{"id":20730,"date":"2025-09-01T13:11:06","date_gmt":"2025-09-01T10:11:06","guid":{"rendered":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?p=20730"},"modified":"2025-09-01T13:11:06","modified_gmt":"2025-09-01T10:11:06","slug":"valtio-kaalimaan-vartijana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/valtio-kaalimaan-vartijana\/","title":{"rendered":"Valtio kaalimaan \u2028vartijana"},"content":{"rendered":"

\u201dPerinteisesti Suomessa mets\u00e4lobbaus on ollut vahvaa. Valtio suurentelee aina puiden hakkaamisesta tulevaa taloudellista hy\u00f6ty\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4ttelee muuta puolta. Tuijotetaan yksisilm\u00e4isesti mets\u00e4n taloudellista tuottoa ja n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ainoastaan puiden kaatamisesta ja sahaamisesta saatava raha\u201d, Panu Halme <\/b>toteaa.<\/p>\n

Halme on Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston luonnonsuojelubiologian ja luonnonvarojen k\u00e4yt\u00f6n kest\u00e4vyyden yliopistonlehtori. Halme my\u00f6s arvelee, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on Suomen pisin titteli. Ei sill\u00e4, Halme arvioi tittelin kuvaavan toimenkuvaansa hyvin. Tiivist\u00e4en h\u00e4n on kuvaillut itse\u00e4\u00e4n my\u00f6s mets\u00e4ekologiksi.<\/p>\n

\u201dOlen v\u00e4itellyt ekologian alalta ja tutkinut koko urani metsi\u00e4 ja mets\u00e4luontoon liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Olen my\u00f6s tutkinut metsien suojelu- ja ennallistamisratkaisujen merkityst\u00e4 ja sit\u00e4, miten niit\u00e4 voisi tehd\u00e4 tehokkaammin ja j\u00e4rkev\u00e4mmin.\u201d<\/p>\n

Halme on perehtynyt my\u00f6s siihen, miten lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 onnistuu turvaamaan luonnon monimuotoisuutta.<\/p>\n

Suomen metsist\u00e4, niiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja suojelusta puhuttaessa yksi toimija nousee muiden yl\u00e4puolelle: valtio. Valtio omistaa yli nelj\u00e4sosan Suomen metsist\u00e4 ja se on my\u00f6s merkitt\u00e4vin puuraaka-aineen myyj\u00e4. Omien omistusten k\u00e4yt\u00f6n ohella valtio m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 pelikentt\u00e4\u00e4, jolla muut mets\u00e4nomistajat toimivat.<\/p>\n

\"\"
Vaakuna on vaakunaselityksen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4, kilvelle sijoitettu heraldinen tunnus. Oheisessa vaakunassa on otettu hieman taiteellisia vapauksia ja tavallisesti nuo kuviot eiv\u00e4t ylit\u00e4 kilven reunoja, mutta kerrankos sit\u00e4!
Vaakunoihin ladataan paljon merkityksi\u00e4. Esimerkiksi Suomen vaakunassa leijona tallaa id\u00e4n k\u00e4yr\u00e4\u00e4 sapelia ja pit\u00e4\u00e4 k\u00e4dess\u00e4\u00e4n saksalaistyyppist\u00e4 pistomiekkaa. Eiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 t\u00e4mm\u00f6iset ole vahinkoja tai satunnaisia viestej\u00e4. Meid\u00e4n Metsurileijonavaakunassa mets\u00e4lle l\u00e4htev\u00e4 leijona on vaihtanut vanhan k\u00e4sik\u00e4ytt\u00f6isen sahan moottorisahaan. Se kertoo tehokkuudesta.<\/figcaption><\/figure>\n

Mik\u00e4 on olennaista<\/b><\/h3>\n

Koska mets\u00e4st\u00e4 on moneksi, voi metsien ja mets\u00e4luonnon arvon jakaa karkeasti kolmeen kategoriaan. Ensimm\u00e4isen\u00e4 ovat luonto- ja ymp\u00e4rist\u00f6arvot itsess\u00e4\u00e4n. Toisena ihmisten kokemukset ja kulttuuri. Kolmantena on mets\u00e4st\u00e4 saatava suora taloudellinen hy\u00f6ty.<\/p>\n

