{"id":20683,"date":"2025-04-28T09:17:54","date_gmt":"2025-04-28T06:17:54","guid":{"rendered":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?p=20683"},"modified":"2025-04-28T09:17:54","modified_gmt":"2025-04-28T06:17:54","slug":"kaupunki-ja-ikuinen-vaanto-tilasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kaupunki-ja-ikuinen-vaanto-tilasta\/","title":{"rendered":"Kaupunki ja ikuinen v\u00e4\u00e4nt\u00f6 tilasta"},"content":{"rendered":"

Kaupungissa tila on aina kortilla ja yhteen asiaan varattu tila v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pois toisesta. Kaupunki onkin ikuisen v\u00e4\u00e4nn\u00f6n tyyssija, silti ihmiset yleens\u00e4 kaupungeissa viihtyv\u00e4t.<\/span><\/p>\n

\u201dJos suomalaisilta kysyy miten ne haluaa asua, niin usein vastaus on joku omakotitalo, ei naapureita liian l\u00e4hell\u00e4, kuitenkin palvelut ja kaikki muu l\u00e4hell\u00e4\u201d, Helsingin yliopiston kaupunkisosiologian apulaisprofessori <\/span>Veikko Eranti <\/b>toteaa.<\/span><\/p>\n

Koska ihmisten sanomisien ja tekemisien v\u00e4lill\u00e4 on toisinaan ristiriitaa, k\u00e4\u00e4ntyy Eranti markkinasignaalien puoleen: asuntomarkkinoilla hinnan suhde siihen, mit\u00e4 halutaan, on poikkeuksellisen suora. Eli se, mit\u00e4 halutaan enemm\u00e4n, my\u00f6s maksaa enemm\u00e4n. Ja kaupunki tarjoaa sit\u00e4, mit\u00e4 monet kaipaavat.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dKyll\u00e4h\u00e4n keskeinen kaupungin tarjoama asia on sellainen runsaus ja oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 valitsemisen mahdollisuus. On v\u00e4h\u00e4n kaikenlaista.\u201d<\/span><\/p>\n

Tarjontaan vaikuttaa osaltaan k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 oleva tila, josta iso osa on varattu liikenteelle. Erityisen paljon tilaa on osoitettu henkil\u00f6autoille, vaikka sellainen vie kulkumuodoista eniten tilaa liikutettua henkil\u00f6\u00e4 kohden. Autoilulle sujuva ymp\u00e4rist\u00f6 on my\u00f6s poikkeuksetta ihmiselle ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4.<\/span><\/p>\n

L\u00e4hi\u00f6t ja autot<\/b><\/h2>\n

Monet kaupunkeihin liittyv\u00e4t kysymykset ovat universaaleja ja Suomessa parhaiten n\u00e4kyvill\u00e4 kaupungeista suurimmassa. Helsingiss\u00e4 keskityttiin 1960-luvulta alkaen p\u00e4\u00e4asiassa v\u00e4ljien l\u00e4hi\u00f6iden rakentamiseen. Kun 2000-luvulla riitt\u00e4v\u00e4n l\u00e4hell\u00e4 keskustaa sijaitseva tila loppui ja uusien l\u00e4hi\u00f6iden rakentaminen tyss\u00e4si, oli vuorossa tiivist\u00e4minen. <\/span><\/p>\n

