta, kuin mets\u00e4\u00e4 kaataessaan mets\u00e4\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Vaikka metsien hiilinieluista on tehty monimutkaisen oloinen kysymys, ei se Luonnonvarakeskus Luken tutkimusprofessori Raisa M\u00e4kip\u00e4\u00e4n<\/b> mukaan<\/a> lopulta ole sellainen.<\/p>\n

\u201dKyse ei ole mist\u00e4\u00e4n kauhean vaikeasta k\u00e4sitteest\u00e4: jos metsien hiilivarasto pienenee, p\u00e4\u00e4tyy vapautuva hiilidioksidi ilmakeh\u00e4\u00e4n ja l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 ilmastoa.\u201d<\/p>\n

Yksinkertaistaen: Mik\u00e4li puut kaadetaan pienin\u00e4, mets\u00e4n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen hiilivarastokin on pienempi. Jos puiden puolestaan annetaan kasvaa j\u00e4reiksi, on keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen hiilivarasto suurempi. Avohakkuun j\u00e4lkeen myllerretyst\u00e4 maaper\u00e4st\u00e4 my\u00f6s vapautuu hiilt\u00e4 vuosikymmenten ajan enemm\u00e4n, kuin mit\u00e4 aukealle istutetut nuoret puut ehtiv\u00e4t sitomaan.<\/p>\n

Valtio<\/h3>\n

Eli sill\u00e4 on v\u00e4li\u00e4, kuinka paljon hakataan. Ja mik\u00e4li hakkaajista puhutaan, on valtio suurin ja merkitt\u00e4vin. Valtio omistaa \u2013 hieman laskentatavoista riippuen \u2013 reilun nelj\u00e4nneksen Suomen mets\u00e4maista.<\/p>\n

\"\"
Suomalaista mets\u00e4teollisuuden ja valtion suhdetta voisi kuvailla hyvin poikkeukselliseksi. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s Suomen metsiss\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Vaikka tutkijoiden kesken vallitsee vahva konsensus siit\u00e4, ett\u00e4 Suomen metsi\u00e4 on hakattu liikaa jo hyv\u00e4n aikaa, asetti Petteri Orpon<\/b> hallitus syksyll\u00e4 2025 valtion maita hallinnoivalle Mets\u00e4hallitukselle entist\u00e4 korkeammat tuloutustavoitteet. Voisi sanoa, ett\u00e4 hallitus p\u00e4\u00e4tti kipaista mets\u00e4pankkiin, vaikka tili oli jo valmiiksi miinuksella.<\/p>\n

Toisaalta, samalla kun valtio saa metsist\u00e4 tuloja, se maksaa mets\u00e4teollisuudelle vuosittain l\u00e4hes saman verran yritystukia. Taloudellisesti valtion toiminta ei vaikuta rationaaliselta.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dPerinteisesti Suomessa mets\u00e4lobbaus on ollut vahvaa. Valtio suurentelee aina puiden hakkaamisesta tulevaa talou dellista hy\u00f6ty\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4ttelee muuta puolta. Tuijotetaan yksisilm\u00e4isesti mets\u00e4n taloudellista tuottoa ja n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ainoastaan puiden kaatamisesta ja sahaamisesta saatava raha\u201d, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston luonnonsuojelubiologian ja luonnonvarojen k\u00e4yt\u00f6n kest\u00e4vyyden yliopistonlehtori Panu Halme<\/b> toteaa<\/a>.<\/p>\n

Kansallismaisema<\/h3>\n

Vaikka Suomen mets\u00e4t ovat turhan ahkerasti hakattuja, usein riviin istutettuja ja yksipuolisia, el\u00e4\u00e4 mieliss\u00e4mme ajatus jostain ihan muusta. Vallitsevat mielikuvat eiv\u00e4t ole sattumusten satoa, vaan niit\u00e4 on ruokittu ja muovattu l\u00e4pi itsen\u00e4isen Suomen historian \u2013 ja hieman pidemp\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\n

Kun 1990-luvun alussa ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 julisti muun muassa Ukko-Kolin laelta aukeavan maiseman suomalaiseksi kansallismaisemaksi, ei paikka valikoitunut t\u00e4ysin sattumanvaraisesti. Maisema Kolilta on komea, mutta varmasti p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen vaikuttaa my\u00f6s se, ett\u00e4 1800- ja 1900-lukujen taitteessa monet kuvataiteilijat rynt\u00e4siv\u00e4t sinne maisemaa taltioimaan. Eero J\u00e4rnefeltin<\/b> teos Maisema Kolilta<\/i> kuvaa suomalaista kansallismaisemaa.\u00a0<\/span><\/p>\n