Halme hyv\u00e4ksyy t\u00e4m\u00e4n jaottelun, mutta huomauttaa, etteiv\u00e4t kategoriat ole yhteismitallisia.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dMets\u00e4sektori aina toistelee, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 huolehtia tasapainoisesti n\u00e4ist\u00e4 kaikista, mutta mit\u00e4 se tasapaino tarkoittaa?\u201d<\/p>\n

Halmeen mukaan mets\u00e4teollisuuden \u2013 ja sen my\u00f6t\u00e4 valtion \u2013 tapa painottaa n\u00e4it\u00e4 arvoja ei ole miss\u00e4\u00e4n tapauksessa tasapainossa. H\u00e4n my\u00f6s huomauttaa, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ihmisen asettamat arvot ovat vain yksi tapa hahmottaa mets\u00e4n merkityst\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dEnt\u00e4 jos ajatellaan niin, ett\u00e4 on ihmisen keksim\u00e4t arvot, mutta ihminen on vain yksi laji. Ent\u00e4p\u00e4 jos jokaisen mets\u00e4lajin tarpeet ja toiveet painotettaisiin samalla tavalla kuin ihmisen? Jos kalkkik\u00e4\u00e4v\u00e4ll\u00e4, h\u00f6m\u00f6tiaisella ja kuukkelilla on kaikilla se sama painoarvo kuin ihmisell\u00e4?\u201d<\/p>\n

Eri lajien yht\u00e4l\u00e4inen arvostus muuttaisi merkitt\u00e4v\u00e4sti t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomen metsien kohtalon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4n talouden painoarvoa. Talouden merkitys katoaisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 olemattomiin.<\/p>\n

\u201dT\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 niit\u00e4 ihmisen keksimi\u00e4 arvoja ei kannattaisi tarkastella. Ja meid\u00e4n pit\u00e4isi paljon nykyist\u00e4 paremmin pyrki\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n sellaisia aitoja, rehellisi\u00e4 kohtia, miss\u00e4 ne eiv\u00e4t olisi niin voimakkaasti ristiriidassa kesken\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n

Valtio on me<\/b><\/h3>\n

Valtio olemme me valtion kansalaiset, ja n\u00e4in valtion maat ja tiluksetkin ovat meid\u00e4n yhteisi\u00e4mme. Jos valtio tekee taloudellisesti ep\u00e4rationaalisia valintoja, siit\u00e4 tulee tappiota meille kaikille. Ep\u00e4rationaalisuus n\u00e4kyy muun muassa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4, joita tehd\u00e4\u00e4n toisaalta metsien hakkaamiseen ja toisaalta niiden suojelemiseen liittyen. Halme kuvailee valtion toimintaa \u201dhulluksi\u201d.<\/p>\n

\u201dViime vuosien aikana valtio on hakannut omilta mailtaan sellaisia metsi\u00e4, jotka olisivat olleet parempia suojelukohteita kuin jotkut sellaiset, joiden suojelusta valtio on maksanut yksityisille maanomistajille.\u201d<\/p>\n

Eli samalla, kun valtio tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 omien mets\u00e4maidensa hakkaamisesta ja suojelemisesta, se maksaa korvauksia yksityisille maanomistajille, jotka haluavat vapaaehtoisesti suojella omia metsi\u00e4\u00e4n. Toisinaan k\u00e4y niin, ett\u00e4 samalla, kun valtio hakkaa omia vanhoja metsi\u00e4\u00e4n ja saa siit\u00e4 puunmyyntituloja, se voi maksaa selv\u00e4sti noita tuloja enemm\u00e4n yksityiselle mets\u00e4nomistajalle, joka suojelee suojeluarvoltaan v\u00e4hemm\u00e4n arvokasta mets\u00e4\u00e4 saman verran.<\/p>\n

\u201dT\u00e4m\u00e4 ei ole kansantaloudellisesti j\u00e4rkev\u00e4\u00e4.\u201d<\/p>\n

Suojelun keskitt\u00e4minen yksityisomisteisiin metsiin saattaa kuitenkin olla joidenkin tavoite itsess\u00e4\u00e4n. Monet valtion tuella suojellut yksityiset mets\u00e4t ovat Halmeen mukaan tosiasiassa sellaisia, ettei niit\u00e4 kuitenkaan olisi hakattu.<\/p>\n