\"\"
Ty\u00f6matkaliikenteen keskell\u00e4 n\u00e4kyy usein hyvinkin nopeita autoja. Sellaisia, joissa huippunopeus on ehk\u00e4 rajoitettu 250 kilometriin tunnissa. Konepellin alta l\u00f6ytyy voimaa kuin keskisuuressa pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4. N\u00e4m\u00e4 hirmut etenev\u00e4t kaupungissa samaa vauhtia ruosteisen pakettiauton kanssa, koska liikenteen m\u00e4\u00e4r\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 liikenteen nopeuden. Eip\u00e4 niit\u00e4 huippunopeuksia p\u00e4\u00e4se testaamaan moottoritiell\u00e4k\u00e4\u00e4n ilman, ett\u00e4 rikkoo lakia per\u00e4ti t\u00f6rke\u00e4sti. Toki usein tunnelin l\u00e4hestyess\u00e4 n\u00e4iden menopelien kuskit vaihtavat pienemm\u00e4lle vaihteelle, jotta p\u00f6rin\u00e4 kaikuisassa tunnelissa olisi kovempaa ja tulisi r\u00e4yh\u00e4kk\u00e4\u00e4mpi olo.
Onko t\u00e4m\u00e4 sitten j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 rahan tai luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on toinen kysymys.<\/figcaption><\/figure>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kaupungista etsit\u00e4\u00e4n rakennettujen alueiden v\u00e4leist\u00e4 ja rakosista paikkoja, joihin voisi sijoittaa uusia asuintaloja tai -alueita. Esimerkiksi Vuosaaren uuden sataman auettua vuonna 2008, vapautuivat J\u00e4tk\u00e4saaressa ja Kalasatamassa vanhojen satamien tilat tiiviisti rakennetuille kaupunginosille. Samoin tilaa on l\u00f6ytynyt Laajasalon vanhan \u00f6ljysataman alueelta sek\u00e4 eri puolilta kaupunkia moottoritiem\u00e4isten sis\u00e4\u00e4ntulov\u00e4ylien ymp\u00e4rilt\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kun sis\u00e4\u00e4ntulov\u00e4yl\u00e4t muutetaan tavallisiksi kaduiksi \u2013 eli bulevardisoidaan \u2013 ja niiden reunoille rakennetaan asuntoja, kaupunkimainen ymp\u00e4rist\u00f6 jatkuu muutaman kilometrin kauemmaksi keskustasta. Vaikka bulevardisoimisiin liittyy keskeisesti raitiovaunukiskojen rakentaminen ja raiteiden avulla pystyt\u00e4\u00e4n samassa tilassa kuljettamaan autoihin verrattuna moninkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ihmisi\u00e4, on joidenkin mielest\u00e4 kyse autoilijoiden kiusaamisesta. Monet ovat per\u00e4ti raivostuneet.<\/span><\/p>\n

\u201dAuto on vapauden ja keskiluokkaisen el\u00e4m\u00e4ntavan symboli. Kyll\u00e4h\u00e4n se liittyy ajatukseen, ett\u00e4 kaikilla on oma auto ja vapaus menn\u00e4 mihin vaan.\u201d<\/span><\/p>\n

Mielikuvaa vapaudesta ei horjuta edes se, ett\u00e4 auto seisoo aamulla ruuhkassa.<\/span><\/p>\n

\u201dHelsinki on kasvanut todella paljon 2000-luvulla. T\u00e4nne on tullut 100 000 uutta asukasta ja koko p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulle 300 000. Rupeamme l\u00e4hestym\u00e4\u00e4n pistett\u00e4, jossa kaupunki kasvaa yli sen koon, ett\u00e4 kaikki voisivat ajaa autonsa keskustaan.\u201d<\/span><\/p>\n

Mihin tilaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n?<\/b><\/h2>\n

\u201dOlemme varanneet autoilulle ja parkkipaikoille aivan uskomattoman paljon tilaa. Osin t\u00e4m\u00e4 liittyy siihen, ett\u00e4 Helsinki kasvoi tosi paljon 60- ja 70-luvuilla, jolloin n\u00e4htiin my\u00f6s autoilun r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4inen kasvu.\u201d<\/span><\/p>\n