\"\"
Kansallismaisema Kolilta<\/em> -teos kommentoi Eero J\u00e4rnefeltin<\/strong> vuonna 1928 maalaamaa Maisema Kolilta<\/em> -teosta. Suomen itsen\u00e4istymisen aikoihin, ennen sit\u00e4 ja j\u00e4lkeen, monet taiteilijat keskittyiv\u00e4t mets\u00e4maisemien maalaamiseen. J\u00e4rnefelt kenties parhaiten. N\u00e4iden suomalaisen kuvataiteen kultakaudeksi kutsutun ajan kuluessa maalatut teokset rakensivat k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, milt\u00e4 Suomi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Tuolloin luodut ajatukset loputtomista er\u00e4maista kantavat edelleen, vaikka noita koskemattomia metsi\u00e4 ei maan rajojen sis\u00e4puolelta juurikaan l\u00f6ydy.<\/figcaption><\/figure>\n

J\u00e4rnefeltin ja monien kultakauden taiteilijoiden taltioima maisema ei kuitenkaan ole niin koskematon kuin moni ajattelee. Turun yliopiston maantieteeseen ja maisemakuvastoon erikoistunut tutkija Hannu Linkola<\/b> huomauttaa, ett\u00e4 jo noissa Kolia kuvaavista teoksissa n\u00e4kyy \u201dintensiivisen mets\u00e4nk\u00e4sittelyn merkkej\u00e4\u201d. Maalauksissa n\u00e4kyy lehtipuuvoittoisia, eli kaskettuja alueita. Folklore mets\u00e4ss\u00e4 -tutkimushankkeen johtaja, tutkija Heidi Henriikka<\/b> M\u00e4kel\u00e4<\/b> muistuttaakin, ett\u00e4 meid\u00e4n suhteemme mets\u00e4\u00e4n on \u201dvahvasti kansalaiskasvatuksen, yhteiskunnallisten keskustelujen ja tietyn historiallisen myytin muokkaama\u201d.<\/p>\n

Katse olennaiseen<\/h3>\n

Jos mainosten ja vanhojen taulujen v\u00e4litt\u00e4m\u00e4 kuva tuntuu puisevalta ja moottori- tai rautatiell\u00e4 kiiruhtaessa maisema nelist\u00e4\u00e4 ohi liian ripe\u00e4sti, voi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 valokuvien puoleen.\u00a0<\/span><\/p>\n

\"\"
Sallassa, V\u00e4rri\u00f6n yhteismets\u00e4ss\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 surulliselta hakkuiden j\u00e4lkeen.
Hakkuun pohjoisessa ovat monin tavoin ongelmallisia. Ikiaikaiset mets\u00e4t eiv\u00e4t ole kasvamassa samanlaisiksi satoihin vuosiin, jos koskaan. Hakkuiden ohella V\u00e4rri\u00f6n alueella j\u00e4nnitet\u00e4\u00e4n kaivosyhti\u00f6it\u00e4. Helsingin yliopiston V\u00e4rri\u00f6n tutkimusasemaa johtava Mikko Sipil\u00e4<\/strong> kommentoi tilannetta Voimalle<\/a> vuonna 2024.
\u201dEih\u00e4n t\u00e4m\u00e4 ole mill\u00e4\u00e4n mittakaavalla maailmanluokan esiintym\u00e4\u201d, Sipil\u00e4 sanoo. Malmien louhimisen perustelu ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4k\u00f6kulmasta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 on Sipil\u00e4n mukaan kyseenalaista. \u201dEi niit\u00e4 metalleja lopulta k\u00e4ytet\u00e4 kuin murto-osa vihre\u00e4\u00e4n teknologiaan, tuskin siit\u00e4 kuparista pelkki\u00e4 tuulivoimalan k\u00e4\u00e4mej\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n\u201d, h\u00e4n kuvaa.
KUVA: Jani Sipil\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n

Greenpeace Nordenin Suomen apulaismaajohtaja Juha Aromaa<\/b> kertoo, ett\u00e4 valokuvat ovat olleet osa j\u00e4rjest\u00f6n toimintaa alusta alkaen ja Suomessa on tietenkin kuvattu suomalaista luontoa.<\/p>\n