\u201dKun ne sitten valtion rahalla suojellaan, niin teollisuus ei menet\u00e4 puuta. Yksityismets\u00e4nomistaja saa rahaa, mutta usein suojellaan sellaista, mink\u00e4 omistaja olisi muutenkin s\u00e4\u00e4st\u00e4nyt \u2013 vaikka itselleen t\u00e4rke\u00e4n lapsuuden j\u00e4rvenrantamets\u00e4n tai vastaavan. Yksityismetsien suojelussa olennaista on usein lopulta teollisuuden puunsaannin maksimointi.\u201d<\/p>\n

Vaikka t\u00e4m\u00e4 ei ole kansalaisen vinkkelist\u00e4 tarkasteltuna rationaalista, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Halme sille mahdollisen selityksen.<\/p>\n

\u201dMets\u00e4teollisuus haluaa pit\u00e4\u00e4 valtion metsi\u00e4 suojelematta, koska valtion kanssa ei tarvitse pel\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4nomistaja ei haluakaan hakata. Mets\u00e4hallitus on varma hakkaaja, joka aina tarvittaessa pelastaa puupulalta. Kun valtion metsi\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n suojelemattomina, on mets\u00e4teollisuudella puuvarasto.\u201d<\/p>\n

Vahva koneisto<\/b><\/h3>\n

Suomessa on juurtunut syv\u00e4lle ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 \u201dSuomi el\u00e4\u00e4 metsist\u00e4\u201d ja ett\u00e4 \u201dSuomi on vihre\u00e4n kullan maa\u201d. Valtion ja mets\u00e4teollisuuden etujen v\u00e4lille on totuttu vet\u00e4m\u00e4\u00e4n yht\u00e4l\u00e4isyysmerkki.<\/p>\n

\"\"
Suomalaista mets\u00e4teollisuuden ja valtion suhdetta voisi kuvailla hyvin poikkeukselliseksi. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s Suomen metsiss\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Todellisuudessa mets\u00e4alan yritysten osuus bruttokansantuotteesta on pienempi ja ty\u00f6llisyysvaikutus v\u00e4h\u00e4isempi kuin vaikkapa kulttuurialalla, mutta silti metsien asema eturyhm\u00e4- ja sis\u00e4politiikassa on omaa luokkaansa. 2020-luvulla t\u00e4m\u00e4 on tullut n\u00e4kyv\u00e4ksi esimerkiksi siin\u00e4, kuinka Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodan my\u00f6t\u00e4 loppuneen rajan ylitt\u00e4v\u00e4n puukaupan tuottamaa aukkoa on paikattu. Ven\u00e4j\u00e4-riskin huomiotta j\u00e4tt\u00e4nyt mets\u00e4teollisuus on pelastettu lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hakkuum\u00e4\u00e4ri\u00e4 valtion metsiss\u00e4 ja kannustamalla yksityisi\u00e4 samoihin talkoisiin, vaikka Suomen hakkuut olivat kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tasolla jo ennenkin.<\/p>\n

Mit\u00e4 sitten kannattaisi tehd\u00e4, jos metsien suojeluun suhtauduttaisiin vakavasti? Halme ottaa puheeksi kaksi valtion maiden kartoitusta: Luonnonmets\u00e4-ty\u00f6ryhm\u00e4 kartoitti Saamenmaan etel\u00e4puolisen valtion luonnontilaiset ja vanhat mets\u00e4t. Saamenmaalla vastaavan kartoituksen teki Luonnonmets\u00e4t S\u00e1pmi.<\/p>\n

\u201dNe ryhm\u00e4t ovat tehneet valtavan ty\u00f6n metsi\u00e4 vuosikausia kiert\u00e4en. Valtion kannattaisi suojella heid\u00e4n ehdottamansa mets\u00e4t heti. Suomi on joka tapauksessa luvannut kasvattaa metsien suojelupinta-alaa ja t\u00e4m\u00e4 kattaisi isolta osin sen lis\u00e4suojelutarpeen.\u201d\u00a0<\/span><\/p>\n