\"\"
Mik\u00e4li autoilijoilta ja heid\u00e4n asiaa ajavilta poliitikoilta kysyt\u00e4\u00e4n, niin kaupungissa on aina pula parkkipaikoista. Oikeasti parkkipaikat eiv\u00e4t Suomessa ikin\u00e4 lopu kesken edes Helsingin keskustassa, mutta ilmaisia paikkoja ei rajattomasti ole. Puhe parkkipaikkojen puutteesta onkin oikeasti puhetta ilmaisten parkkipaikkojen puutteesta. Hinnoittelulla toki pyrit\u00e4\u00e4n ohjaamaan ihmisi\u00e4 toimimaan hieman v\u00e4hemm\u00e4n p\u00f6hk\u00f6sti.
\u201dHelsingiss\u00e4 on perinteisesti parkkipaikoilla rajoitettu keskustaan tulemista. Saa tulla ja on teit\u00e4, mutta mihin laitat sen auton?\u201d, Eranti toteaa.
Koska kaupungissa ei ola tilaa isoille parkkikentille, on maan alle louhittu parkkiluolia. Poliitikot ovat my\u00f6s velvoittaneet uusia asuintaloja rakentavia yhti\u00f6it\u00e4 louhimaan parkkihalleja talojen alle. N\u00e4m\u00e4 maanalaiset parkkipaikat ovat niin kalliita, ettei niit\u00e4 markkinaehtoisesti n\u00e4hty\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 rakennettaisi ja jopa niiden subventoidut hinnat tuntuvat liian korkeilta monille autoilijoille. Siksi taloyhti\u00f6t myyv\u00e4t paikkoja alihinnalla ja parkkihalleissa on aina tyhj\u00e4\u00e4 tilaa runsaasti tarjolla. Monet markkinaehtoisuuden nimiin muuten vannovat henkil\u00f6t kannattavat sosialismia autoilijoille.
KUVA: Vastamainos 20 vuoden takaa on pysynyt harmillisen ajankohtaisena.<\/figcaption><\/figure>\n

Eranti konkretisoi n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 taulukkoa, jossa n\u00e4kyy muutos autojen m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 Suomessa. Vuonna 1940 autoja oli alle 9000.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dT\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ollut autoja\u201d, h\u00e4n tiivist\u00e4\u00e4. \u201dOli paljon polkupy\u00f6ri\u00e4 ja hevosia.\u201d<\/span><\/p>\n

Samalla, kun muuttoliike kaupunkeihin toden teolla alkoi, my\u00f6s autojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi. Vuonna 1950 niit\u00e4 oli l\u00e4hemm\u00e4s 30 000 ja kymmenen vuotta my\u00f6hemmin yli 180 000. Vuoden 2024 lopussa Suomessa autoja oli noin 3,2 miljoonaa.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dHelsinki kasvoi aikana, jolloin kansainv\u00e4lisesti oli vallallaan idea siit\u00e4, ett\u00e4 auto on se mill\u00e4 menn\u00e4\u00e4n. Klassinen esimerkki t\u00e4st\u00e4 on Smith-Polvisen suunnitelma.\u201d<\/span><\/p>\n

Smith-Polvisen liikennesuunnitelma on vuonna 1968 julkaistu suunnitelma Helsingin liikenteen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4. Keskeinen osa suunnitelmaa ovat kantakaupungin halkovat moottoritiet, joiden alta olisi pit\u00e4nyt r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4\u00e4 korttelikaupalla kaupungin nyky\u00e4\u00e4n parhaina pidettyj\u00e4 alueita.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dSit\u00e4 ei toteutettu, mutta kun katsoo l\u00e4hi\u00f6iden liikennesuunnittelua, on se k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 smith-polvista.\u201d<\/span><\/p>\n

Nyt suunnitelmia muutetaan tilan pakosta. Keskustelussa liikenteelle varatun tilan k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 ei juuri koskaan kuitenkaan ole kyse pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siit\u00e4, kuinka ihmiset p\u00e4\u00e4sev\u00e4t pisteest\u00e4 A pisteeseen B. Kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n huonosti sopiva henkil\u00f6auto on monella tavalla paljon muutakin kuin pelkk\u00e4 kulkuneuvo. Se on merkitysten tiivistym\u00e4. Sellaisena auton vaikutus ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja ennen kaikkea sen kokemiseen on viel\u00e4 kokoaankin suurempi.<\/span><\/p>\n

\u201dAuto tosiaan on sellainen vapauden symboli. <\/span>Ride free, die hard<\/span><\/i>. Auto on my\u00f6s tila, jossa omistaja on voinut j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 asiat niin kuin haluaa ja penkki on just itselle sopivasti.\u201d<\/span><\/p>\n