\u201dMeill\u00e4 on my\u00f6s ollut \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen puritaaninen linja siit\u00e4, ett\u00e4 kuvissa ei saa olla mit\u00e4\u00e4n normaalia kuvans\u00e4\u00e4t\u00f6\u00e4 kummempaa k\u00e4sittely\u00e4.\u201d<\/p>\n

Silti aktivisteihin pense\u00e4sti suhtautuvat tai heid\u00e4n viesti\u00e4\u00e4n muuten vierastavat usein v\u00e4h\u00e4ttelev\u00e4t aktivistien ottamien kuvien todistusarvoa. On kuitenkin hyv\u00e4 huomata, ett\u00e4 esimerkiksi ymp\u00e4rist\u00f6aktivistit eiv\u00e4t kuvaamistaan tuhoista itse taloudellisesti hy\u00f6dy (toisin kuin tuhojen aiheuttajat). Greenpeacen vuosien saatossa julkaisemista, lukemattomista kuvista ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n l\u00f6ytynyt virheit\u00e4 tai valheita.\u00a0<\/span><\/p>\n

Vaikka kuvat hakkuiden j\u00e4ljist\u00e4 ovat ep\u00e4miellytt\u00e4vi\u00e4 ja vaikka tekisi mieli katsoa toiseen suuntaan, meill\u00e4 ei ole moiseen varaa. Suomen mets\u00e4t voidaan pelastaa, mutta se vaatii tekoja. Teot puolestaan edellytt\u00e4v\u00e4t tietoa.<\/p>\n