Halmeen mukaan mets\u00e4ty\u00f6ryhmien ehdottamien suojelup\u00e4\u00e4t\u00f6sten j\u00e4lkeen nykyisi\u00e4 suojeluhankkeita voitaisiin hyvin v\u00e4hent\u00e4\u00e4. Nykyist\u00e4 v\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 jokaisesta pienest\u00e4kin suojelup\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 Halme kuvaa rasittavaksi v\u00e4nk\u00e4\u00e4miseksi. H\u00e4n my\u00f6s jakaa useimpien tutkijoiden tavoin n\u00e4kemyksen, ettei valtion ole tarpeen lopettaa metsien talousk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kokonaan.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dSiin\u00e4 ei olisi kansantaloudellisesti mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4, eik\u00e4 hyvin voimakkaasti k\u00e4siteltyj\u00e4 talousmetsi\u00e4 kannata suojella kuin erityistapauksissa.\u201d<\/p>\n

Suurin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tiet\u00e4<\/b><\/h3>\n

Valtio siis omistaa noin 26 prosenttia Suomen mets\u00e4maista ja sen mets\u00e4filosofia m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 meid\u00e4n metsiemme kohtalon.\u00a0<\/span><\/p>\n

Valtion mets\u00e4omistuksia hallinnoi Mets\u00e4hallitus, joka puolestaan on jaettu kahteen osaan. Siell\u00e4 on metsien hakkuista p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4 Mets\u00e4hallituksen Mets\u00e4talous oy, jota ohjaa maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6. Luonnonsuojelualueista ja kulttuuriperint\u00f6kohteista huolehtii Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut, joka puolestaan toimii ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n ohjauksessa.<\/p>\n

\u201dT\u00e4m\u00e4 kahden ministeri\u00f6n ohjaus Mets\u00e4hallituksessa on aika kummallista. Kummallista on my\u00f6s se, ett\u00e4 meill\u00e4 on erikseen valtioneuvoston alla valtion omistajaohjaus, joka ei kuitenkaan Mets\u00e4talous oy:n toimintaan puutu.\u201d<\/p>\n

Mets\u00e4hallituksen toimintaa ohjaa osaltaan se, ett\u00e4 valtioneuvosto asettaa sille vuosittain tuloutustavoitteet. Siis m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 sen, kuinka paljon Mets\u00e4hallituksen pit\u00e4isi maksaa osinkoja valtiolle. Pieni osa tuloista muodostuu tuulivoimapuistojen kaltaisten hankkeiden maksamista maavuokrista ja vastaavista, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tulostavoitteet m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t sen, kuinka paljon valtion metsi\u00e4 kulloinkin hakataan.\u00a0<\/span><\/p>\n

\"\"
Ajatus suomalaisesta kansallismaisemasta on rakennettu taiteen avulla. Se, kuinka hyvin tuo ajatus vastaa todellisuutta on oma kysymyksens\u00e4, mutta hyvin vahvassa ajatus loputtomista koskemattomista ikimetsist\u00e4 on. Aihetta on H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4majalle kommentoinut muun muassa Turun yliopiston maantieteeseen ja maisemakuvastoon erikoistunut tutkija Hannu Linkola<\/strong>:
”Linkola huomauttaa, ett\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kulttuuri- tai kansallismaiseman kaltaisia aiheita kannattaa l\u00e4hesty\u00e4 myyttein\u00e4, joissa on aina mukana poliittisia ulottuvuuksia. ’Suhde mets\u00e4\u00e4n voi olla henkil\u00f6kohtainen, mutta samalla se on vahvasti kansalaiskasvatuksen, koulun, uutiskuvaston, yhteiskunnallisten keskustelujen ja tietyn historiallisen myytin muokkaama.’
Lis\u00e4\u00e4 aiheesta t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/span><\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n

Viel\u00e4 muutama vuosi sitten tuo asetettu tulostavoite oli 110 miljoonaa euroa, mutta Petteri Orpon<\/b> hallituksen tavoitteena on hilata vuosittainen tuloutus 140 miljoonaan euroon vuoteen 2028 menness\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dViime aikoina Mets\u00e4hallitus on my\u00f6s ylitt\u00e4nyt asetetut tavoitteet joka vuosi reippaasti. Voi tietysti sanoa, ettei ole mahdollistakaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 eurolleen siihen tavoitteeseen, mutta kyseenalaistaisin sit\u00e4, ett\u00e4 se ylittyy joka vuosi selv\u00e4sti.\u201d<\/p>\n