\"\"
R\u00e4yh\u00e4k\u00e4n auton ratissa arkikin saattaa tuntua j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4lt\u00e4. Ja voihan toivoa, ett\u00e4 sit\u00e4 itsekin vaikuttaa j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4lt\u00e4 sivulliseten silmiss\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Auto on j\u00e4rjestyksen tyyssija kaoottiseksi koetussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Samoin autoon liittyv\u00e4 omistusoikeuden kokemus saattaa ep\u00e4huomiossa siirty\u00e4 kuskin mieless\u00e4 mihin ikin\u00e4 h\u00e4n autonsa tuleekaan ajaneeksi.<\/span><\/p>\n

\u201dAuto kutsuu olemaan kuin kotonaan riippumatta siit\u00e4, miss\u00e4 on.\u201d\u00a0<\/span><\/p>\n

Vaikka Eranti ei pid\u00e4 yksityisautoa kaupungissa asuvalle mielekk\u00e4\u00e4n\u00e4 tapana liikkua, n\u00e4kee h\u00e4n sen k\u00e4yt\u00f6lle joskus ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 perusteluja. H\u00e4n my\u00f6s esitt\u00e4\u00e4 radikaalin tuntuista muutosta siihen, kuinka kaupunkitilaa voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 eri aikoina.<\/span><\/p>\n

\u201dKun tulee kolmatta p\u00e4iv\u00e4\u00e4 r\u00e4nt\u00e4\u00e4 vaakasuorassa, niin ymm\u00e4rr\u00e4n hieman enemm\u00e4n niit\u00e4, jotka haluavat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 autoa. Minusta meill\u00e4 pit\u00e4isi olla kes\u00e4ll\u00e4 v\u00e4h\u00e4n eri s\u00e4\u00e4nn\u00f6t kuin talvella. Meill\u00e4h\u00e4n on moottoriteill\u00e4 talvinopeusrajoitukset. Samaan tapaan kaupungissa voisi olla kes\u00e4ll\u00e4 25 kilometrin nopeusrajoitus kaikkialla, puolet parkkipaikoista terasseina ja ymm\u00e4rrys siit\u00e4, ett\u00e4 kaduilla suhaa skuutteja ja erilaisia hybridis\u00e4hk\u00f6vermeleit\u00e4. Lokakuusta maaliskuuhun kukaan ei halua terasseja tai menn\u00e4 skuuteilla. Minusta meid\u00e4n pit\u00e4isi syleill\u00e4 ajatusta, ett\u00e4 talvella tehd\u00e4\u00e4n yhdell\u00e4 tavalla ja kes\u00e4ll\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n toisella tavalla, koska se sopisi t\u00e4h\u00e4n meid\u00e4n vuodenkiertoon.\u201d<\/span><\/p>\n

Eik\u00e4 ajatus ole t\u00e4ysin ennenkuulumaton. Eranti viittaa <\/span>David Graeberin<\/b> ja <\/span>David Wengrow<\/b>\u2019n <\/span>Alussa oli\u2026 Ihmiskunnan uusi historia<\/span><\/i> -teokseen, jossa kuvaillaan alkuper\u00e4isyhteis\u00f6j\u00e4, joilla oli erilliset kes\u00e4- ja talvis\u00e4\u00e4nn\u00f6t.<\/span><\/p>\n

\u201dKes\u00e4ll\u00e4 oltiin kuin pellossa, kun ruoka on ilmaista, ja kun talvella oli tiukempaa oli tiukemmat hallintorakenteet.\u201d<\/span><\/p>\n

Parkkiruudut hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n<\/b><\/h2>\n

Autojen viem\u00e4 tila kaupungissa on tietenkin tunnistettu monessa paikassa jo aikoja sitten. Poliitikkojen ja liikennesuunnittelijoiden ohella my\u00f6s aktivistit ovat k\u00e4sitelleet aihetta. Esimerkiksi vuonna 2005 San Fransiscossa joukko aktivisteja aloitti performatiivisen kamppailun autojen viem\u00e4st\u00e4 tilasta. PARK(ing) Day -mielenosoituksissa<\/a> vietiin erilaisia per\u00e4lavoille ja laveteille rakennettuja puistomaisia rakennelmia parkkiruutuihin ja pidettiin yleist\u00e4 piknikki\u00e4. Tarkoituksena oli her\u00e4tt\u00e4\u00e4 parkkipaikkoihin tottuneet ihmiset hahmottamaan tilan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 toisin.\u00a0<\/span><\/p>\n