Hyvin hoidettu mets\u00e4 n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 Helsingin Kulttuurikeskus Stoassa 12.10. saakka. Avoinna joka p\u00e4iv\u00e4.<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Milt\u00e4 hyvin hoidettu mets\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4? Kysymys on n\u00e4enn\u00e4isen yksinkertainen, mutta sit\u00e4 voi l\u00e4hesty\u00e4 monesta eri suunnasta. Selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 ero mielikuvien ja todellisuuden v\u00e4lill\u00e4 on melkoinen. Mielikuviin vaikutetaan monin tavoin aina sanoista alkaen. Otetaan esimerkiksi sana \u201dhoitaa\u201d. Jos esimerkiksi lasten\u00ad, sairaan\u00ad tai vanhustenhoitoa teht\u00e4isiin samoin kuin mets\u00e4nhoitoa, soitettaisiin poliisi paikalle.\u00a0 Mets\u00e4nhoitoon sis\u00e4ltyy my\u00f6s ajatus siit\u00e4, […]<\/p>\n","protected":false},"author":122,"featured_media":20742,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[623,1568,3265,1682,3264,2968,2775],"yoast_head":"\nHyvin hoidettu mets\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hyvin-hoidettu-metsa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Hyvin hoidettu mets\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Milt\u00e4 hyvin hoidettu mets\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4? Kysymys on n\u00e4enn\u00e4isen yksinkertainen, mutta sit\u00e4 voi l\u00e4hesty\u00e4 monesta eri suunnasta. Selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 ero mielikuvien ja todellisuuden v\u00e4lill\u00e4 on melkoinen. Mielikuviin vaikutetaan monin tavoin aina sanoista alkaen. Otetaan esimerkiksi sana \u201dhoitaa\u201d. Jos esimerkiksi lasten\u00ad, sairaan\u00ad tai vanhustenhoitoa teht\u00e4isiin samoin kuin mets\u00e4nhoitoa, soitettaisiin poliisi paikalle.\u00a0 Mets\u00e4nhoitoon sis\u00e4ltyy my\u00f6s ajatus siit\u00e4, […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hyvin-hoidettu-metsa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-09-30T15:41:27+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-09-30T17:54:32+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/09\/img-5150-scaled.jpeg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"8 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hyvin-hoidettu-metsa\/\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hyvin-hoidettu-metsa\/\",\"name\":\"Hyvin hoidettu mets\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hyvin-hoidettu-metsa\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hyvin-hoidettu-metsa\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/09\/img-5150-scaled.jpeg\",\"datePublished\":\"2025-09-30T15:41:27+00:00\",\"dateModified\":\"2025-09-30T17:54:32+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hyvin-hoidettu-metsa\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hyvin-hoidettu-metsa\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hyvin-hoidettu-metsa\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/09\/img-5150-scaled.jpeg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/09\/img-5150-scaled.jpeg\",\"width\":2560,\"height\":1920,\"caption\":\"Kansallismaisema Kolilta -teos kommentoi Eero J\u00e4rnefeltin vuonna 1928 maalaamaa Maisema Kolilta -teosta. Suomen itsen\u00e4istymisen aikoihin, ennen sit\u00e4 ja j\u00e4lkeen, monet taiteilijat keskittyiv\u00e4t mets\u00e4maisemien maalaamiseen. J\u00e4rnefelt kenties parhaiten. N\u00e4iden suomalaisen kuvataiteen kultakaudeksi kutsutun ajan kuluessa maalatut teokset rakensivat k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, milt\u00e4 Suomi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Tuolloin luodut ajatukset loputtomista er\u00e4maista kantavat edelleen, vaikka noita koskemattomia metsi\u00e4 ei maan rajojen sis\u00e4puolelta juurikaan l\u00f6ydy.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hyvin-hoidettu-metsa\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Hyvin hoidettu mets\u00e4\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\",\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\",\"name\":\"Jari Tamminen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"Jari Tamminen\"},\"description\":\"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.\",\"sameAs\":[\"http:\/\/www.facebook.com\/hairikot\"],\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Hyvin hoidettu mets\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hyvin-hoidettu-metsa\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Hyvin hoidettu mets\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","og_description":"Milt\u00e4 hyvin hoidettu mets\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4? Kysymys on n\u00e4enn\u00e4isen yksinkertainen, mutta sit\u00e4 voi l\u00e4hesty\u00e4 monesta eri suunnasta. Selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 ero mielikuvien ja todellisuuden v\u00e4lill\u00e4 on melkoinen. Mielikuviin vaikutetaan monin tavoin aina sanoista alkaen. Otetaan esimerkiksi sana \u201dhoitaa\u201d. Jos esimerkiksi lasten\u00ad, sairaan\u00ad tai vanhustenhoitoa teht\u00e4isiin samoin kuin mets\u00e4nhoitoa, soitettaisiin poliisi paikalle.\u00a0 Mets\u00e4nhoitoon sis\u00e4ltyy my\u00f6s ajatus siit\u00e4, […]","og_url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hyvin-hoidettu-metsa\/","og_site_name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","article_published_time":"2025-09-30T15:41:27+00:00","article_modified_time":"2025-09-30T17:54:32+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1920,"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/09\/img-5150-scaled.jpeg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jari Tamminen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Jari Tamminen","Arvioitu lukuaika":"8 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hyvin-hoidettu-metsa\/","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hyvin-hoidettu-metsa\/","name":"Hyvin hoidettu mets\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hyvin-hoidettu-metsa\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hyvin-hoidettu-metsa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/09\/img-5150-scaled.jpeg","datePublished":"2025-09-30T15:41:27+00:00","dateModified":"2025-09-30T17:54:32+00:00","author":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hyvin-hoidettu-metsa\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hyvin-hoidettu-metsa\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hyvin-hoidettu-metsa\/#primaryimage","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/09\/img-5150-scaled.jpeg","contentUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/09\/img-5150-scaled.jpeg","width":2560,"height":1920,"caption":"Kansallismaisema Kolilta -teos kommentoi Eero J\u00e4rnefeltin vuonna 1928 maalaamaa Maisema Kolilta -teosta. Suomen itsen\u00e4istymisen aikoihin, ennen sit\u00e4 ja j\u00e4lkeen, monet taiteilijat keskittyiv\u00e4t mets\u00e4maisemien maalaamiseen. J\u00e4rnefelt kenties parhaiten. N\u00e4iden suomalaisen kuvataiteen kultakaudeksi kutsutun ajan kuluessa maalatut teokset rakensivat k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, milt\u00e4 Suomi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Tuolloin luodut ajatukset loputtomista er\u00e4maista kantavat edelleen, vaikka noita koskemattomia metsi\u00e4 ei maan rajojen sis\u00e4puolelta juurikaan l\u00f6ydy."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hyvin-hoidettu-metsa\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Hyvin hoidettu mets\u00e4"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/","name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe","name":"Jari Tamminen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","caption":"Jari Tamminen"},"description":"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.","sameAs":["http:\/\/www.facebook.com\/hairikot"],"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/"}]}},"enclosure":{"image":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/09\/img-5150-scaled.jpeg"},"meta:avatar":"","geolocation":[],"meta:youtube":null,"meta:vimeo":null,"meta:duration":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20738"}],"collection":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/users\/122"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20738"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20738\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20743,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20738\/revisions\/20743"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media\/20742"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20738"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=20738"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=20738"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}