Tulostavotteiden ylittymiseen on voinut kannustaa sis\u00e4istetty ymm\u00e4rrys mets\u00e4teollisuuden tarpeista ja halu vastata niihin. Selitys hakkuuintoon voi l\u00f6yty\u00e4 my\u00f6s johdon kannustinohjelmista.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dMets\u00e4hallituksen johdon tulospalkkiot ovat sellaisia, ett\u00e4 johto saa lis\u00e4palkkion, jos tulostavoite ylitet\u00e4\u00e4n reilusti. Totta kai johto sitten pyrkii siihen.\u201d<\/p>\n

Erityisen erikoiseksi Mets\u00e4hallituksen johdon tulospalkkiot tekee se, ett\u00e4 my\u00f6s Luontopalvelu-puolen johdon kannustimet m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t pitk\u00e4lti hakkuiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n kautta. Luontoarvoihin ja suojeluun sidotut kannustimet tuntuisivat t\u00e4ss\u00e4 luontevammilta.<\/p>\n

\u201dLuontopalvelun johto hy\u00f6tyy rahallisesti siit\u00e4, ett\u00e4 Mets\u00e4talous oy kaataa niin paljon puuta kuin ikin\u00e4 mahdollista. Minulle on sanottu ihan suoraan, ett\u00e4 on t\u00f6rke\u00e4\u00e4 vihjailla, ett\u00e4 henkil\u00f6kohtainen etu voisi olla vaikutin. Mutta miksi se tulospalkka olisi olemassa, jos sen ei oletettaisi ohjaavan johdon toimintaa?\u201d Halme ihmettelee.<\/p>\n

Ristivetoa hallinnossa<\/b><\/h3>\n

Valtio omistajana poikkeaa kaupallisista toimijoista muutenkin kuin omistajapohjansa kautta. Valtion metsien k\u00e4yt\u00f6n m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseen osallistuvat nelj\u00e4n vuoden v\u00e4lein valittavan eduskunnan ohella ministeri\u00f6iden virkamiehet sek\u00e4 Mets\u00e4hallituksen johto ja ty\u00f6ntekij\u00e4t. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n siis joskus poliittisella ja toisinaan virkavastuulla, v\u00e4lill\u00e4 johtajasopimuksen alla ja usein ihan vaan kuukausipalkalla. Aina ei ole t\u00e4ysin yksiselitteist\u00e4, kuinka valta jakautuu, tai k\u00e4ytet\u00e4\u00e4nk\u00f6 sit\u00e4 juuri niin kuin marssij\u00e4rjestys ohjeistaa.<\/p>\n

\u201dEdellisen hallituskauden loppumetreill\u00e4 vihre\u00e4t neuvottelivat 30\u2009000 hehtaaria valtion metsi\u00e4 suojelluksi. Se suojelupaketti oli kyll\u00e4 hehtaareihin n\u00e4hden heikko. Esimerkiksi Rovaniemell\u00e4 suojeltiin yht\u00e4 tunturia ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 suoalue, jota ei olisi muutenkaan hakattu, mutta j\u00e4tettiin suojelematta sen tunturin alarinteiden rehev\u00e4 vanha mets\u00e4.\u201d<\/p>\n

Merkitt\u00e4v\u00e4n poliittisen v\u00e4\u00e4nn\u00f6n kautta aikaansaatu ja voittona markkinoitu suojelupaketti oli siis pettymys. Tietenkin kaikki poliittiset saavutukset tuppaavat olemaan kompromisseja, mutta Halme n\u00e4kee t\u00e4ss\u00e4 esimerkiss\u00e4 my\u00f6s virkamiesten k\u00e4denj\u00e4ljen.<\/p>\n

\u201dMinulle on v\u00e4littynyt kuva, ett\u00e4 Mets\u00e4hallitus on suorastaan ved\u00e4tt\u00e4nyt poliitikkoja. Ensin sen paketin kanssa vetkuteltiin ja sitten viime tingassa annettiin vain hirvitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4 lista paikannimi\u00e4 ilman tarkempia kuvauksia.\u201d<\/p>\n