Sittemmin PARK(ing) Day -tempauksia on toteutettu vuosittain eri puolilla maailmaa. Tempauksen syyskuinen ajankohta ei oikein sovi Suomen ilmastoon. Muutamaa vuotta my\u00f6hemmin Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla j\u00e4rjestetyn IHME-festivaalin yhteydess\u00e4 pelattiin kes\u00e4isell\u00e4 kelill\u00e4 sulkapalloa Mannerheimintien parkkiruuduissa. Samoihin aikoihin aktivistit k\u00e4viv\u00e4t maksamassa parkkimaksuja ja pitiv\u00e4t piknikkej\u00e4 esimerkiksi Hakaniemen torin parkkiruuduissa. Poliisi ei t\u00e4st\u00e4 tyk\u00e4nnyt.<\/span><\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 kaikki tempaukset olivat voimakkaan utopistisia ja tuntuivat jopa naiiveilta. Vuonna 2015 kaupunginvaltuutettu <\/span>Hannu Oskala<\/b> (vihr.) teki kuitenkin aloitteen, jossa esitettiin, ett\u00e4 esimerkiksi ravintolat ja baarit voisivat vuokrata edustansa parkkiruutuja terasseille. Aloite meni l\u00e4pi ja sittemmin n\u00e4m\u00e4 niin kutsutut parkletit ovat vakiinnuttaneet paikkansa kaupungissa.\u00a0<\/span><\/p>\n

Vanhan ylioppilastalon kohdalla Manskun parkkiruudut ovat v\u00e4istyneet py\u00f6r\u00e4kaistan tielt\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n

N\u00e4hty muutos on syntynyt lopulta jopa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4isen vastustuksen saattelemana.<\/span><\/p>\n

\u201dJos vied\u00e4\u00e4n pois pari parkkipaikkaa ja tehd\u00e4\u00e4n siihen terassi, niin se v\u00e4hent\u00e4\u00e4 parkkitilaa v\u00e4h\u00e4n abstraktisti. Luulen ettei se kirpaise samalla tavalla kuin massamittainen muutos.\u201d<\/span><\/p>\n

Kun Esplanadin kes\u00e4katukokeilun yhteydess\u00e4 parkkiruutuja vietiin kerralla hieman enemm\u00e4n, tuohtumus oli puolestaan melko suhteetonta. Moni tuntui lokkaantuvan kokeilusta henkil\u00f6kohtaisesti, vaikka menetettyjen parkkiruutujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli kaupungin mittakaavassa merkitykset\u00f6n.<\/span><\/p>\n

\u201dOlisi hyv\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 asiat todenn\u00e4k\u00f6isesti joskus muuttuvat, mutta tietenk\u00e4\u00e4n kaikkia muutoksia ei tarvitse hyv\u00e4ksy\u00e4 \u2013 eiv\u00e4tk\u00e4 ne aina ole kaikkien kohdalla positiivisia.\u201d<\/span><\/p>\n

Uusia artefakteja<\/b><\/h2>\n

Mahdollisesti jopa autoilun asemaan kohdistuneita muutoksia enemm\u00e4n tunteita ovat her\u00e4tt\u00e4neet vuokrattavat s\u00e4hk\u00f6potkulaudat eli skuutit. K\u00e4ytt\u00e4jiens\u00e4 hujan hajan eri puolille hylk\u00e4\u00e4m\u00e4t, jalkak\u00e4yt\u00e4vill\u00e4 ja py\u00f6r\u00e4teill\u00e4 lojuvat vempeleet ovat nostattaneet vihan liekkej\u00e4 erinomaisen tehokkaasti.<\/span><\/p>\n

Mutta onko olennainen ongelma itse laitteissa, vai sittenkin ihmisiss\u00e4, jotka niit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t? Ohitamme nyt keskustelun skuuttien tuottamista loukkaantumisista, elektroniikkaj\u00e4tteest\u00e4 ja niiden akkujen tarvitsemista raaka-aineista, ja tarkastelemme aihetta tilank\u00e4yt\u00f6n ja liikkumisen vinkkelist\u00e4.<\/span><\/p>\n