Suojelupaketti meni tutkijan n\u00e4kemykseen mukaan l\u00e4pi jonkinlaisena sikana s\u00e4kiss\u00e4. Eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ole ensimm\u00e4inen vastaava tapaus, jonka Halme on n\u00e4hnyt. Tuskin j\u00e4\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n viimeiseksi.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dMets\u00e4hallituksen ja poliitikkojen roolit ovat v\u00e4h\u00e4n niin kuin p\u00e4\u00e4laellaan: p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tekev\u00e4t Mets\u00e4hallituksen ja maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n virkamiehet, ja ministerille j\u00e4\u00e4 kumileimasimen rooli.\u201d\u00a0<\/span><\/p>\n

Ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n suoraa vaikuttamista<\/b><\/h3>\n

Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 valtion toimet sen itse omistamissa metsiss\u00e4 vaikuttavat Suomen mets\u00e4luonnon tilaan, on valtiolla my\u00f6s ep\u00e4suorasti vaikutus yksityisiin metsiin. Valtio ohjailee yksityisten mets\u00e4nomistajien toimia lakien, s\u00e4\u00e4d\u00f6sten ja kannustimien kautta. Mets\u00e4biologin arvio siit\u00e4, kuinka valtio on suoriutunut t\u00e4st\u00e4, kuuluu: \u201dNo tosi huonosti.\u201d<\/p>\n

\u201dVastoin monien luuloja metsi\u00e4 koskeva lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 on heikentynyt 2000-luvulla. Esimerkiksi vuonna 2014 uudistetussa mets\u00e4laissa erityisen arvokkaiden elinymp\u00e4rist\u00f6jen rajaaminen vaikeutui huomattavasti ja niiden hakkaaminen poikkeusluvalla helpottui.\u201d<\/p>\n

Mik\u00e4\u00e4n metsien suojeluun liittyv\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 lakipyk\u00e4l\u00e4 ei Halmeen mukaan ole parantunut viimeisen 15 vuoden aikana.\u00a0<\/span><\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 vuonna Orpon hallitus puolestaan m\u00e4\u00e4ritteli suojelun tarpeessa olevat vanhat mets\u00e4t tarkoituksella niin tiukasti, ettei suojelukriteerin t\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 metsi\u00e4 esimerkiksi Etel\u00e4-Suomessa l\u00f6ydy. Parhaillaan valmistelussa on my\u00f6s uudistus verolakiin, joka kasvattaisi puun myynnist\u00e4 saaduista tuloista teht\u00e4vien verov\u00e4hennysten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Uudistus kannustaisi kaatamaan herkemmin ja enemm\u00e4n mets\u00e4\u00e4, vaikka mets\u00e4hakkuiden m\u00e4\u00e4r\u00e4t pit\u00e4isi pikemmin saada k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n laskuun.<\/p>\n

Kuka valvoo kokonaisetua?<\/b><\/h3>\n

Mets\u00e4hakkuut tuottavat valtiolle siis vuosittain merkitt\u00e4vi\u00e4 tuloja. Suoria myyntituloja tulee Mets\u00e4hallituksen kautta ja ep\u00e4suorasti tuloja tulee vaikkapa yksityisten mets\u00e4nomistajien myyntitulojen verottamisesta. Samoin taloudellinen toimeliaisuus kasvaa, kun sellupadat porisevat posket punaisina ja sahat laulavat. Jos mets\u00e4j\u00e4tit eiv\u00e4t kauheasti veroja omista tuloistaan maksakaan, niin ainakin ty\u00f6tekij\u00e4t verot palkastaan maksavat. N\u00e4in talouden rattaat pysyv\u00e4t liikkeess\u00e4.<\/p>\n