\"\"
Helpottaisiko s\u00e4hk\u00f6skuuttien tuottamaa tuskaa, jos pyrkisi hahmottamaan ne jonkinlaisina tilallisina installaatioina? Ett\u00e4 kyse olisikin kokonaistaideteoksesta, jonka muodostavat veistokselliset osat, joita l\u00f6ytyy yll\u00e4tt\u00e4vist\u00e4 paikoista julkisessa tilassa sek\u00e4 performatiiviset osat, joita kohdataan vaikkapa jalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tai muualla poukkoilevien skuuttien muodossa.
Sellaista tavallisessa arjessa kohdattavaa nykykatutaidetta!<\/figcaption><\/figure>\n

\u201dSkuutit ovat niin uusi asia, ett\u00e4 kulttuuri ei ole viel\u00e4 kerennyt asettua, ja niill\u00e4 ajetaan miten ja miss\u00e4 sattuu. Tutkimusten mukaan ne kuitenkin korvaavat autolla tehtyj\u00e4 matkoja, ja se on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n plussaa.\u201d<\/span><\/p>\n

Usein muutoksissa kokemus ongelmasta m\u00e4\u00e4rittyy sen mukaan, kuinka nopeita tai hitaita ne ovat. Kuten Eranti toteaa, \u201dihmisen el\u00e4m\u00e4 on niin paljon nopeampi kuin kaupungin el\u00e4m\u00e4\u201d. Muutama vuosi ty\u00f6maata tai harjoittelua uuden liikkumismuodon kanssa n\u00e4ytt\u00e4ytyy kaupungin historiassa ohimenev\u00e4n\u00e4 v\u00e4l\u00e4hdyksen\u00e4, mutta kaupunkilaisille se voi tarkoittaa vuosien piinaa.<\/span><\/p>\n

\u201dHelsingiss\u00e4 on viime vuosina rakennettu aika paljon uutta py\u00f6r\u00e4ilyinfrastruktuuria, joka tulee ehk\u00e4 muodostamaan uuden tavan mielt\u00e4\u00e4 kevyen liikenteen v\u00e4yl\u00e4. Ennen kevyen liikenteen v\u00e4yl\u00e4ll\u00e4 tarkoitettiin k\u00e4velij\u00f6iden ja py\u00f6r\u00e4ilij\u00f6iden tilaa, jatkossa ehk\u00e4 py\u00f6rien ja t\u00e4mm\u00f6isten kevyiden s\u00e4hk\u00f6vehkeiden tilaa. Keskener\u00e4inen infra ja kehittym\u00e4t\u00f6n kulttuuri kuitenkin saavat ihmiset vihaamaan skuutteja. Mutta uskon, ett\u00e4 ongelmat ovat ratkaistavissa ja ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kanssa ollaan menossa parempaan suuntaan.\u201d<\/span><\/p>\n

Ongelman ratkaisemista voi auttaa my\u00f6s s\u00e4hk\u00f6skuutteja vuokraaville yhti\u00f6ille asetettavat rajat siit\u00e4, kuinka ne saavat toimia kaupunkilaisten yhteisess\u00e4 tilassa. Toistaiseksi suhtautuminen yhti\u00f6iden vastuisiin on ollut lepsua, mik\u00e4 on kannustanut yhti\u00f6it\u00e4 asiakkaineen pyller\u00f6im\u00e4\u00e4n muista v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dOlisi vaarallista, jos p\u00e4\u00e4sisi muodostumaan malli, jossa firmat eiv\u00e4t ole vastuussa mist\u00e4\u00e4n. Eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 asia ole niin vaikeaa, koska ei tarvitse erikseen kysell\u00e4, kuka omistaa sen skuutin, joka on poikittain jossain py\u00f6r\u00e4tiell\u00e4. Omistajan nimi on siin\u00e4 kyljess\u00e4.\u201d<\/span><\/p>\n

Ikuisesti keskener\u00e4inen<\/b><\/h2>\n

\u201dJos puhutaan pienest\u00e4 hallinnollisesta alueesta, joka on rakennettu t\u00e4yteen vaikka 1300-luvulla kuten Siena Toscanassa, niin siell\u00e4 keskusta on suhteellisen valmis. Mutta se on oikeastaan museo. Aina kuitenkin tulee v\u00e4hint\u00e4\u00e4n uusia h\u00e4rveleit\u00e4 ja uusia tarpeita, kaikenlainen touhukkuus s\u00e4ilyy ja muuttaa kaupunkeja. Ainoastaan museot ovat valmiita.\u201d<\/span><\/p>\n

Italiassa, jossa kulman takana voi my\u00f6s odottaa 1 000 tai 2 000 vuotta vanha rakennus tai raunio, on ilmeist\u00e4, ett\u00e4 kaupunki ei koskaan tule valmiiksi. T\u00e4m\u00e4 auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaupunkia prosessina, jossa keskener\u00e4isyytt\u00e4 ei kannata turhaan kauhistella. Suomessa ei vastaavaa historiaa kohtaa ja t\u00e4m\u00e4 kenties n\u00e4kyy asenteissa.<\/span><\/p>\n

\u201dMeill\u00e4 kaupungistuminen ilmi\u00f6n\u00e4 on parin sukupolven ik\u00e4inen. Helsingiss\u00e4 ja Turussa on jonkin verran porukkaa, jotka ovat asuneet kaupungissa sukupolvien ajan, mutta se on harvinaisuus ja poikkeama. Meill\u00e4 on nuori urbaani kulttuuri. Hyv\u00e4 puoli t\u00e4ss\u00e4 on se, ett\u00e4 nuoret kulttuurit hakevat viel\u00e4 muotoaan.\u201d<\/span><\/p>\n

Esimerkkin\u00e4 positiivisista muutoksista Eranti viittaa Ravintolap\u00e4iv\u00e4n ja Block Partyjen kaltaisiin tapahtumiin, joita ruvettiin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n Helsingiss\u00e4 noin 15 vuotta sitten. H\u00e4n kuvailee muutosta per\u00e4ti r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4iseksi.<\/span><\/p>\n