\"\"
Metsien Suomi -mainoksessa keltaisiin huomioliiveihin pukeutuneet lapset taapertavat mets\u00e4ss\u00e4. Mainoksen estetiikka on tuttua satukirjoista ja jos rehellisi\u00e4 ollaan, niin mets\u00e4teollisuuden j\u00e4ljilt\u00e4 mets\u00e4t eiv\u00e4t aivan silt\u00e4 n\u00e4yt\u00e4. On tietenkin v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 tarvitsemamme resurssit jostain haetaan ja sen hakemisen merkit\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t, mutta ehk\u00e4 mainoksissa ei pit\u00e4isi ihan sent\u00e4\u00e4n loputtoman paljoa ved\u00e4tt\u00e4\u00e4. Lis\u00e4\u00e4 valtiollisten toimijoiden sek\u00e4 mets\u00e4teollisuuden Metsien Suomi<\/em> -kampanjasta ja siit\u00e4, kuinka Suomen metsi\u00e4 on hoidettu l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/span><\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n

Toisaalta samalla kun valtio saa metsist\u00e4 tuloja, maksaa valtio yritystukina mets\u00e4teollisuudelle vuosittain l\u00e4hes sen saman, mit\u00e4 valtiolle Mets\u00e4hallituksen kautta tuloutetaan. Suomessa teollisuuden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6\u00e4 my\u00f6s verotetaan kevyemmin kuin kansalaisten k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6\u00e4 ja leijonanosa tuosta halpuutetusta s\u00e4hk\u00f6st\u00e4 menee mets\u00e4teollisuuden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Alennetut verokannat ovat ep\u00e4suoria tukiaisia. My\u00f6s mets\u00e4teollisuuden aiheuttamat vesist\u00f6haitat ja muut ymp\u00e4rist\u00f6ongelmat j\u00e4\u00e4v\u00e4t yhteiskunnan maksettaviksi.<\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6h\u00e4t\u00e4tilan kourissa olevassa maailmassa p\u00e4\u00e4st\u00f6jen hinta on my\u00f6s nousussa ja lopulta laskut aina tulevat maksettavaksi. Mets\u00e4hakkuiden hinnat nousevat valtiolle tuottoja korkeammiksi viimeist\u00e4\u00e4n siin\u00e4 vaiheessa, kun se joutuu metsien hiilinielujen romahdettua maksamaan kompensaatioita meid\u00e4n kaikkien suomalaisten ja suomalaisen teollisuuden tuottamista p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n

Onko valtiolla mets\u00e4ekologin mukaan siis kyky\u00e4 arvioida metsien rahallista arvoa ja niiden hy\u00f6dynt\u00e4misen hintaa?<\/p>\n

\u201dNo jotenkin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ei ole kyky\u00e4, koska valtio tekee niin hulluja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Minun n\u00e4hd\u00e4kseni toiminnan ei ole oikeasti tarkoituskaan olla taloudellisesti optimaalista, vaan tarkoitus on tuottaa piilotukia mets\u00e4teollisuudelle.\u201d<\/p>\n

Dawn of the Circular Economy ja muita vasta-mainoksia n\u00e4ht\u00e4v\u00e4n\u00e4 Hyvin hoidettu mets\u00e4<\/a> -n\u00e4yttelyss\u00e4 Helsingin kulttuurikeskus Stoassa 12.9.\u201312.10.<\/b><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dPerinteisesti Suomessa mets\u00e4lobbaus on ollut vahvaa. Valtio suurentelee aina puiden hakkaamisesta tulevaa taloudellista hy\u00f6ty\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4ttelee muuta puolta. Tuijotetaan yksisilm\u00e4isesti mets\u00e4n taloudellista tuottoa ja n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ainoastaan puiden kaatamisesta ja sahaamisesta saatava raha\u201d, Panu Halme toteaa. Halme on Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston luonnonsuojelubiologian ja luonnonvarojen k\u00e4yt\u00f6n kest\u00e4vyyden yliopistonlehtori. Halme my\u00f6s arvelee, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on Suomen pisin titteli. Ei […]<\/p>\n","protected":false},"author":122,"featured_media":20735,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"yoast_head":"\nValtio kaalimaan \u2028vartijana - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/valtio-kaalimaan-vartijana\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Valtio kaalimaan \u2028vartijana - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"\u201dPerinteisesti Suomessa mets\u00e4lobbaus on ollut vahvaa. Valtio suurentelee aina puiden hakkaamisesta tulevaa taloudellista hy\u00f6ty\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4ttelee muuta puolta. Tuijotetaan yksisilm\u00e4isesti mets\u00e4n taloudellista tuottoa ja n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ainoastaan puiden kaatamisesta ja sahaamisesta saatava raha\u201d, Panu Halme toteaa. Halme on Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston luonnonsuojelubiologian ja luonnonvarojen k\u00e4yt\u00f6n kest\u00e4vyyden yliopistonlehtori. Halme my\u00f6s arvelee, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on Suomen pisin titteli. Ei […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/valtio-kaalimaan-vartijana\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-09-01T10:11:06+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/09\/nayttokuva-2025-9-1-kello-130718.png\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1229\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"690\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/png\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"13 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/valtio-kaalimaan-vartijana\/\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/valtio-kaalimaan-vartijana\/\",\"name\":\"Valtio kaalimaan \\u2028vartijana - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/valtio-kaalimaan-vartijana\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/valtio-kaalimaan-vartijana\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/09\/nayttokuva-2025-9-1-kello-130718.png\",\"datePublished\":\"2025-09-01T10:11:06+00:00\",\"dateModified\":\"2025-09-01T10:11:06+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/valtio-kaalimaan-vartijana\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/valtio-kaalimaan-vartijana\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/valtio-kaalimaan-vartijana\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/09\/nayttokuva-2025-9-1-kello-130718.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/09\/nayttokuva-2025-9-1-kello-130718.png\",\"width\":1229,\"height\":690},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/valtio-kaalimaan-vartijana\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Valtio kaalimaan \\u2028vartijana\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\",\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\",\"name\":\"Jari Tamminen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"Jari Tamminen\"},\"description\":\"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.\",\"sameAs\":[\"http:\/\/www.facebook.com\/hairikot\"],\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Valtio kaalimaan \u2028vartijana - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/valtio-kaalimaan-vartijana\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Valtio kaalimaan \u2028vartijana - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","og_description":"\u201dPerinteisesti Suomessa mets\u00e4lobbaus on ollut vahvaa. Valtio suurentelee aina puiden hakkaamisesta tulevaa taloudellista hy\u00f6ty\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4ttelee muuta puolta. Tuijotetaan yksisilm\u00e4isesti mets\u00e4n taloudellista tuottoa ja n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ainoastaan puiden kaatamisesta ja sahaamisesta saatava raha\u201d, Panu Halme toteaa. Halme on Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston luonnonsuojelubiologian ja luonnonvarojen k\u00e4yt\u00f6n kest\u00e4vyyden yliopistonlehtori. Halme my\u00f6s arvelee, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on Suomen pisin titteli. Ei […]","og_url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/valtio-kaalimaan-vartijana\/","og_site_name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","article_published_time":"2025-09-01T10:11:06+00:00","og_image":[{"width":1229,"height":690,"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/09\/nayttokuva-2025-9-1-kello-130718.png","type":"image\/png"}],"author":"Jari Tamminen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Jari Tamminen","Arvioitu lukuaika":"13 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/valtio-kaalimaan-vartijana\/","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/valtio-kaalimaan-vartijana\/","name":"Valtio kaalimaan \u2028vartijana - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/valtio-kaalimaan-vartijana\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/valtio-kaalimaan-vartijana\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/09\/nayttokuva-2025-9-1-kello-130718.png","datePublished":"2025-09-01T10:11:06+00:00","dateModified":"2025-09-01T10:11:06+00:00","author":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/valtio-kaalimaan-vartijana\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/valtio-kaalimaan-vartijana\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/valtio-kaalimaan-vartijana\/#primaryimage","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/09\/nayttokuva-2025-9-1-kello-130718.png","contentUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/09\/nayttokuva-2025-9-1-kello-130718.png","width":1229,"height":690},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/valtio-kaalimaan-vartijana\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Valtio kaalimaan \u2028vartijana"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/","name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe","name":"Jari Tamminen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","caption":"Jari Tamminen"},"description":"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.","sameAs":["http:\/\/www.facebook.com\/hairikot"],"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/"}]}},"enclosure":{"image":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/09\/nayttokuva-2025-9-1-kello-130718.png"},"meta:avatar":"","geolocation":[],"meta:youtube":null,"meta:vimeo":null,"meta:duration":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20730"}],"collection":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/users\/122"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20730"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20730\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20737,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20730\/revisions\/20737"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media\/20735"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20730"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=20730"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=20730"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}