\u201dKoska meill\u00e4 ei ollut niin juurtunutta urbaania kulttuuria, tuntui ett\u00e4 voimme tehd\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kaupungissa mit\u00e4 vaan. Voi ajatella, ett\u00e4 meill\u00e4 on viel\u00e4 toinen jalka maaseudulla, mik\u00e4 puolestaan tarkoittaa, ett\u00e4 me voidaan ottaa jalka pois sielt\u00e4. Ja meill\u00e4 on vapaus asettaa se mihin me halutaan.\u201d<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kaupungissa tila on aina kortilla ja yhteen asiaan varattu tila v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pois toisesta. Kaupunki onkin ikuisen v\u00e4\u00e4nn\u00f6n tyyssija, silti ihmiset yleens\u00e4 kaupungeissa viihtyv\u00e4t. \u201dJos suomalaisilta kysyy miten ne haluaa asua, niin usein vastaus on joku omakotitalo, ei naapureita liian l\u00e4hell\u00e4, kuitenkin palvelut ja kaikki muu l\u00e4hell\u00e4\u201d, Helsingin yliopiston kaupunkisosiologian apulaisprofessori Veikko Eranti toteaa. Koska ihmisten […]<\/p>\n","protected":false},"author":122,"featured_media":20687,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[3129,219,969,1097,3255,3253,3254,2775,3256],"yoast_head":"\nKaupunki ja ikuinen v\u00e4\u00e4nt\u00f6 tilasta - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kaupunki-ja-ikuinen-vaanto-tilasta\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Kaupunki ja ikuinen v\u00e4\u00e4nt\u00f6 tilasta - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Kaupungissa tila on aina kortilla ja yhteen asiaan varattu tila v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pois toisesta. Kaupunki onkin ikuisen v\u00e4\u00e4nn\u00f6n tyyssija, silti ihmiset yleens\u00e4 kaupungeissa viihtyv\u00e4t. \u201dJos suomalaisilta kysyy miten ne haluaa asua, niin usein vastaus on joku omakotitalo, ei naapureita liian l\u00e4hell\u00e4, kuitenkin palvelut ja kaikki muu l\u00e4hell\u00e4\u201d, Helsingin yliopiston kaupunkisosiologian apulaisprofessori Veikko Eranti toteaa. Koska ihmisten […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kaupunki-ja-ikuinen-vaanto-tilasta\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-04-28T06:17:54+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/04\/voivoi-otsikko-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1585\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"13 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kaupunki-ja-ikuinen-vaanto-tilasta\/\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kaupunki-ja-ikuinen-vaanto-tilasta\/\",\"name\":\"Kaupunki ja ikuinen v\u00e4\u00e4nt\u00f6 tilasta - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kaupunki-ja-ikuinen-vaanto-tilasta\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kaupunki-ja-ikuinen-vaanto-tilasta\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/04\/voivoi-otsikko-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2025-04-28T06:17:54+00:00\",\"dateModified\":\"2025-04-28T06:17:54+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kaupunki-ja-ikuinen-vaanto-tilasta\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kaupunki-ja-ikuinen-vaanto-tilasta\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kaupunki-ja-ikuinen-vaanto-tilasta\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/04\/voivoi-otsikko-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/04\/voivoi-otsikko-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1585},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kaupunki-ja-ikuinen-vaanto-tilasta\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Kaupunki ja ikuinen v\u00e4\u00e4nt\u00f6 tilasta\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\",\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\",\"name\":\"Jari Tamminen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"Jari Tamminen\"},\"description\":\"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.\",\"sameAs\":[\"http:\/\/www.facebook.com\/hairikot\"],\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Kaupunki ja ikuinen v\u00e4\u00e4nt\u00f6 tilasta - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kaupunki-ja-ikuinen-vaanto-tilasta\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Kaupunki ja ikuinen v\u00e4\u00e4nt\u00f6 tilasta - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","og_description":"Kaupungissa tila on aina kortilla ja yhteen asiaan varattu tila v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pois toisesta. Kaupunki onkin ikuisen v\u00e4\u00e4nn\u00f6n tyyssija, silti ihmiset yleens\u00e4 kaupungeissa viihtyv\u00e4t. \u201dJos suomalaisilta kysyy miten ne haluaa asua, niin usein vastaus on joku omakotitalo, ei naapureita liian l\u00e4hell\u00e4, kuitenkin palvelut ja kaikki muu l\u00e4hell\u00e4\u201d, Helsingin yliopiston kaupunkisosiologian apulaisprofessori Veikko Eranti toteaa. Koska ihmisten […]","og_url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kaupunki-ja-ikuinen-vaanto-tilasta\/","og_site_name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","article_published_time":"2025-04-28T06:17:54+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1585,"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/04\/voivoi-otsikko-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jari Tamminen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Jari Tamminen","Arvioitu lukuaika":"13 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kaupunki-ja-ikuinen-vaanto-tilasta\/","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kaupunki-ja-ikuinen-vaanto-tilasta\/","name":"Kaupunki ja ikuinen v\u00e4\u00e4nt\u00f6 tilasta - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kaupunki-ja-ikuinen-vaanto-tilasta\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kaupunki-ja-ikuinen-vaanto-tilasta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/04\/voivoi-otsikko-scaled.jpg","datePublished":"2025-04-28T06:17:54+00:00","dateModified":"2025-04-28T06:17:54+00:00","author":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kaupunki-ja-ikuinen-vaanto-tilasta\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kaupunki-ja-ikuinen-vaanto-tilasta\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kaupunki-ja-ikuinen-vaanto-tilasta\/#primaryimage","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/04\/voivoi-otsikko-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/04\/voivoi-otsikko-scaled.jpg","width":2560,"height":1585},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kaupunki-ja-ikuinen-vaanto-tilasta\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Kaupunki ja ikuinen v\u00e4\u00e4nt\u00f6 tilasta"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/","name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe","name":"Jari Tamminen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","caption":"Jari Tamminen"},"description":"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.","sameAs":["http:\/\/www.facebook.com\/hairikot"],"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/"}]}},"enclosure":{"image":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2025\/04\/voivoi-otsikko-scaled.jpg"},"meta:avatar":"","geolocation":[],"meta:youtube":null,"meta:vimeo":null,"meta:duration":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20683"}],"collection":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/users\/122"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20683"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20683\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20689,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20683\/revisions\/20689"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media\/20687"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20683"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=20683"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=20683"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}